Tarvitsevatko isot yritykset maaseutua?

Tunnettu ruotsalainen taloustieteilijä ja kirjoittaja Kjell Nordström (Funky Business, Karaoke Capitalism ym.) lausui Kauppalehdessä (KL 30.1) reippaasti näkemyksiään kaupungistumisesta ja kaupungeista. Sinänsä uutta ei ollut, että hänkin ennusti kaupungistumisen jatkuvan ja kaupunkien roolin suhteessa kansallisvaltioihin korostuvan. Hieman tavallisuudesta poikkeavaa oli melko reipas kielen käyttö, kun hän esimerkiksi totesi, että ”Monista kaupungeista on jäljellä enää metsää. Niissä asuu joitain alkoholisteja ja outoja tyyppejä. Muut ovat lähteneet.”

Somekuplassani keskusteltiin asiasta pontevasti. Vaistonvaraiset anti-urbanistit lyttäsivät Nordströmin todeten perinteiset väitteet siitä, että emme voi tietää minkälainen maailma on vuonna 2050 tai että maaseutua tarvitaan ja että kaikkea teollisuustuotantoa ei voida harjoittaa kaupungeissa ja varsinkin vientiteollisuuden tuotanto tapahtuu muualla kuin kaupungeissa. On selvää, että emme tiedä minkälainen maailma on vuonna 2050, voi esimerkiksi syttyä ydinsota tai syntyä suuria kansainvaelluksia ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä voisi muuttaa kaupunkien asemaa. Jos aivan tarkkoja ollaan, emme voi varmuudella tietää edes nouseeko aurinko huomenna.

Jäin pohtimaan laajemmin missä mielessä teollisuus tai ylipäätään yritystoiminta tarvitsee maaseutua ja erityisesti maaseudulla asuvia ihmisiä. Välttääkseni tilastoja ja konkretisoidakseni asiaa tarkastelen kysymystä tässä kymmenen  Suomen talouteen eniten lisäarvoa tuottavan yrityksen kautta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti asiaa vuoden 2015 osalta kahdesta näkökulmasta: suora arvon tuotto sekä kerrannaisvaikutukset ostojen kautta[1]. Eniten lisäarvoa tuottivat Nokia, OP, Nordea Finland, UPM, Kesko, Metsä Group, Stora Enso, Neste, Supercell ja Elisa.

Nokia saa Suomesta erityisesti insinööriosaamista ja toimii pääasiassa suurimmissa yliopistokaupungeissa, ei tarvitse erityisesti maaseutua, mutta hyötyy kaupungistumisesta talouden kasautumisetujen myötä. OP ja Nordea palvelevat yksityisasiakkaita siellä missä he asuvat eli erityisesti kaupungeissa, yrityksiä yleisesti kaupungeissa ja pääkonttoreita Helsingissä. Nekin hyötyvät kasautumiseduista erityisesti Helsingissä.

Metsäteollisuuden yritykset tarvitsevat puuta, mutta metsän vuoksi ei pääsääntöisesti ole välttämätöntä asua maaseudulla. Sellua keitetään vaikkapa Raumalla, paperikoneita on perinteisissä teollisuuskaupungeissa ja Metsä Board tekee vientiin meneviä kartonkipakkauksia aivan Tampereen keskustassa. Todellisuudessa tuotantoa ei ole maaseutumaisilla alueilla ja uusimpia biojalostamojakin kaavaillaan Kuopioon ja Kemiin.

Nesteen päätoimipaikka on Porvoo ja keskeinen menestystekijä lienee korkeatasoinen prosessiosaaminen, palmuöljyä tai raakaöljyä ei Suomesta saada. Biotuotteissa kotimaisiakin raaka-aineita voitaneen hyödyntää. Supercell perustaa toimintansa korkeatasoisen suomalaisen peliosaamisen varaan ja on selvästi urbaani yritys. Maaseutua ja luontoa voidaan tarvita pelien sisällöllisissä ideoissa. Elisa tarjoaa palveluitaan koko maassa, toki valtaosa käyttäjistä on kaupungeissa.

Top 10 yrityksistä ainoastaan Kesko tarvitsee suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuuden yrityksiä, lisäksi sillä on tarjontaa koko maassa. Kauppa toki keskittyy sinne missä ihmisetkin ovat. Sinänsä maa-, metsä- ja kalatalous työllistävät yhteensä noin vain 100 000 henkilöä ja lukumäärä on vähentynyt joka vuosi, eikä ole nähtävissä kehityskulkua muuttavia tekijöitä.

Tämä täysin epätieteellinenkin tarkastelu osoittaa, että erityisesti viennin osalta kaupungeissa voidaan toteuttaa lähes kaikki tarvittavat toimenpiteet, vaikkakin on myönnettävä, että puut kasvavat erityisesti metsässä. Kansantalous näyttäisi siis toimivan mainiosti kaupunkitalouden pohjalta, mutta asuinpaikkansa jokainen voi valita vapaasti ja sitä täytyy kunnioittaa. On myös huolehdittava ihmisistä autioituvillakin alueilla, koska heille on annettu lupaus julkisista palveluista. Muutoin ei ole mitään erityistä tarvetta jarruttaa luonnollista kaupungistumista, eikä pyrkiä pitämään ”maata asuttuna”. Poliittiset motiivit ovat

[1] https://ek.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-53.pdf

Yksi kommentti artikkeliin ”Tarvitsevatko isot yritykset maaseutua?

  1. En vielä tullut vakuuttuneeksi, etteivät yritykset tai kaupungit tarvitsisi maaseutua. Helsinki pärjää valtionverotuloilla, pääkonttoreiden, virastojen palkkatuloilla ja tuilla. Asumistukea, työttömyystukea ja sosiaalisia tukia sinne maksetaan useita miljardeja. Valtionverojen maksuun toki kaupunkilaisetkin osallistuvat, mutta raha kulkee maaseudulta kaupunkeihin. Takavuosina maatilan lapsista yksi jäi jatkamaan ja maksoi sisaruksille työpaikoistaan. Isojen kaupunkien lähiöt rakennettiin sisarosuuksilla. Nykyisin maatiloja on enää 60000, joten ne eivät isoja pysty aikaansaamaan.

    Käsitykseni on, että kaupungistuminen tukee palveluammattilaisten lisääntymistä. Ei siinä sinänsä pahaa ole, mutta miten saamme vientituloja, jos pesemme toinen toisemme paitaa, autamme takkia päälle tai teemme ruokaa toisillemme. Jos maaseudulla ei olisi asukkaita eikä infraa, niin eivät ne puut metsästä tehtaille tule eikä uusia metsiä istuteta. Uskon, ettei kaupunkiterassien ja baarien väki metsästä puita saa pois. Metsäyhtiöiden pääkonttorit (ja verotulot) ovat Pääkaupunkiseudulla, mutta kyllä niiden tulos tehdään maaseudulla. Kuntamuoto voi olla kaupunki, mutta sijainti ei voi olla pääkadun varrella vaan jossain syrjemmällä teollisuusalueella. Ymmärtääkseni Tako on vain näyteikkuna ja kuriositeetti. Sinne raaka-aine viedään toisilta tehtailta esikäsiteltyinä kapuloina, joista sitten hierotaan aaltopahvia keskellä kaupunkia. Eiköhän sekin pian ajaudu kaupungin ja Museoviraston iloksi.

    Maaseudulla tarvitaan autoja. Kun maalainen ostaa auton, niin veroina menee puolet valtiolle myyntituotot maahantuojille ja kaupunkien automyyjille. Osa kulkeutuu kiinteistöveroina kunnille. Jos maaseutu tyhjennetään niin kuka enää ostaa autoja, kun kaikki kulkevat ratikalla (en tiedä kyllä miksi).
    Kaupungeissa on varsin vähän menestyvää vientituotantoa. Pelialalla on joitakin tähdenlentoja, toivottavasti kestävät pidempäänkin. Turussa tehdään menestyksekkäästi laivoja ja Uudessakaupungissa autoja. Nekin yritykset yrittävät kovasti rekrytoida maaseudulta työntekijöitä. Rakennusalan nousu taitaa olla aika paljolti metsäteollisuuden investointien varassa. Äänekoski, Kuopio, Kemijärvi, Kemi, Heinola jne. Ehkä ne ”kohtuuhintaiset” vuokra-asunnotkin työllistävät, kunhan maksajat vain löytyvät.
    Uskon siis, että maaseutu tarvitsee kaupunkeja ja kaupungit maaseutua sekä, molemmat tarvitsevat hyvinvoivia yrityksiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s