Missä suomalainen haluaa asua?

Arvovaltainen kuntatutkimuksen rahoittaja Kunnallisalan kehittämissäätiö liittyi muutama viikko sitten asumistoivetutkijoiden monimuotiseen joukkoon julkaisemalla oman kyselynsä[1]. Erilaisia asumistoivetutkimuksia julkaistaan muutaman kerran vuodessa ja tyypillisesti väki haluaa asua niiden mukaan omakotitalossa, tällä kertaa prosentiksi saatiin 56. Parhaimmillaan näissä on päästy lähelle 80 prosenttia. Olen aikaisemmin analysoinut näiden kyselytutkimusten ongelmia blogissani[2], mutta toistan kuitenkin sen, että erittäin hyvä mittari ihmisten todellisille aikomuksille on tehdyt asumispäätökset. Mielenkiintoista on myös verrata 56 prosenttia vuoden 2016 asuntoaloituksiin, jotka jakaantuivat seuraavasti: kerrostalot 27 795 kpl, omakotitalot 6827 kpl ja rivitalot 3411 kpl.

Tuotantojakautumassa ei ole sinänsä mitään yllättävää, mutta on huomautettava, että omakotitalojen tuotanto on sodanjälkeisen ajan alhaisimmalla tasolla. Sen sijaan yllättävää oli Kunnallisalan kehittämissäätiön tiedotteen otsikointi ”Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia – tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan”. Kun tarkastelee yksityiskohtaisemmin kyselyn tuloksia, voi kuitenkin havaita, että juuri tässä asiassa on tapahtunut lähes dramaattinen käänne asenteissa vuodesta 2013 vuoteen 2017. Väitteen ”Asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli vuonna 2013 22 prosenttia vastaajista, mutta nyt lähes 31 prosenttia. Samaa mieltä olevien määrä kasvoi siis neljässä vuodessa lähes 50 %, mitä pidän erittäin merkittävänä.

Väitteen ”Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” kanssa samaa mieltä oli vuonna 2013 28 prosenttia vastaajista, nyt 35 prosenttia. Tämäkin muutos on huomattava lyhyessä ajassa. Käytäntö toki näyttää tukevan tätä eli yleisesti kaupungistumisen muodossa, mutta erityisesti kaupunkimaisten alueiden asuntojen nousevien hintojen muodossa. Hinnathan ovat lopulta paras mittari jonkin asumispaikan haluttavuudelle.

En epäile salaliittoa, mutta Säätiön tiedotteen otsikointi on hieman harhaanjohtava sikäli, että tiivis ja kaupunkimainen rakentaminen kasvattaa oleellisesti suosiotaan[3]. No, ehkä se ei vain ollut toivottava tulos. Ja kuten todettua, kyselyihin kannattaa suhtautua varauksella, ja seurata todellisia ”ostopäätöksiä”.

Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien taustoja iän, koulutuksen ja puoluekannan mukaan, Vahvimmin tiivistä asumista toivoivat vihreiden (48 %) ja kokoomuksen (48 %) kannattajat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat (49 %) ja akateemisesti koulutetut (50 %). Viime kuntavaaleissa suurin puolue oli kokoomus, kun taas vihreät paransi kannatustaan nimenomaan suurissa kaupungeissa, joista esimerkiksi Helsingin ja Tampereen yleiskaavat nimenomaan tiivistävät rakennetta. Jos muuttoliike kaupunkeihin jatkuu ja väestön koulutustaso edelleen nousee, ei tarvitse olla erityinen näkijä, kun voi ennustaa viime vaalien poliittisen suuntauksen voimistuvan.

Betonivihreät painavat päälle ainakin Helsingissä, kokoomuksessa on vielä pientä hakua autoilukaupungin ja oikean kaupungin kannattajien välillä, demareiden linja ei ole oikein kiteytynyt ja keskusta epäilemättä jarruttaisi kaupungistumista, jos sen voisi siististi tehdä.

[1] http://kaks.fi/uutiset/suomalainen-haluaa-asua-pientalossa-lahella-kaupunkia-tiivis-kaupunkimainen-rakentaminen-torjutaan/

[2] https://nokkelakaupunki.fi/2016/04/06/asumistoive-vai-asumisutopia/

[3] Katso myös Osmo Soininvaaran blogi aiheesta:                https://www.soininvaara.fi/2017/06/05/asumistoiveet-muuttuneet-nopeasti-urbaanimmiksi/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s