asuminen

Mitä heimoja nousussa oleville asuinalueille?

Helsingin Sanomat (30.11) käsitteli mielenkiintoisessa jutussaan pääkaupunkiseudun nousussa olevia asuinalueita. Yleistä potentiaalia nousulle tarjoaa vahvana jatkuva muuttoliike pääkaupunkiseudulle, viime vuosina erityisesti Helsingin kaupunkiin. Helsingin vetovoimaa kuvaa hyvin se, että koko metropolialueen nettomuutosta Helsinki sai vuosina 2000-2004 0 % ja vuosina 2009-2014 (lokakuun loppuun) 80 %. Ihmisten asumistarpeet erilaistuvat jatkuvasti. YIT:llä olemme tunnistaneet neljä asumisen pääheimoa, […]

Lue lisää "Mitä heimoja nousussa oleville asuinalueille?"

Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen, tai pehmeämmin eheyttäminen, on suomalaisen kaupunkisuunnittelun johtoajatus juuri nyt. Syystäkin. Tiivis rakenne mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen, paremmat ja monipuolisemmat palvelut, korkeamman yritysten tuottavuuden sekä alemmat infrakustannukset. Tiivistämisen on yksi tärkeä näkökulma kaupunkien kehittämiseen, mutta sen rinnalle tarvitaan vahvaa mixed use –ajattelua eli toimintojen (asuminen, palvelut, työpaikat,) sekoittumista ja luopumista vahvasta funktionaalisesta suunnittelusta. Kuinka paljon […]

Lue lisää "Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?"

Grynderivihaa?

Rakentamisen laatu RALA ry julkaisi kuluneella viikolla tutkimuksen, jossa Aallon tutkijat olivat analysoineet 2000 rakennushankkeen arvioinnit ja tulokset olivat kohtuullisen hyviä. Tyytyväisyys oli suurinta asuntorakentamisessa (www.rala.fi). Asuntotuotantoon liittyen käydään laadun ohella jatkuvasti erittäin kriittistä ja osin täysin irrationaalistakin keskustelua. Itse seuraan median ohella erityisesti kahta Facebookin keskusteluryhmää, Lisää kaupunkia Tampereelle ja Lisää kaupunkia Helsinkiin, joissa […]

Lue lisää "Grynderivihaa?"

Väestö pakkautuu pääkaupunkiseudulle – miltä näyttävät kiinteistömarkkinat vuonna 2030?

Ei ole uusia asia, että muuttoliike ja väestön kasvu ovat viimeiset 15 vuotta keskittyneet suurille kaupunkiseuduille kasvunopeuden vaihdellessa tapauskohtaisesti. Erityisesti suurten kaupunkien kehyskunnat ovat kasvaneet, mutta nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että suunta muuttuu kohti selkeästi kaupunkimaisia ympäristöjä. Mikäli seuraamme Ruotsin kehitystä, vuoteen 2030 mennessä 500 000 – 600 000 ihmistä muuttaa edelleen kasvaville kaupunkiseuduille. En usko, […]

Lue lisää "Väestö pakkautuu pääkaupunkiseudulle – miltä näyttävät kiinteistömarkkinat vuonna 2030?"

Mihin asumisen heimoon sinä kuulut?

Mikä ohjaa ihmisten asumisvalintoja? Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Hannu Kyrö käsittelee asumisen uhkakuvia ja muutoksia Tieteessä Tapahtuu –lehden numeron 6/2013 artikkelissaan. Hän tarkastelee erityisesti pääkaupunkiseudun tilannetta pohtien asumisväljyyttä, hintoja, muuttoliikettä, eriytymistä ja erilaisten asukkaiden arvostuksia. Mainio kirjoitus, joka innosti tarttumaan näppäimistöön. Pääkaupunkiseudulla muuttoliike on viimeiset kymmenkunta vuotta toiminut niin, että lapsiperheet muuttavat Helsingistä, Espoosta ja Vantaaltakin kehyskuntiin. […]

Lue lisää "Mihin asumisen heimoon sinä kuulut?"

Asunnonostajan ei tarvitse toteuttaa kansallista agendaa

Puurakentaminen on yksi kansallisen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan kestoaiheista. Itse muistan istuneeni mm. vuonna 2004 silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmässä pohtimassa asiaa. Nykyisen hallituksen kaudella aihe on taas vahvasti esillä, erityisesti edellinen elinkeinoministeri edisti asiaa tarmokkaasti. Pientaloja on aina rakennettu ja rakennetaan puusta, samoin joitakin julkisia rakennuksia kuten YIT:n urakoima Nuuksion uuden luontokeskuksen päärakennus Haltia. Nyt […]

Lue lisää "Asunnonostajan ei tarvitse toteuttaa kansallista agendaa"

Myös 40 vuotta vanhan betonin hinta nousee Helsingissä

Asuntojen hinnat ovat olleet viime vuodet julkisen keskustelun kestoaiheita. Puhetta on paljon, tekoja vähän. HS kertoi 9.1. Hitas-asumiseen liittyvistä ongelmista. Samaisessa jutussa Osmo Soininvaara toivoi lisää kilpailua pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille ja ihmetteli miksi betonin hinta nousee, kun se ajetaan pääkaupunkiseudulle. Ehkä keskeisin syy asuntojen hintojen nousulle on kymmeniä vuosia jatkunut liian vähäinen asuntorakentaminen. Tuotanto ei ole […]

Lue lisää "Myös 40 vuotta vanhan betonin hinta nousee Helsingissä"

Erilaisuus ei ole eriarvoisuutta – edes asumisessa

Umayya Abu-Hanna kertoi 30.12.2012 HS:ssa pysähdyttävistä suomalaisista rasismikokemuksistaan. Hän on epäilemättä oikeassa. Hyvä esimerkki yhteisesti hyväksytystä ulkomaalaisvastaisuudestamme on pieni vuotuinen pakolaiskiintiömme. Ulkomaalaisen työvoiman tulo monille aloille, vaikkapa rakentamiseen, tuntuu myös olevan ongelma, vaikka olemmekin EU:ssa sitoutuneet työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan käsitellä rasismia, määritelmän mukaisesti monikulttuurisuus ja –värisyys kuuluu nokkelaan kaupunkiin, vaan tarttua […]

Lue lisää "Erilaisuus ei ole eriarvoisuutta – edes asumisessa"

Tervetuloa Nokkelaan Kaupunkiin

Kaupungeissa ratkaistaan maapallon tulevaisuus. Yli puolet maapallon ihmisistä asuu jo kaupungeissa ja kaupungistuminen jatkuu. Myös Suomessa, jossa se on eurooppalaisittain alhaisella tasolla. Osaamispohjaisen talouden innovaatiot syntyvät kaupungeissa, joihin on keskittynyt monipuolista osaamista ja vaativia asiakkaita. Kaupungeissa liikutetaan suuria joukkoja. Energiankäyttö voidaan järjestää tehokkaasti kaupungeissa, kaupungit tarjoavat uusia työ- ja muita mahdollisuuksia niitä etsiville, muodin ja […]

Lue lisää "Tervetuloa Nokkelaan Kaupunkiin"