Helsingin Sanomat (30.11) käsitteli mielenkiintoisessa jutussaan pääkaupunkiseudun nousussa olevia asuinalueita. Yleistä potentiaalia nousulle tarjoaa vahvana jatkuva muuttoliike pääkaupunkiseudulle, viime vuosina erityisesti Helsingin kaupunkiin. Helsingin vetovoimaa kuvaa hyvin se, että koko metropolialueen nettomuutosta Helsinki sai vuosina 2000-2004 0 % ja vuosina 2009-2014 (lokakuun loppuun) 80 %.

Ihmisten asumistarpeet erilaistuvat jatkuvasti. YIT:llä olemme tunnistaneet neljä asumisen pääheimoa, luonto, yhteisö, arvo ja varikko, joista jokaisella on vielä alaheimoja. Varikkoheimolainen haluaa asunnon, jossa voi käydä nukkumassa ja pestä pyykkiä. Toinen haluaa varikkonsa humun keskeltä, toinen edullisesti lähiöstä. Arvoheimolaisia kiinnostaa esteettisyys, alueen arvostus tai taloudellisen arvon kehittyminen. Heimo määrittelee halutun perusratkaisun, jonka jälkeen tullaan keskeisimpiin kriteereihin, joita ovat alueen maine, toiminnallisuus (saavutettavuus ja palvelut, asunnon pohja) sekä hinta.

Minkälaisia heimoja nouseville alueille voisi sijoittua? Kytkeytyessään entistä tiiviimmin kantakaupunkiin Merihaka voisi kiinnostaa varikkoasujia, miksei myös yhteisöllisiä, jotka haluavat olla vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa.

Suhteellisen väljästi rakennettu Herttoniemi tarjoaa ainakin periaatteessa kiinnostavia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Erittäin sopiva paikka pesänrakentajille, jotka haluavat panostaa koko perheen muokattavaan kotiin turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.

Arvoheimolaisia nousevissa alueissa kiinnostavat vaikkapa Vallilan Konepaja-alue, josta on muodostumassa kiinnostava kokonaisuus yhdessä Keski-Pasilan Triplan ja tulevan tornialueen kanssa. Asiantuntijoiden esiin nostama jalankulku on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on Triplan kulttuurikonseptin kehittäminen, joka onnistuessaan synnyttäisi kokonaan uudenlaista kaupunkiympäristöä laajemmankin yleisön hyödynnettäväksi.

Vantana alueista Leinelä ja Kivistö sopivat yhteisöllisille ja pesänrakentajille, Tikkurilaan puolestaan syntyy mahdollisuuksia sekä arvoheimolaisille että varikkoasujille. Sen sijaan luontoheimolaisille juuri mikään jutussa mainituista alueista ei näytä tarjoavan erityisen kiinnostavia mahdollisuuksia. Ehkäpä parhaillaan asemakaavoitettava Espoonkartano tarjoaa niitä?

Tänä vuonna pelkästään Helsingin asukasluku on kasvanut noin 8000:lla asukkaalla, joten uudella apulaiskaupunginjohtajalla Anni Sinnemäellä riittää paimennettavaa uusien kaavojen valmistelussa ja infrastruktuurin ripeässä rakentamisessa. Täydennysrakentaminen on altista asukkaiden vastustukselle, joten sensitiivisyyttä ja kykyä vietteleviin siirtoihin tarvitaan. Viime kädessä täydentämisestä hyötyvät kaikki: nykyiset asukkaat parempina palveluina ja korjaushankkeiden rahoituksena, kaupungit pienempinä infrakustannuksina ja uudet asukkaat arvonsa säilyttävänä ympäristönä. Pontevalla nimbyilyllä taas varmistetaan yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja oman alueen arvon ja viihtyisyyden huonompi kehitys.