Myös 40 vuotta vanhan betonin hinta nousee Helsingissä

Asuntojen hinnat ovat olleet viime vuodet julkisen keskustelun kestoaiheita. Puhetta on paljon, tekoja vähän. HS kertoi 9.1. Hitas-asumiseen liittyvistä ongelmista. Samaisessa jutussa Osmo Soininvaara toivoi lisää kilpailua pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille ja ihmetteli miksi betonin hinta nousee, kun se ajetaan pääkaupunkiseudulle. Ehkä keskeisin syy asuntojen hintojen nousulle on kymmeniä vuosia jatkunut liian vähäinen asuntorakentaminen. Tuotanto ei ole pysynyt väestön kasvun vauhdissa. Markkinat toimivat aivan odotetusti: niukkuus tuppaa nostamaan hintoja. Yksi tärkeä syy alhaiseen tuotantoon on pula tonteista. Erityisesti Helsingissä kaupunki kaavoittaa vain omalle maalleen, mikä on omiaan hidastamaan prosessia.

Hintojen nousulle on toki useita muitakin syitä. Pääkaupunkiseudulla tonttimaan hinta on selvästi kalliimpaa kuin muualla. Yhtenä räikeimmistä esimerkeistä tulee mieleen Leppäsuo muutaman vuoden takaa 3000 euron neliöhintoineen. Rakentamismääräyksissä on kiristetty teknisiä vaatimuksia, mikä näkyy parempana laatuna ja käytettävyytenä, mutta myös korkeampina hintoina. Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, mutta ne myös maksavat. Erityisesti maanalaisen pysäköinnin järjestäminen on kallista. Voisiko ajatella, että autopaikkavaatimukset olisivat kevyemmät ja keskustoihin muuttavat hyväksyisivät tämän? Helsingillä on toisinaan pyrkimystä antaa melko yksityiskohtaisiakin keskipinta-aloihin tai ulkoasuihin liittyviä ohjeita. Lisäkustannukset maksaa asunnonostaja.

Toimiva kilpailu markkinoilla on ehdottaman kannatettavaa ja kaikkien edun mukaista. Rakentamiseen liittyy kaikkialla paikallisia erityispiirteitä, säännöksiä, määräyksiä ja menettelytapoja. Siksi markkinoille tulo ei ole helppoa, varsinkaan omaperustaisessa asuntotuotannossa, jossa kunnollisen volyymin saavuttaminen edellyttää riittävän tonttivarannon hankintaa. Eräältä miljardiluokan osaavalta ruotsalaisrakentajaltakin se on vienyt vuosia. Ja kun katsoo yleisemmin rakennusliikkeiden liiketuloksia, huomaa, että ne eivät ole päätähuimaavan korkeita, vaikka keskustelusta voisi niin päätellä.

Mitä tulee betonin hinnan kaksinkertaistumiseen – näyttäisi siltä, että hämmästyttävästi myös 40 vuotta vanha betoni on pääkaupunkiseudulla selvästi kalliimpaa kuin vaikkapa Porissa.

2 kommenttia artikkeliin ”Myös 40 vuotta vanhan betonin hinta nousee Helsingissä

  1. Juha.
    Miten suhtaudut siihen, ja miten vaikuttaisi, jos asuntojen viimeistelyn, varustetason ja jopa kevyin väliseinin tehtävien tilajakojen ratkaisut jäisivät nykyistä enemmän huoneistojen omistajille tai asukkaille.
    Asiasta on hieman keskusteltu. Missä määrin se on ylipäänsä mahdollista?

  2. Venäjällähän asukkaat viimeistelevät pinnat itse ja rakentavat keittiön ja pesutilat mieleisekseen. Minulla on sellainen muistikuva, että jokunen vuosi sitten olisi ollut esteenä se, että rakennusvalvonta ei antaisi hyväksyntää tällaiselle. Mutta periaatteessahan se on täysin mahdollista ja ostaja saisi juuri sellaista kun haluaa. Tilajakoja muutetaan toimistotiloissa jatkuvasti ja samankaltaisia ratkaisuja voi soveltaa uskoakseni asunnoissakin (en tunne teknisiä yksityiskohtia). Viranomaismääräykset voivat tulla vastaan. Siis jos vaikka edellytetään auntoihin kahta maakuuhuonetta tms.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s