Tiivistämällä uusi asunto putkiremontin hinnalla?

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava esitti päivän aviisissa (HS 20.12) mielenkiintoisen ajatuksen tavanomaista reippaammasta lähiöiden täydennysrakentamista, johon liittyisi myös vanhojen kerrostalojen purkamista. Esimerkki oli Mellunmäestä, jossa ideana oli kahden talon purkaminen ja koko rakennusoikeuden viisinkertaistaminen. Taloyhtiön laskelmien mukaan nykyiset asukkaat saisivat uudet asunnot putkiremontin hinnalla. Epäilen ajatusta kahdesta syystä: kustannusyhtälö vaikuttaa hankalalta ja itse ajatus […]

Lue lisää "Tiivistämällä uusi asunto putkiremontin hinnalla?"

Ovatko kivijalkamyymälät romanttinen haave?

Kivijalkaliikkeiden merkityksestä kaupunkien viihtyisyyteen käydään jatkuvaa keskustelua. Tutkimuksen avulla asiaan tarttuivat Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat Mervi Ilmosen toimittamassa teoksessa Hyvät kaupat – kivijalka ja ostarit muutoksessa[1]. Kysymystä tarkastellaan eri näkökulmista, paikoin jopa nostalgisessa hengessä. Professori Bengs muistelee lapsuutensa Töölöä – lienee asunut samassa korttelissa kuin minä nykyisin – ja erityisesti kala- ja lihakauppoja, jotka […]

Lue lisää "Ovatko kivijalkamyymälät romanttinen haave?"

Kolme kuntatyyppiä parantaisivat palveluita ja vahvistaisivat demokratiaa

Suomalaista kuntauudistusta on tehty viimeiset kymmenen vuotta, eikä lopputulosta ole näköpiirissä. Kuntien toimintaympäristö on tuona aikana muuttunut entistä turbulenttisemmaksi. Tehtäviä pukkaa lisää, kaupungistuminen jatkuu, kaupunkiseutujen välinen kansainvälinen kilpailu ulottuu joka paikkaan ja demokratia uhkaa kadota kuntayhtymien himmeliavaruuteen. Lisäksi viranomaistoimintaan aikoinaan luotu byrokraattinen hallinto ei ole omiaan tehokkaaseen palvelutuotantoon. Kuntaministeri Paula Risikko nimesikin syyskuun lopulla asiantuntijatyöryhmän […]

Lue lisää "Kolme kuntatyyppiä parantaisivat palveluita ja vahvistaisivat demokratiaa"

Saksa menestyy kaupunkiensa ansiosta

Kaupunkitutkimuksen grand old man Sir Peter Hall julkaisi tänä vuonna Good Cities, Better Lives –teoksen, jossa hän analysoi esimerkkejä hyvistä eurooppalaisista kaupungeista. Lähimmäksi meitä hän pääsee tarkastellessaan resurssitehokkuuden näkökulmasta Tukholmaa. Hall on perusteellinen ja analyyttinen niin kuin aina, mutta tällä kertaa erityisen kiinnostavaa on se, kun hän perustelee Saksan taloudellista menestystä kaupunkien kehittämisellä. Meillähän Saksan […]

Lue lisää "Saksa menestyy kaupunkiensa ansiosta"

Mitä heimoja nousussa oleville asuinalueille?

Helsingin Sanomat (30.11) käsitteli mielenkiintoisessa jutussaan pääkaupunkiseudun nousussa olevia asuinalueita. Yleistä potentiaalia nousulle tarjoaa vahvana jatkuva muuttoliike pääkaupunkiseudulle, viime vuosina erityisesti Helsingin kaupunkiin. Helsingin vetovoimaa kuvaa hyvin se, että koko metropolialueen nettomuutosta Helsinki sai vuosina 2000-2004 0 % ja vuosina 2009-2014 (lokakuun loppuun) 80 %. Ihmisten asumistarpeet erilaistuvat jatkuvasti. YIT:llä olemme tunnistaneet neljä asumisen pääheimoa, […]

Lue lisää "Mitä heimoja nousussa oleville asuinalueille?"

Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä

Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmän pikkujouluissa keskusteltiin, ainakin vielä alkuillasta, tiiviin kaupunkirakenteen eduista. Professori Heikki Loikkanen alusti aiheesta kiinnostavasti kaupunkitalouden näkökulmasta. Helsinki, kuten useat muutkin suomalaiskaupungit, ovat viime vuosikymmeninä hajautuneet rakenteellisessa mielessä. Toisaalta voidaan havaita, että liikenneyhteyksien kehittyessä on syntymässä laajoja suuralueita, jotka toimivat työmarkkinamielessä yhä enemmän kokonaisuuksina. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere–vyöhyke on tästä hyvä esimerkki. Yksittäisen ammattilaisen kannalta […]

Lue lisää "Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä"

Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen, tai pehmeämmin eheyttäminen, on suomalaisen kaupunkisuunnittelun johtoajatus juuri nyt. Syystäkin. Tiivis rakenne mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen, paremmat ja monipuolisemmat palvelut, korkeamman yritysten tuottavuuden sekä alemmat infrakustannukset. Tiivistämisen on yksi tärkeä näkökulma kaupunkien kehittämiseen, mutta sen rinnalle tarvitaan vahvaa mixed use –ajattelua eli toimintojen (asuminen, palvelut, työpaikat,) sekoittumista ja luopumista vahvasta funktionaalisesta suunnittelusta. Kuinka paljon […]

Lue lisää "Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?"

Invest promotion ja osaava pääoma vauhdittavat kasvua valtiollisia rahastoja paremmin

Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat keskeisiä toimijoita globaalissa talouskilpailussa. Osaamispohjaisen talouden eniten lisäarvoa tuottavat toiminnot kuten tutkimus ja kehitys, strateginen markkinointi ja brändin hallinta, rahoitus sekä liiketoiminnan johto hakeutuvat kaupunkiseuduille, joissa on osaavia ihmisiä, hyvä saavutettavuus, kehittyvä aluetalous, yritysmyönteinen ilmapiiri sekä yhteistyöverkostoja. Osaava työvoima arvostaa puolestaan monipuolisia uramahdollisuuksia ja asuin- sekä elinympäristön laatua. Suomalaisessa talouskeskustelussa nämä asiat […]

Lue lisää "Invest promotion ja osaava pääoma vauhdittavat kasvua valtiollisia rahastoja paremmin"

Robottiautot eivät syrjäytä julkista liikennettä

Tutkija Taneli Heikka kirjoitti muutama viikko sitten mielenkiintoisen kolumnin Helsingin Sanomissa liikenteen tulevaisuudesta ennustaen julkisen liikenteen kuolevan lähivuosina. Hänen odotuksensa perustuivat erityisesti robottiautojen yleistymiseen sekä ihmisten haluun omistaa jatkossakin (robotti)auto. Pidän robottiautoja mielenkiintoisena ilmiönä, mutta olen itse blogissani ennustanut yksityisautoilun hyytyvän lähivuosina. Väitteeni perustui osin robottiautoon. Robottiautojen hyvä puoli on siinä, että ne ajavat virheettömästi […]

Lue lisää "Robottiautot eivät syrjäytä julkista liikennettä"

Kuka huolehtii Westendin yhteisöllisyydestä?

Olin Tampereen teknillisellä yliopistolla keskustelemassa lähiöiden kehittämisestä ja täydennysrakentamisesta. Aihe on ajankohtainen kaupungistumisen jatkuessa ja yhdyskuntarakenteiden tiivistyessä. Hieman lähiöiden määrittelystä riippuen lähiöissä asuu noin puolitoista miljoonaa suomalaista, ja suurin osa niistä on kaikin puolin hyviä asuin- sekä elinympäristöjä: puhdas ilma, turvallinen ympäristö, usein luonto ja palvelut lähellä, ne ovat joukkoliikenneyhteyksien päässä, lähiöissä on lämpimät talot […]

Lue lisää "Kuka huolehtii Westendin yhteisöllisyydestä?"