Mitä heimoja nousussa oleville asuinalueille?

Helsingin Sanomat (30.11) käsitteli mielenkiintoisessa jutussaan pääkaupunkiseudun nousussa olevia asuinalueita. Yleistä potentiaalia nousulle tarjoaa vahvana jatkuva muuttoliike pääkaupunkiseudulle, viime vuosina erityisesti Helsingin kaupunkiin. Helsingin vetovoimaa kuvaa hyvin se, että koko metropolialueen nettomuutosta Helsinki sai vuosina 2000-2004 0 % ja vuosina 2009-2014 (lokakuun loppuun) 80 %. Ihmisten asumistarpeet erilaistuvat jatkuvasti. YIT:llä olemme tunnistaneet neljä asumisen pääheimoa, […]

Lue lisää "Mitä heimoja nousussa oleville asuinalueille?"

Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä

Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmän pikkujouluissa keskusteltiin, ainakin vielä alkuillasta, tiiviin kaupunkirakenteen eduista. Professori Heikki Loikkanen alusti aiheesta kiinnostavasti kaupunkitalouden näkökulmasta. Helsinki, kuten useat muutkin suomalaiskaupungit, ovat viime vuosikymmeninä hajautuneet rakenteellisessa mielessä. Toisaalta voidaan havaita, että liikenneyhteyksien kehittyessä on syntymässä laajoja suuralueita, jotka toimivat työmarkkinamielessä yhä enemmän kokonaisuuksina. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere–vyöhyke on tästä hyvä esimerkki. Yksittäisen ammattilaisen kannalta […]

Lue lisää "Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä"

Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen, tai pehmeämmin eheyttäminen, on suomalaisen kaupunkisuunnittelun johtoajatus juuri nyt. Syystäkin. Tiivis rakenne mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen, paremmat ja monipuolisemmat palvelut, korkeamman yritysten tuottavuuden sekä alemmat infrakustannukset. Tiivistämisen on yksi tärkeä näkökulma kaupunkien kehittämiseen, mutta sen rinnalle tarvitaan vahvaa mixed use –ajattelua eli toimintojen (asuminen, palvelut, työpaikat,) sekoittumista ja luopumista vahvasta funktionaalisesta suunnittelusta. Kuinka paljon […]

Lue lisää "Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?"

Invest promotion ja osaava pääoma vauhdittavat kasvua valtiollisia rahastoja paremmin

Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat keskeisiä toimijoita globaalissa talouskilpailussa. Osaamispohjaisen talouden eniten lisäarvoa tuottavat toiminnot kuten tutkimus ja kehitys, strateginen markkinointi ja brändin hallinta, rahoitus sekä liiketoiminnan johto hakeutuvat kaupunkiseuduille, joissa on osaavia ihmisiä, hyvä saavutettavuus, kehittyvä aluetalous, yritysmyönteinen ilmapiiri sekä yhteistyöverkostoja. Osaava työvoima arvostaa puolestaan monipuolisia uramahdollisuuksia ja asuin- sekä elinympäristön laatua. Suomalaisessa talouskeskustelussa nämä asiat […]

Lue lisää "Invest promotion ja osaava pääoma vauhdittavat kasvua valtiollisia rahastoja paremmin"

Robottiautot eivät syrjäytä julkista liikennettä

Tutkija Taneli Heikka kirjoitti muutama viikko sitten mielenkiintoisen kolumnin Helsingin Sanomissa liikenteen tulevaisuudesta ennustaen julkisen liikenteen kuolevan lähivuosina. Hänen odotuksensa perustuivat erityisesti robottiautojen yleistymiseen sekä ihmisten haluun omistaa jatkossakin (robotti)auto. Pidän robottiautoja mielenkiintoisena ilmiönä, mutta olen itse blogissani ennustanut yksityisautoilun hyytyvän lähivuosina. Väitteeni perustui osin robottiautoon. Robottiautojen hyvä puoli on siinä, että ne ajavat virheettömästi […]

Lue lisää "Robottiautot eivät syrjäytä julkista liikennettä"

Kuka huolehtii Westendin yhteisöllisyydestä?

Olin Tampereen teknillisellä yliopistolla keskustelemassa lähiöiden kehittämisestä ja täydennysrakentamisesta. Aihe on ajankohtainen kaupungistumisen jatkuessa ja yhdyskuntarakenteiden tiivistyessä. Hieman lähiöiden määrittelystä riippuen lähiöissä asuu noin puolitoista miljoonaa suomalaista, ja suurin osa niistä on kaikin puolin hyviä asuin- sekä elinympäristöjä: puhdas ilma, turvallinen ympäristö, usein luonto ja palvelut lähellä, ne ovat joukkoliikenneyhteyksien päässä, lähiöissä on lämpimät talot […]

Lue lisää "Kuka huolehtii Westendin yhteisöllisyydestä?"

Energiatehokkuuden iso mahdollisuus on aluetason ratkaisuissa

Ympäristöministeriön johdolla työstetään parhaillaan lähes nollaenergiarakennuksen uutta määrittelyä. Viime vuosina normit ovat kiristyneet ja rakennusten energiatehokkuus on parantunut selvästi. Valittu lähestymistapa perustuu teknologian hyödyntämiseen, mutta uudet ratkaisut ovat näkyneet kansalaisten arjessa kohonneina uusien asuntojen hintoina. Nessa Winston julkaisi muutama kuukausi sitten arvostetussa European Planning Studies –sarjassa laajan eurooppalaisen vertailututkimuksen kestävistä yhdyskunnista ja kestävästä asumisesta. Kokonaisuudessaan […]

Lue lisää "Energiatehokkuuden iso mahdollisuus on aluetason ratkaisuissa"

Syntyykö paikallisidentiteetti kuntarajoista?

Kunta- ja liikenneministeri Paula Risikko on nimittänyt ”propellihatturyhmän” miettimään tulevaisuuden kunnan roolia, tehtäviä ja olemusta. Minulla on ilo olla tuon todella luovista ajattelijoista koostuvan ryhmän vetäjä ja olla mukana pohtimassa erittäin kiinnostavaa tematiikkaa. Kunnan roolit ja tehtävät ovat moninaisia: erilaisten huvinvointipalvelujen järjestäjä, määrättyjen paikallisten viranomaistehtävien hoitaja, alueensa elinvoiman kehittäjä, paikallisen itsehallinnon mahdollistaja sekä paikallisidentiteetin rakentaja. […]

Lue lisää "Syntyykö paikallisidentiteetti kuntarajoista?"

Entä jos ihminen haluaa asua ahtaasti?

Suomessa on perinteisesti asuttu hieman ahtaammin kuin kehittyneimmissä länsimaissa. Pitkään pyrkimyksenä onkin ollut kasvattaa asumisväljyyttä, joka lienee nykyisin hieman alle 40 m2 henkeä kohti. Nyt tuuli on selvästi kääntymässä. Ilmastonmuutoksen hillintä on nostanut tarpeen parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta, mutta myös arvioida uudelleen tarvittavien neliöiden määrää. Esiin nousevat jakamistalouden ilmiöt ja sovellukset – Airbnb, Über, PiggyBaggy  yms. […]

Lue lisää "Entä jos ihminen haluaa asua ahtaasti?"

Työpaikkojen uusi maantiede

Berkeleyn taloustieteiden professori Enrico Moretti julkaisi vuosi sitten erittäin mielenkiintoisen kirjan The New Geography of Jobs, jossa hän kuvaa työpaikkojen sijoittumista Yhdysvalloissa. Laajalla tilastollisella aineistolla hän osoittaa, että käynnissä on ”great divergence”, jossa kaupungit jakautuvat kolmeen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian kaupungit ovat niitä, joihin on sijoittunut osaamispohjaisen talouden tärkeät työpaikat (T&K, rahoitus, design yms.) ja koulutettu […]

Lue lisää "Työpaikkojen uusi maantiede"