Uncategorized

Internet-talous tarvitsee mutta hyödyttää kaupunkeja

Digitalisaatiosta, älykkyydestä ja mobiliteetista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta ehkä parempi ilmaus kuvaamaan uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta on internet-talous. Itse asiassa internet on tekijä, joka yhdistää erilaiset teknologiat ennennäkemättömiksi mahdollisuuksiksi synnyttäen talouden murroksen, jota voi verrata teollisuuden syntyyn. Internet-taloutta luonnehtivat esimerkiksi seuraavat piirteet: resurssien huomattavasti tehokkaampi käyttö (Airbnb, Uber), arvoketjujen lyhentyminen (printtimedia muuntuu digitaliseksi, jolloin […]

Lue lisää "Internet-talous tarvitsee mutta hyödyttää kaupunkeja"

Pirulliset ongelmat ratkaistaan kaupungeissa

Horst Rittel ja Melvin Webber[1] julkaisivat yli 40 vuotta sitten klassisen artikkelinsa, joka liittyi yleisen suunnitteluteorian dilemmoihin. Tuossa artikkelissaan he lanseerasivat pirullisen ongelman (wicked problem) käsitteen, joka on vähitellen kulkeutunut meikäläiseenkin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rittelin ja Webberin radikaali havainto oli se, että päinvastoin kuin aikakauden suunnittelu-usko oletti, kaikkia – varsinkaan yhteiskunnallisia – ongelmia ei voidakaan ratkaista […]

Lue lisää "Pirulliset ongelmat ratkaistaan kaupungeissa"

Kuka tuottaa yhteislaitumelle ensimmäisen tuulimyllyn?

Pitäisikö asuntomme tai ainakin yksi huone siitä antaa vuokrattavaksi Airb’n’b:n kautta? Tai ottaa kyyti taksin sijaan Uberilta? Jakamistalous on yksi internet-talouden uusia muotoja. Idea on yksinkertaisuudessaan se, että voimme jakaa hallussamme olevia resursseja ja saada siitä myös tuloa. Tuottoa saa myös välityspalvelun ylläpitäjä. Liiketoiminnallisten palvelujen ohella osassa jakamistaloutta kysymys on perinteisestä tavaroiden lainaamisesta tai naapuriavusta, […]

Lue lisää "Kuka tuottaa yhteislaitumelle ensimmäisen tuulimyllyn?"

Helsingin taidetarjonnan nykyinen laatu on väärä argumentti Guggenheim-museon puolesta

Lomailimme vaimoni kanssa Portugalissa pari viikkoa. Ehkä kiinnostavin vierailukohde oli Lissabonissa sijaitseva Calouste Gulbenkian –keskus, joka koostuu useammasta museosta ja niihin liittyvistä toiminnoista sekä laajasta puistosta. Calouste Gulbenkian oli kansainvälinen liikemies ja kosmopoliitti, joka asettui Lissaboniin 1942 ja kuoli siellä 86-vuotiaana vuonna 1956. Keskuksen on rakennuttanut hänen perustamansa säätiö, joka hallitsee myös Gulbenkianin itse keräämää […]

Lue lisää "Helsingin taidetarjonnan nykyinen laatu on väärä argumentti Guggenheim-museon puolesta"

Kolme kuntatyyppiä parantaisivat palveluita ja vahvistaisivat demokratiaa

Suomalaista kuntauudistusta on tehty viimeiset kymmenen vuotta, eikä lopputulosta ole näköpiirissä. Kuntien toimintaympäristö on tuona aikana muuttunut entistä turbulenttisemmaksi. Tehtäviä pukkaa lisää, kaupungistuminen jatkuu, kaupunkiseutujen välinen kansainvälinen kilpailu ulottuu joka paikkaan ja demokratia uhkaa kadota kuntayhtymien himmeliavaruuteen. Lisäksi viranomaistoimintaan aikoinaan luotu byrokraattinen hallinto ei ole omiaan tehokkaaseen palvelutuotantoon. Kuntaministeri Paula Risikko nimesikin syyskuun lopulla asiantuntijatyöryhmän […]

Lue lisää "Kolme kuntatyyppiä parantaisivat palveluita ja vahvistaisivat demokratiaa"

Energiatehokkuuden iso mahdollisuus on aluetason ratkaisuissa

Ympäristöministeriön johdolla työstetään parhaillaan lähes nollaenergiarakennuksen uutta määrittelyä. Viime vuosina normit ovat kiristyneet ja rakennusten energiatehokkuus on parantunut selvästi. Valittu lähestymistapa perustuu teknologian hyödyntämiseen, mutta uudet ratkaisut ovat näkyneet kansalaisten arjessa kohonneina uusien asuntojen hintoina. Nessa Winston julkaisi muutama kuukausi sitten arvostetussa European Planning Studies –sarjassa laajan eurooppalaisen vertailututkimuksen kestävistä yhdyskunnista ja kestävästä asumisesta. Kokonaisuudessaan […]

Lue lisää "Energiatehokkuuden iso mahdollisuus on aluetason ratkaisuissa"

Syntyykö paikallisidentiteetti kuntarajoista?

Kunta- ja liikenneministeri Paula Risikko on nimittänyt ”propellihatturyhmän” miettimään tulevaisuuden kunnan roolia, tehtäviä ja olemusta. Minulla on ilo olla tuon todella luovista ajattelijoista koostuvan ryhmän vetäjä ja olla mukana pohtimassa erittäin kiinnostavaa tematiikkaa. Kunnan roolit ja tehtävät ovat moninaisia: erilaisten huvinvointipalvelujen järjestäjä, määrättyjen paikallisten viranomaistehtävien hoitaja, alueensa elinvoiman kehittäjä, paikallisen itsehallinnon mahdollistaja sekä paikallisidentiteetin rakentaja. […]

Lue lisää "Syntyykö paikallisidentiteetti kuntarajoista?"

Entä jos ihminen haluaa asua ahtaasti?

Suomessa on perinteisesti asuttu hieman ahtaammin kuin kehittyneimmissä länsimaissa. Pitkään pyrkimyksenä onkin ollut kasvattaa asumisväljyyttä, joka lienee nykyisin hieman alle 40 m2 henkeä kohti. Nyt tuuli on selvästi kääntymässä. Ilmastonmuutoksen hillintä on nostanut tarpeen parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta, mutta myös arvioida uudelleen tarvittavien neliöiden määrää. Esiin nousevat jakamistalouden ilmiöt ja sovellukset – Airbnb, Über, PiggyBaggy  yms. […]

Lue lisää "Entä jos ihminen haluaa asua ahtaasti?"

Perinteisen kesämökkeilyn joutsenlaulu alkoi jo 1980-luvulla

Suomessa on lähes 500 000 kesämökkiä, joskin rakentamisvauhti on viime vuosina hiipunut, kertoi Helsingin Sanomat tänään. Maalatessani saunamme ikkunanpokia ja otsalautoja Tampereen Teiskossa oli sopiva hetki pohdiskella, mitä kaikille noille mökeille ja mökkeilylle ylipäätään tapahtuu. Minunikäiseni, kohta viisikymppiset, ja meidän vanhempanne pitävät nykyisenkaltaista mökkikulttuuria ehkä parikymmentä vuotta vielä hengissä, mutta sen jälkeen alkaa todellinen pudotuspeli. […]

Lue lisää "Perinteisen kesämökkeilyn joutsenlaulu alkoi jo 1980-luvulla"

Väestö pakkautuu pääkaupunkiseudulle – miltä näyttävät kiinteistömarkkinat vuonna 2030?

Ei ole uusia asia, että muuttoliike ja väestön kasvu ovat viimeiset 15 vuotta keskittyneet suurille kaupunkiseuduille kasvunopeuden vaihdellessa tapauskohtaisesti. Erityisesti suurten kaupunkien kehyskunnat ovat kasvaneet, mutta nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että suunta muuttuu kohti selkeästi kaupunkimaisia ympäristöjä. Mikäli seuraamme Ruotsin kehitystä, vuoteen 2030 mennessä 500 000 – 600 000 ihmistä muuttaa edelleen kasvaville kaupunkiseuduille. En usko, […]

Lue lisää "Väestö pakkautuu pääkaupunkiseudulle – miltä näyttävät kiinteistömarkkinat vuonna 2030?"