Kirjoittaja: Juha Kostiainen

Smart Retro – oppia Tukholmasta

YIT, Lahden kaupunki, oslolainen Infill, Stockholmshem, Granlund, Citycon sekä muutamat muut toimijat ovat käynnistäneet Demos Helsingin koordinoimana yhdessä Smart Retro –nimisen hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää toimintamalleja uudistettavien alueiden palveluiden kehittämiseen. Suomessakin on suuri määrä lähiöitä, mutta myös keskustamaisia alueita, jotka ovat korjauksen ja uudistamisen tarpeessa. Korjaus- ja täydennysrakentamista tarvitaan, mutta ongelma on tyypillisesti erilaiset […]

Lue lisää "Smart Retro – oppia Tukholmasta"

Ympäristötaide luo kestävää kaupunkiympäristöä

Kaupunkiympäristöjen laatuun on viime vuosina alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Useat kaupungit ovat laatineet arkkitehtuuripoliittisia ohjelmia, viheralueita on kehitetty ja kävelykatuja avattu. Myös ympäristötaide on nousemassa vahvasti esiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama on käynnistetty kaksivuotinen prosentti taiteelle –hanke, jonka toteuttavat yhdessä Suomen Taiteilijaseura, Teollisuustaiteen liitto Ornamo, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Ympäristötaiteen säätiö sekä Taiteen edistämiskeskus. Taike ohjaa […]

Lue lisää "Ympäristötaide luo kestävää kaupunkiympäristöä"

Saksasssa uskalletaan kokeilla

Urbanismisäätiön kuuden päivän erittäin tiivis ja hienosti suunniteltu tutustumismatka saksalaiseen kaupunkikehitykseen oli monella tavoin silmiä avaava. Hampurissa HavenCityn kehittäminen lienee tällä hetkellä Euroopan suurin hanke, jossa brownfield muutetaan kaupunkikeskustaksi. Erityisen kiinnostava oli malli, jossa kaupungin omistama yhtiö toimi developparina. Tontinluovutuksen kriteerit ja maksuehdot olivat tiukat, mutta toisaalta maan hinta pidettiin kohtuullisena, jotta rakennuttajilla olisi mahdollisuus […]

Lue lisää "Saksasssa uskalletaan kokeilla"

Townsend antaa selkeät ohjeet smart cityn kehittämiseen

Luovien kaupunkien jälkeen hallitsevaksi kaupunkien kehittämisen muodiksi ovat nousseet älykkäät kaupungit, englanniksi smart cities. Mukana rintamassa ovat ICT-yritykset, yhteiskuntakyberneetikot, sosiaalisen median entusiastit ja energiatehokkuuden saarnaajat, kukin ryhmä vähän eri lähtökohdista. Jonkin verran epäselväksi on jäänyt mitä älykkäällä kaupungilla oikeastaan tarkoitetaan. New Yorkin yliopiston senioritutkija Anthony Townsend käsittelee viime vuonna julkaistussa Smart City: Big data, civic […]

Lue lisää "Townsend antaa selkeät ohjeet smart cityn kehittämiseen"

Kaupunkeja joissa kävin: Belfast hyödynsi historiansa ja rakensi Titanic-museosta wow-efektin

Belfastin tunnettuus ikäisteni suomalaisten keskuudessa perustuu kahteen asiaan: legendaarisen Boney M. yhtyeen Belfast–nimiseen discohumppaan vuodelta 1978 sekä ikuisuuden kestäneeseen katolisten ja protestanttien vihanpitoon, joka päättyi vuoden 1998 Good Friday-sopimukseen. Sen keskeinen kätilö oli edesmennyt valtioneuvos Harri Holkeri, joka veti ehkä elämänsä rennoimman TV-haastattelun palattuaan suoraan neuvotteluista yhden voitonmaljan nauttineena. Rauhansopimuksen jälkeen kaupunki on kehittynyt myönteisesti […]

Lue lisää "Kaupunkeja joissa kävin: Belfast hyödynsi historiansa ja rakensi Titanic-museosta wow-efektin"

Kaikki suomalaiset eivät halua asua omakotitalossa järven rannalla

Helsingin Sanomat käsitteli lauantaina 29.3. pääkaupunkiseudun muuttoliikettä Timo Aron tilastoaineiston pohjalta. Haastatellut taloustutkijat uskoivat muuton kehyskuntiin elpyvän talouskehityksen kohentuessa. Mitään ihmisten toiveisiin tai arvostuksiin liittyvää perustetta kukaan ei esittänyt. ”Tyypillinen” esimerkkiperhe kyllä haaveili muutosta maaseudulle, jossa voisi pyörittää kotileipomoa ilman sähköä, mutta tämä voi olla varsinkin talvisaikaan haastavaa. Juttu kuvaa yleisemminkin suomalaisen asumiskeskustelun tasoa, jossa […]

Lue lisää "Kaikki suomalaiset eivät halua asua omakotitalossa järven rannalla"

Sote-uudistus vapauttaa energiaa kaupunkien kehittämiseen

Kataisen hallituksen ja opposition rakentama sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusratkaisu on monin tavoin hyvä, esimerkiksi terveysriskejä tasataan jatkossa kuntatason sijaan laajan sote-alueen tasolla. Kun jatkotyöstössä vielä löydetään keinot valinnanvapauden toteuttamiseen, on tehty todella merkittävä uudistus. Kuntien näkökulmasta tehtäväkentästä poistuu järjestämisvastuun mielessä noin puolet. Puolet murheista, kuten eräs kuntavaikuttaja minulle totesi. Vaikka tuotantoa jääkin kuntiin, kiinnostava kysymys […]

Lue lisää "Sote-uudistus vapauttaa energiaa kaupunkien kehittämiseen"

It takes a village – vähähiilinen elämäntapa syntyy yhteisistä ratkaisuista

Rakennuslehdessä (14.3.) käsitellään perusteellisesti matalaenergiarakentamista esimerkkikohteina Järvenpään Mestariasuntojen hankkeet. Nollaenergiatason saavuttaminen on vaikeaa ja haastateltujen asiantuntijoidenkin mukaan oikean tavoitetason määrittelyä on syytä harkita perusteellisesti. Vuonna 2021 kaikkien uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiatasoa. Parhaillaan pohditaan mitä tuo ”lähes” tarkoittaa ja vuonna 2015 ympäristöministeriö kertoo määrittelyn. Kiinnostavinta koko jutussa oli kuitenkin se, että toimiva malli esimerkkikohteissa vaati […]

Lue lisää "It takes a village – vähähiilinen elämäntapa syntyy yhteisistä ratkaisuista"

Kaupunkeja, joissa kävin: Prahassa joukkoliikenne liikuttaa ihmisiä, tunnelma ja kahvilakulttuuri sydämiä

Kunnon bloggarin tavoin päätin aloittaa Kaupunkeja, joissa kävin –sarjan.  Ajatuksena ei ole tarjota ensisijaisesti matkailuvinkkejä, vaan pikemmin katsoa eri kaupunkeja kaupunkitutkijan silmin ja tunnistaa niiden omaleimaisia piirteitä. Sarjan aloittaa Praha. 1,2 miljoonan asukkaan Praha on väestömäärältään suurin piirtein Helsingin metropolialueen kokoinen. Kaupunki on kuitenkin satoja vuosia vanhempi ja se tietysti näkyy erityisesti vanhassa kaupungissa, joka […]

Lue lisää "Kaupunkeja, joissa kävin: Prahassa joukkoliikenne liikuttaa ihmisiä, tunnelma ja kahvilakulttuuri sydämiä"

Tapahtumien mittakaava muuntuu megakokoluokasta pieneen ja paikalliseen

Tapahtumallisuus nousee kaupunkien kehittämisen keskiöön? Hallitseva kaupunkien taloudellisen kehittämisen malli Suomessa on viimeiset kolmekymmentä vuotta perustunut teknologiseen innovaatioon, teolliseen tuotantoon ja tavaroiden liikkumiseen eli vientiin. Teknologiakeskuksia, klustereita ja innovatiivisia toimintaympäristöjä on kehitetty tarmokkaasti. Tuotannon siirtyminen lähelle asiakkaita erityisesti Aasiaan sekä liiketoiminnan arvoverkkojen rakentuessa ja uudelleen muotoutuessa globaalisti, on ryhdytty kehittämään elämyksellisyyteen ja ihmisten liikkumiseen perustuvia […]

Lue lisää "Tapahtumien mittakaava muuntuu megakokoluokasta pieneen ja paikalliseen"