Kataisen hallituksen ja opposition rakentama sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusratkaisu on monin tavoin hyvä, esimerkiksi terveysriskejä tasataan jatkossa kuntatason sijaan laajan sote-alueen tasolla. Kun jatkotyöstössä vielä löydetään keinot valinnanvapauden toteuttamiseen, on tehty todella merkittävä uudistus. Kuntien näkökulmasta tehtäväkentästä poistuu järjestämisvastuun mielessä noin puolet. Puolet murheista, kuten eräs kuntavaikuttaja minulle totesi.
Vaikka tuotantoa jääkin kuntiin, kiinnostava kysymys on se, mihin kuntien ja kaupunkien johto sekä poliittiset päättäjät suuntaavat jatkossa energiansa ja huomionsa. Koulutukseen, elinkeinopolitiikkaan, asumiseen vai kulttuuriyhdistysten tukirahoihin? Kaikki liittyy kaikkeen, mutta toivottavasti viime vuosien raskaasta selvitysrumbasta voidaan siirtyä kehittämään asuin- ja elinympäristön laatua sekä kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille.
Molempien teemojen osalta osaoptimointi ja epäterve kilpailu niin veromaksajista kuin yrityksistäkin työssäkäyntialueen sisällä pitäisi välttää. Tästä syystä toistan ehdotuksen, jota olin muotoilemassa vuonna 2011 toteutetussa Sitran, liikenneministeriön ynnä muiden Liikennerevoluutio –hankkeessa (http://www.sitra.fi/hankkeet/liikennerevoluutio). Siinä ehdotettiin, että työssäkäyntialueittain pitäisi laatia maankäyttöä, asumista, liikennejärjestelyjä, palveluiden sijoittumista ja elinkeinojen tarpeita tarkasteleva MALPE-strategia, joka korvaisi kunnalliset yleiskaavat, seudulliset liikennesuunnitelmat sekä monet muut seututasoiset suunnitelmat. Ja itse asiassa tekisi maakuntakaavan tarpeettomaksi. Tämä oikeusvaikutteinen suunnitelma vaatisi tietysti kunnilta hyvää yhteistyötä, jota kaikki kuntaliitoksia vastustaneet tahot ovat korostaneetkin viime vuosina.
MALPE-kehyksen sisällä kukin kunta voisi sitten kehittää asumisen vaihtoehtoja, parantaa koulutuspalveluita, luoda edellytyksiä yksityisen palvelutarjonnan monipuolistamiselle, vauhdittaa uuden yritystoiminnan syntymistä, parantaa yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tai mitä muuta nyt pitävätkään tärkeänä. MALPE-strategian avulla voitaisiin myös hallita nyt useita kaupunkiseutuja vaivaava yhdyskuntarakenteen hajautuminen.
Kansainvälisessä kilpailussa ja invest promotion –toiminnassa työssäkäyntialueiden kannattaa toimia yhdessä. Erityisesti invest promotionin osalta tarvitaan kuitenkin nykyistä ammattimaisempaa otetta, hyväksi vertailukohdaksi kelpaa Greater Helsinki Promotion. Muutoinkin sopiva kilpailun ja yhteistyön yhdistelmä johtaa parhaaseen tulokseen: kilpailu kannustaa toimimaan paremmin, mistä hyötyvät kansalaiset ja yritykset, ja järkevä yhteistyö taas estää niukkojen resurssien tuhlaamisen. Siis naapurikuntien ei esimerkiksi kannata kilpailla sillä, kuka rakentaa yritykselle halvimmalla peltihallin.
Mitä tulee mainitun Liikennerevoluution ajatusten edistämiseen, lämmöllä muistelen miten tarmokkaasti tuore liikenneministeri Merja Kyllönen niihin tarttui.