Kirjoittaja: Juha Kostiainen

Kemijärven junaa on vaikea pysäyttää

Paikallinen aviisi (HS 25.1) käsitteli laajassa artikkelissaan ”Kemijärvi-ilmiötä” eli Pohjois-Suomen ja Itä-Suomenkin tyhjentymistä. Kysymyksessä ei ole enää puhtaasti maaseutumaisten alueiden tyhjentyminen, vaan ilmiö koskee myös pieniä kaupunkeja. Syynä kehitykseen on ollut toisaalta teollinen rakennemuutos, toisaalta maa- ja metsätalouden tuottavuuden kasvu. Samalla ilmiö, joka ei nyt todellakaan ole uusi, luo Suomeen erittäin voimakkaasti eriytyvät asuntomarkkinat, kuten […]

Lue lisää "Kemijärven junaa on vaikea pysäyttää"

Toimistosta ei aina saa asuntoa

Osallistuin tänään (13.1.) Sitran järjestämään kiertotaloutta käsittelevään seminaariin ja edustin yritysten paneelissa rakennus- ja kiinteistöalaa yhdessä Ruduksen Lauri Kivekkään kanssa. Lauri esitteli tuoreinta tietoa betonin ympäristöystävällisyydestä. Sitra osaa järjestää huipputasokkaita tilaisuuksia, tällä kertaa onnittelut Marille, Jyrille ja kumppaneille. Seminaarin alla Sitra julkaisi mielenkiintoisen raportin kiertotalouden potentiaalista Suomessa ja viidellä eri toimialalla[1]. Kiinteistö- ja rakennusalan osalta […]

Lue lisää "Toimistosta ei aina saa asuntoa"

Minkälainen kaupunki on elinvoimainen?

Kaupunkien kilpailukyvyn, uudistumiskyvyn, älykkyyden ja innovatiivisuuden rinnalle on viime vuosina noussut uusi termi elinvoima. On siirrytty elinkeinopolitiikasta laajempaan elinvoimapolitiikkaan. Kaupungit tekevät elinvoimastrategioita ja Kuntaliiton hankkeessa opetellaan johtomaan elinvoimaa. Sitra toteutti joitakin vuosia sitten laajan Suomen elinvoiman lähteet –hankkeen ja on myöhemmin järjestänyt erinomaisia Elinvoima-foorumeita. Olen luvannut mennä lähitulevaisuudessa puhumaa aihepiiriä käsittelevään tilaisuuteen ja siitä kiinnostus […]

Lue lisää "Minkälainen kaupunki on elinvoimainen?"

Tiivistämällä uusi asunto putkiremontin hinnalla?

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava esitti päivän aviisissa (HS 20.12) mielenkiintoisen ajatuksen tavanomaista reippaammasta lähiöiden täydennysrakentamista, johon liittyisi myös vanhojen kerrostalojen purkamista. Esimerkki oli Mellunmäestä, jossa ideana oli kahden talon purkaminen ja koko rakennusoikeuden viisinkertaistaminen. Taloyhtiön laskelmien mukaan nykyiset asukkaat saisivat uudet asunnot putkiremontin hinnalla. Epäilen ajatusta kahdesta syystä: kustannusyhtälö vaikuttaa hankalalta ja itse ajatus […]

Lue lisää "Tiivistämällä uusi asunto putkiremontin hinnalla?"

Ovatko kivijalkamyymälät romanttinen haave?

Kivijalkaliikkeiden merkityksestä kaupunkien viihtyisyyteen käydään jatkuvaa keskustelua. Tutkimuksen avulla asiaan tarttuivat Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat Mervi Ilmosen toimittamassa teoksessa Hyvät kaupat – kivijalka ja ostarit muutoksessa[1]. Kysymystä tarkastellaan eri näkökulmista, paikoin jopa nostalgisessa hengessä. Professori Bengs muistelee lapsuutensa Töölöä – lienee asunut samassa korttelissa kuin minä nykyisin – ja erityisesti kala- ja lihakauppoja, jotka […]

Lue lisää "Ovatko kivijalkamyymälät romanttinen haave?"

Kolme kuntatyyppiä parantaisivat palveluita ja vahvistaisivat demokratiaa

Suomalaista kuntauudistusta on tehty viimeiset kymmenen vuotta, eikä lopputulosta ole näköpiirissä. Kuntien toimintaympäristö on tuona aikana muuttunut entistä turbulenttisemmaksi. Tehtäviä pukkaa lisää, kaupungistuminen jatkuu, kaupunkiseutujen välinen kansainvälinen kilpailu ulottuu joka paikkaan ja demokratia uhkaa kadota kuntayhtymien himmeliavaruuteen. Lisäksi viranomaistoimintaan aikoinaan luotu byrokraattinen hallinto ei ole omiaan tehokkaaseen palvelutuotantoon. Kuntaministeri Paula Risikko nimesikin syyskuun lopulla asiantuntijatyöryhmän […]

Lue lisää "Kolme kuntatyyppiä parantaisivat palveluita ja vahvistaisivat demokratiaa"

Saksa menestyy kaupunkiensa ansiosta

Kaupunkitutkimuksen grand old man Sir Peter Hall julkaisi tänä vuonna Good Cities, Better Lives –teoksen, jossa hän analysoi esimerkkejä hyvistä eurooppalaisista kaupungeista. Lähimmäksi meitä hän pääsee tarkastellessaan resurssitehokkuuden näkökulmasta Tukholmaa. Hall on perusteellinen ja analyyttinen niin kuin aina, mutta tällä kertaa erityisen kiinnostavaa on se, kun hän perustelee Saksan taloudellista menestystä kaupunkien kehittämisellä. Meillähän Saksan […]

Lue lisää "Saksa menestyy kaupunkiensa ansiosta"

Mitä heimoja nousussa oleville asuinalueille?

Helsingin Sanomat (30.11) käsitteli mielenkiintoisessa jutussaan pääkaupunkiseudun nousussa olevia asuinalueita. Yleistä potentiaalia nousulle tarjoaa vahvana jatkuva muuttoliike pääkaupunkiseudulle, viime vuosina erityisesti Helsingin kaupunkiin. Helsingin vetovoimaa kuvaa hyvin se, että koko metropolialueen nettomuutosta Helsinki sai vuosina 2000-2004 0 % ja vuosina 2009-2014 (lokakuun loppuun) 80 %. Ihmisten asumistarpeet erilaistuvat jatkuvasti. YIT:llä olemme tunnistaneet neljä asumisen pääheimoa, […]

Lue lisää "Mitä heimoja nousussa oleville asuinalueille?"

Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä

Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmän pikkujouluissa keskusteltiin, ainakin vielä alkuillasta, tiiviin kaupunkirakenteen eduista. Professori Heikki Loikkanen alusti aiheesta kiinnostavasti kaupunkitalouden näkökulmasta. Helsinki, kuten useat muutkin suomalaiskaupungit, ovat viime vuosikymmeninä hajautuneet rakenteellisessa mielessä. Toisaalta voidaan havaita, että liikenneyhteyksien kehittyessä on syntymässä laajoja suuralueita, jotka toimivat työmarkkinamielessä yhä enemmän kokonaisuuksina. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere–vyöhyke on tästä hyvä esimerkki. Yksittäisen ammattilaisen kannalta […]

Lue lisää "Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä"

Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen, tai pehmeämmin eheyttäminen, on suomalaisen kaupunkisuunnittelun johtoajatus juuri nyt. Syystäkin. Tiivis rakenne mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen, paremmat ja monipuolisemmat palvelut, korkeamman yritysten tuottavuuden sekä alemmat infrakustannukset. Tiivistämisen on yksi tärkeä näkökulma kaupunkien kehittämiseen, mutta sen rinnalle tarvitaan vahvaa mixed use –ajattelua eli toimintojen (asuminen, palvelut, työpaikat,) sekoittumista ja luopumista vahvasta funktionaalisesta suunnittelusta. Kuinka paljon […]

Lue lisää "Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?"