Iloinen Amsterdam syntyy tiheästä kaupunkirakenteesta

Viime viikolla olin työ- ja lomamatkojen yhteydessä tilaisuudessa tutustua eurooppalaiseen kaupunkielämään Münchenissä, Rotterdamissa ja Amsterdamissa. Münchenissa huomiota kiinnitti arki-iltanakin väen paljous vanhassa kaupungissa. Kahvilat ja ravintolat ovat täynnä ihmisiä iltamyöhään ja ulkoterasseilla istutaan huopiin kääriytyneinä, vaikka lämpötila yltää hädin tuskin +10 asteeseen. Ja terasseja on joka ravintolalla, eivätkä ne tunne häiritsevän kenenkään elämää. Sanomattakin on […]

Lue lisää "Iloinen Amsterdam syntyy tiheästä kaupunkirakenteesta"

Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla

OECD:n International Transport Forum on hallitusten välinen liikennekysymyksiin keskittyvä yhteistyöfoorumi, jossa on mukana 59 jäsenmaata. Viime keväänä foorumi julkaisi erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa simuloitiin itseajavien robottiautojen käyttöä kaupunkiliikenteessä[1]. Simuloinnin aineisto kerättiin Lissabonista, jossa on 560 000 asukasta. Koko metropolialueen asukasluku on 2,8 miljoonaa. Pyrkimyksenä oli tarkastella keskikokoista eurooppalaista kaupunkia, jollainen Helsinkikin on. Simuloinnin lähtökohtana olivat nykyiset […]

Lue lisää "Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla"

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa tarkastettiin viime viikon perjantaina Seppo Lampisen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Tässä tie, missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen[1]. En ollut paikalla, mutta järkälemäisen, lähes 400 sivuisen monografian olen lukenut. Meillä on puhuttu pitkään yhdyskuntarakenteen hajautumisesta, mutta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta infrastruktuurisuunnittelun vaikutuksesta hajautumiseen on tehty kovin vähän. Lampisen tutkimus on siis mitä ajankohtaisin. Erityisen […]

Lue lisää "Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta"

Helsinkiläinen pyytää ja saa hyvää kahvia

Stewart Lee Allen kuvaa mainiossa kahvin historiaa käsittelevässä kirjassaan Paholaisen juoma kahvin matkaa historiallisesta Etiopiasta Arabian kautta Eurooppaan. Manner-Eurooppaan kahvi tuli turkkilaisten jätettyä papusäkit Wienin porteille piirityksen epäonnistuttua vuonna 1683. Muutamat satamakaupungit olivat kuitenkin jo edellä ja Lontoossa avattiin ensimmäinen kahvila jo 1652. Ajan poliittista debattia käytiin kahviloissa ja legendaarinen Turk’s Head Coffeehouse järjesti tiloihinsa […]

Lue lisää "Helsinkiläinen pyytää ja saa hyvää kahvia"

Tapiola Sinfonietta tuo kulttuurin kansalaisten luo

Mistä hyvinvointi syntyy ja mitä ovat julkiset hyvinvointipalvelut? Ensimmäisen kysymykseen on helppo vastata, että se on hyvin yksilöllistä, enkä nyt ryhdy jaarittelemaan sinänsä asiat yksinkertaisesti selittävästä Maslowin tarvehierarkiasta. Julkisten hyvinvointipalveluiden on taas perinteisesti ajateltu tarkoittavan sosiaali- ja terveyspalveluita, tai ainakaan katujen hoitoa ei ole laskettu hyvinvointipalveluiksi. Hyvinvointipalveluitten luonne jäi mietityttämään viime perjantaisen Tapiola Sinfoniettan neuvottelukunnan […]

Lue lisää "Tapiola Sinfonietta tuo kulttuurin kansalaisten luo"

Kuka tuottaa yhteislaitumelle ensimmäisen tuulimyllyn?

Pitäisikö asuntomme tai ainakin yksi huone siitä antaa vuokrattavaksi Airb’n’b:n kautta? Tai ottaa kyyti taksin sijaan Uberilta? Jakamistalous on yksi internet-talouden uusia muotoja. Idea on yksinkertaisuudessaan se, että voimme jakaa hallussamme olevia resursseja ja saada siitä myös tuloa. Tuottoa saa myös välityspalvelun ylläpitäjä. Liiketoiminnallisten palvelujen ohella osassa jakamistaloutta kysymys on perinteisestä tavaroiden lainaamisesta tai naapuriavusta, […]

Lue lisää "Kuka tuottaa yhteislaitumelle ensimmäisen tuulimyllyn?"

Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan

Arvostettu tanskalainen kaupunkisuunnittelun professori ja urbanisti Jan Gehl on todennut, että kaupungissa tärkeämpää kuin rakennukset on se, mitä jää niiden väliin. Kirjassaan Cities for People hän toteaa, että 1960-luvun alun modernismin nousu sekä ammattimaisten kaupunki- ja liikennesunnittelijoiden ilmaantuminen johtivat siihen, että huomio keskitettiin kaupungin sijasta yksittäisiin rakennuksiin ja autoilun olosuhteisiin. Hänen mukaansa huomio pitäisi kuitenkin […]

Lue lisää "Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan"

Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue

Omakotiasuja tuottaa vähemmän päästöjä kuin kaupunkiasuja! Tämä selviää Helsingin Sanomien (8.8.) uutisoimasta Juudit Ottelin tutkimuksesta. Ottelin kuuluu professori Seppo Junnilan tutkimusryhmään, joka on aikaisemminkin järkyttänyt meitä tiiviin kaupunkirakenteen puolestapuhujia. Sosiaalisessa mediassa on käyty uutisen pohjalta aktiivista keskustelua, ja erityisesti asumisen energiankulutuksen laskentatapaa on aiheellisesti kritisoitu[1]. On myös huomautettu, että keskustoiksi luokitellut alueet ovat todellisuudessa esikaupunkimaisia […]

Lue lisää "Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue"

Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan yliarkkitehti Henna Helander avasi Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmässä mielenkiintoisen keskustelun siitä, mikä on oikea määrä kaupungin ohjausta rakentamisessa. Jatkamatta tässä enää iänikuista keskipinta-alojen sääntelyyn liittyvää keskustelua, johon tulisi uutta ryhtyä, kun kaupunki ensin teettäisi puolueettoman arvion yli kymmenen vuotta toteutetun politiikan mahdollisista positiivista vaikutuksista, pohdiskelen tässä erilaisia tontinluovutuksen malleja Hampurin esimerkin innoittamana. […]

Lue lisää "Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa"

Kaupan ”big boxit” tekevät paluuta keskustoihin

Expert Stockmannille, XXL Kluuvin kauppakeskuksen ankkuriksi, Gigantti Forumin kauppakeskukseen, Skanno Ruoholahdesta takaisin ydinkeskustaan, Plantagen avasi keväällä Kamppiin kauppakeskukseen konseptoidun myymälän ja Ikeakin on pohtinut kaupan sijoittamista Pasilaan. Kaikki nämä ovat ”tilaa vievän kaupan” tai ”big boxien” esimerkkejä, jotka ovat perinteisesti sijoittuneet kaupunkien reuna-alueilla hyvien henkilöautoyhteyksien päähän, joissa maata riittää ilmaiseen maantasopysäköintiin. Tämän lisäksi Kesko on […]

Lue lisää "Kaupan ”big boxit” tekevät paluuta keskustoihin"