Expert Stockmannille, XXL Kluuvin kauppakeskuksen ankkuriksi, Gigantti Forumin kauppakeskukseen, Skanno Ruoholahdesta takaisin ydinkeskustaan, Plantagen avasi keväällä Kamppiin kauppakeskukseen konseptoidun myymälän ja Ikeakin on pohtinut kaupan sijoittamista Pasilaan.

Kaikki nämä ovat ”tilaa vievän kaupan” tai ”big boxien” esimerkkejä, jotka ovat perinteisesti sijoittuneet kaupunkien reuna-alueilla hyvien henkilöautoyhteyksien päähän, joissa maata riittää ilmaiseen maantasopysäköintiin. Tämän lisäksi Kesko on ilmoittanut avaavansa Forumiin ensimmäisen K-Rauta Expressin, ja uudistavansa Citymarket-konseptin, mikä tarkoittanee käyttötavarapuolen selvää supistumista.

Suomi kaupungistuu ja liikennekäyttäytyminen on muutoksessa. Suurimmat kaupunkiseudut Helsinki ja Tampere panostavat raideliikenteen kehittämiseen ja kaupunkielämästä innostuneiden kansalaisten mielenkiinto autoiluun hiipuu. Sillä aikaa kun Helsingin Kauppakamari vastustaa moottoriteiden bulevardisointia ja Tampereella kiukutellaan, kun jokaisen kaupan eteen ei keskustassa pääse ilmaiseksi pysäköimään, uudistumiskykyisin kauppa on jo herännyt muutoksen ja menee sinne missä ihmisetkin ovat eli keskelle elämää kaupunkien keskustoihin. Ilmeisesti maksukykyisiä ja autottomia asiakkaita kannattaa palvella siellä missä he liikkuvat ja kauppa on ennenkin kuljettanut pesukoneen kotiin. Tarvitsin hiljattain santapaperia puisen tiskipöytätason hiontaan, ja oli upeaa, kun sitä varten ei tarvinnut lähteä autolla kehälle.

On oleellista huomata, että edellä mainitut esimerkit ovat Ikeaa lukuun ottamatta konkreettisia investointipäätöksiä, eivät mitään tulevaisuuden visioita. Jos verkko-ostaminen suomalaiset kaupan toimijat vähän yllättikin, erilaisten toimintojen keskittyminen kaupunkien keskustoihin – keskustoituminen – ei ole jäänyt huomaamatta. Ja kehityksen voi ennustaa jatkuvan. Suurimmissa kaupungeissa ainakin pyritään kaupunkirakenteiden tiivistämiseen ja uusi hallitusohjelmakin edellyttää valtion infrainvestointien vastapainoksi voimakasta asuntokaavoitusta. Peltomarkettien ja big boxien aika saattaakin olla ohi. Väkisinkin tulee mieleeni vahvan kansainvälisen kokemuksen omaavan Cityconin toimitusjohtajan Marcel Kokkeelin kritiikki viime syksyisessä YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt –seminaarissa hajasijoitettuja hankkeita kohtaan.

Sama ilmiö näkyy uusien osaamispohjaisten työpaikkojen suhteen. Jos takavuosina erilaiset teknologiakeskukset ja tiedepuistot houkuttelivatkin nuoria kykyjä insinöörireservaatteihin, nyt start up –skene on elää pikemminkin kaupunkimaisissa ympäristöissä, jossa yhdistyvät asuminen, työpaikat sekä kaupalliset ja vapaa-ajan palvelut. Jopa Piilaaksossa vakiintuneet suuret ICT-yritykset ovat joutuneet avaamaan toimipaikkoja San Franciscon keskustaan saadakseen kyvykästä työvoimaa.

Yhteiskuntien muuttuessa osaamispohjaisiksi palvelutalouksiksi asumisen, kuluttamisen, vapaa-ajan vieton ja työn tekemisen tavat muuttuvat ja erilaisten toimintojen rajat hämärtyvät. Erilaiset toiminnot eivät myöskään vaadi aina omaa erityistä paikkaansa tai sijaintiansa, vaan ne tapahtuvat ”kaupungissa”, erilaisissa sosiaalisessa tiloissa. Kauppa aikoo selvästi olla tässä kehityksessä mukana.