Kaupan ”big boxit” tekevät paluuta keskustoihin

Expert Stockmannille, XXL Kluuvin kauppakeskuksen ankkuriksi, Gigantti Forumin kauppakeskukseen, Skanno Ruoholahdesta takaisin ydinkeskustaan, Plantagen avasi keväällä Kamppiin kauppakeskukseen konseptoidun myymälän ja Ikeakin on pohtinut kaupan sijoittamista Pasilaan.

Kaikki nämä ovat ”tilaa vievän kaupan” tai ”big boxien” esimerkkejä, jotka ovat perinteisesti sijoittuneet kaupunkien reuna-alueilla hyvien henkilöautoyhteyksien päähän, joissa maata riittää ilmaiseen maantasopysäköintiin. Tämän lisäksi Kesko on ilmoittanut avaavansa Forumiin ensimmäisen K-Rauta Expressin, ja uudistavansa Citymarket-konseptin, mikä tarkoittanee käyttötavarapuolen selvää supistumista.

Suomi kaupungistuu ja liikennekäyttäytyminen on muutoksessa. Suurimmat kaupunkiseudut Helsinki ja Tampere panostavat raideliikenteen kehittämiseen ja kaupunkielämästä innostuneiden kansalaisten mielenkiinto autoiluun hiipuu. Sillä aikaa kun Helsingin Kauppakamari vastustaa moottoriteiden bulevardisointia ja Tampereella kiukutellaan, kun jokaisen kaupan eteen ei keskustassa pääse ilmaiseksi pysäköimään, uudistumiskykyisin kauppa on jo herännyt muutoksen ja menee sinne missä ihmisetkin ovat eli keskelle elämää kaupunkien keskustoihin. Ilmeisesti maksukykyisiä ja autottomia asiakkaita kannattaa palvella siellä missä he liikkuvat ja kauppa on ennenkin kuljettanut pesukoneen kotiin. Tarvitsin hiljattain santapaperia puisen tiskipöytätason hiontaan, ja oli upeaa, kun sitä varten ei tarvinnut lähteä autolla kehälle.

On oleellista huomata, että edellä mainitut esimerkit ovat Ikeaa lukuun ottamatta konkreettisia investointipäätöksiä, eivät mitään tulevaisuuden visioita. Jos verkko-ostaminen suomalaiset kaupan toimijat vähän yllättikin, erilaisten toimintojen keskittyminen kaupunkien keskustoihin – keskustoituminen – ei ole jäänyt huomaamatta. Ja kehityksen voi ennustaa jatkuvan. Suurimmissa kaupungeissa ainakin pyritään kaupunkirakenteiden tiivistämiseen ja uusi hallitusohjelmakin edellyttää valtion infrainvestointien vastapainoksi voimakasta asuntokaavoitusta. Peltomarkettien ja big boxien aika saattaakin olla ohi. Väkisinkin tulee mieleeni vahvan kansainvälisen kokemuksen omaavan Cityconin toimitusjohtajan Marcel Kokkeelin kritiikki viime syksyisessä YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt –seminaarissa hajasijoitettuja hankkeita kohtaan.

Sama ilmiö näkyy uusien osaamispohjaisten työpaikkojen suhteen. Jos takavuosina erilaiset teknologiakeskukset ja tiedepuistot houkuttelivatkin nuoria kykyjä insinöörireservaatteihin, nyt start up –skene on elää pikemminkin kaupunkimaisissa ympäristöissä, jossa yhdistyvät asuminen, työpaikat sekä kaupalliset ja vapaa-ajan palvelut. Jopa Piilaaksossa vakiintuneet suuret ICT-yritykset ovat joutuneet avaamaan toimipaikkoja San Franciscon keskustaan saadakseen kyvykästä työvoimaa.

Yhteiskuntien muuttuessa osaamispohjaisiksi palvelutalouksiksi asumisen, kuluttamisen, vapaa-ajan vieton ja työn tekemisen tavat muuttuvat ja erilaisten toimintojen rajat hämärtyvät. Erilaiset toiminnot eivät myöskään vaadi aina omaa erityistä paikkaansa tai sijaintiansa, vaan ne tapahtuvat ”kaupungissa”, erilaisissa sosiaalisessa tiloissa. Kauppa aikoo selvästi olla tässä kehityksessä mukana.

6 kommenttia artikkeliin ”Kaupan ”big boxit” tekevät paluuta keskustoihin

  1. Reblogged this on Urban Mill – Building IntenCity! and commented:
    ”Jos takavuosina erilaiset teknologiakeskukset ja tiedepuistot houkuttelivatkin nuoria kykyjä insinöörireservaatteihin, nyt start up –skene on elää pikemminkin kaupunkimaisissa ympäristöissä, jossa yhdistyvät asuminen, työpaikat sekä kaupalliset ja vapaa-ajan palvelut. Jopa Piilaaksossa vakiintuneet suuret ICT-yritykset ovat joutuneet avaamaan toimipaikkoja San Franciscon keskustaan saadakseen kyvykästä työvoimaa.”

  2. Sen verran on kommentoitava, että ei Tampereella haikailla ilmaista kadunvarsipysäköintiä kun ei se ole sitä vuosikymmeniin ollut. Eli ei kannata kirjoituksen hyvää agendaan sotkea muunneltua totuutta.

  3. Kyllä monissa keskusteluissa moititaan esimerkiksi Hämpin parkin kalleutta ja vedotaan siihen, että markettien pihalla saa pysäköidä ilmaiseksi.

    1. Totta, mutta ei siinä silti huudella ilmaista kadunvarsipysäköintiä. Hämppi on halvempi kuin Hämeenkadun tienvarsipysäköinti, joten kritiikin aiheena on ennemminkin välimatka ja tietämättömyys Hämpistä, sekä haluttomuus maksaa pidemmästä kulkumatkasta kaupan ovelle.

      Jengi oli ennen valmis maksamaan sen suolaisen ykkösvyöhykemaksun kun siihen oli mahdollisuus ja sitä myös käytettiin. Nyt sitä mahdollisuutta ei ole.

      Eli ei ilmaista kadunvarsipysäköintiä haikailla vaan ylipäänsä mahdollisuutta siihen.

  4. Hämpin osalta voi olla tietämättömyyttäkin. Mutta ehkä se on sitten enemmänkin noin. Sinänsä täytyy sanoa, että 200 000 asukkaan kaupungissa ei oikein voi päästä enää jokaisen kaupan eteen pysäköimään autolla kun autoja ja väkeä on liian paljon. Hämmästyttävää on ollut seurata myös elävöittämiskokeilua ja varsinkin etukäteisvastarintaa. Minusta siellä on helppo liikkua autolla; Kaukajärveltä 15 min keskustaan mihin aikaan vaan ja edullinen pysäköinti hyvissä luolissa.

  5. Tietenkään kaikki eivät mahdu pysäköimään, eivätkä edes halua, mutta se on nyt kokonaan mahdotonta.

    Isompi ongelma on epäonnistuneet kokeilut, sillä ns. yhdistetty joukkoliikenne- ja kävelykatu on ollut toistaiseksi fiasko. Hämeenkatu nykyisenään ei toimi.

    Mutta se on toisen debatin aihe.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s