Voisivatko markkinat määritellä pysäköintipaikkojen tarpeen?

Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan uudistusta pysäköintipolitiikkaansa. Kaupunkistrategiassa tavoitteeksi on asetettu siirtyminen markkinaehtoiseen pysäköintiin, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa rakennuttaja voisi päättää paljonko autopaikkoja haluaa tontille rakentaa. Nykyisin rakennettavien pysäköintipaikkojen määrä määritellään asemakaavassa ja rakennuttajan täytyy paikat rakentaa, oli niille kysyntää tai ei. Käytännössä tämä johtaa helposti siihen, että kannattamattomien paikkojen kustannuksiin joutuvat osallistumaan nekin […]

Lue lisää "Voisivatko markkinat määritellä pysäköintipaikkojen tarpeen?"

Helsinki siirtyy tonttien myynnistä vuokraukseen

Helsingin kaupungilla on päätöksenteossa tontinluovutusta koskevat periaatelinjaukset. Ilmeisesti aihe on poliittisesti hankala päätellen siitä, että asia oli pitkään pöydällä kaupunkiympäristölautakunnassa. Asia onkin monin tavoin merkittävä ja koskee tavalla tai toisella lähes kaikkia kaupunkilaisia. Ehkä merkittävin periaatelinjaus ehdotuksessa on, että maanvuokrauksen merkitystä suhteessa tonttien myyntiin kasvatetaan. Helsingissä kaupunki on poikkeuksellisen suuri maanomistaja verrattuna muihin suuriin suomalaiskaupunkeihin, […]

Lue lisää "Helsinki siirtyy tonttien myynnistä vuokraukseen"

Väestönkasvu keskittyy 2040-luvulla ainoastaan Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille – jäävätkö muut kaupunkiseudut kasvun junasta?

Konsulttitoimisto MDI julkaisi muutama päivä sitten 10 kaupunkiseutua koskevan väestönkasvuennusteen, joka ulottuu vuoteen 2040. Ennusteelle onkin tarvetta ennen kevään eduskuntavaaleja, varsinkin kun kaupungistuminen, maahanmuutto ja valtakunnallisen liikenneverkon kehittäminen ovat keskeisiä teemoja. Tuntematta laskentamenetelmän yksityiskohtia ainakin tuoreet tiedot syntyvyyden alentumisesta on huomioitu ja toisaalta maahanmuuton osalta on otettu huomioon koko 2010-luvun kehitys, ei vain pakolaisuuden huippuvuosi. […]

Lue lisää "Väestönkasvu keskittyy 2040-luvulla ainoastaan Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille – jäävätkö muut kaupunkiseudut kasvun junasta?"

Guardian: kauppakeskukset siirtyvät osaksi urbaania rakennetta – keskustojen liiketilojen vuokralaisrakenne on muuttunut

Brittijulkaisu The Guardian tarjoaa jatkuvasti kiinnostavia artikkeleita kaupunkikehityksestä ja hiljattain on tullut ulos kaksi perusteellisesta juttua vähittäiskaupasta. Toinen käsittelee suurten kaupunkien kauppakeskuksia, toinen vähittäiskaupan muutosta Englannin ja Walesin kaupunkikeskustoissa. Molemmat liittyvät hyvin meillä käytävään keskusteluun. Monet suomalaisetkin kaupunkientusiastit ovat iloinneet yhdysvaltalaisesta mall is dead -ilmiöstä ja ajatelleet, että siitä seuraa kivijalkaliikkeiden paluu. Itse asiassa meillä […]

Lue lisää "Guardian: kauppakeskukset siirtyvät osaksi urbaania rakennetta – keskustojen liiketilojen vuokralaisrakenne on muuttunut"

Is it instagrammable? Virtuaalisuus lomittuu fyysisen kaupunkitilan kokemuksen kanssa

Kuvataiteella ja arkkitehtuurilla on aina ollut tärkeä sija kaupunkien markkinoinnissa, matkailun edistämisessä ja myös kaupunkien oman identiteetin rakentamisessa. Richard Floridan jälkeen alettiin ymmärtää kulttuurin merkitystä myös osaavan työvoiman houkuttelussa. Bilbaon Guggenheim yhdisti kuvataiteen ja wau-arkkitehtuurin, ja nyt mikään itseään kunnioittava kaupunki ei voi suunnitella uutta taidemuseota ilman näyttävää arkkitehtuuria. Yksi omaperäisimpiä esimerkkejä viime vuosilta on […]

Lue lisää "Is it instagrammable? Virtuaalisuus lomittuu fyysisen kaupunkitilan kokemuksen kanssa"

70-luvulla useimpien elämä kääntyi kotiin, nyt monen arki avautuu kohti kaupunkia

Edellinen suuri kaupungistumisen aalto koettiin 60-luvulla, kun kasvava teollisuus ja laajenevat julkiset palvelut vetivät väkeä maalta kaupunkeihin. Monen asumisura alkoi alivuokralaisasunnosta, jossa tiukka vuokraisäntä tai -emäntä määräsi tarkasti vaikkapa oikeudesta suihkun käyttöön. Moni aloitti kaupunkielämänsä kirjaimellisesti toisten nurkissa lymyilemällä. Asuntopulaan vastattiin tarmokkaalla lähiörakentamisella ja vaikka nyt on helppo huomautella epäkohdista, todellisuudessa satojen tuhansien ihmisten asumisolot […]

Lue lisää "70-luvulla useimpien elämä kääntyi kotiin, nyt monen arki avautuu kohti kaupunkia"

Mihin suuntaan menee kaupunki, jos kauppa kutistuu merkittävästi?

Istuin lauantaiaamuna vaimoni Sannan kanssa Gastro Cafe Kallion erinomaisella aamiaisella ja jäimme pohtimaan kaupan tulevaisuutta sekä samalla kaupunkien tulevaisuutta, ovathan kaupungit kuitenkin syntyneet nimenomaan kauppapaikoiksi. Itse aamiaispaikka on mielenkiintoinen esimerkki muutoksesta: klo 10 oven takana on jo väkeä odottamassa avautumista, toki kaikki ovat varanneet pöydän etukäteen, ja hetkessä paikka on täynnä, muuten ei ole toivoa […]

Lue lisää "Mihin suuntaan menee kaupunki, jos kauppa kutistuu merkittävästi?"

Kaupunki, mihin menet – Demoksen ja Nokkelan kaupungin skenaariot hahmottelevat tulevaisuutta

Suomen Akatemian rahoittamat strategisen tutkimuksen kaupungistumisteeman hankkeet URMI ja BEMINE ovat yhdessä Demos Helsingin laatineet skenaarioita suomalaisten kaupunkiympäristöjen tulevaisuudesta. Kaupungistumisen käännekohdat -raportin työstämisessä on ollut mukana joukko valtakunnan tunnustettuja kaupunkitutkijoita, ja lopullisen raportin kirjoittamisesta on vastannut Demoksen osaava tiimi. Itse teksti on sujuvasti kirjoitettua ja skenaariot uskottavia sekä ymmärrettäviä, ehkä jopa hieman yllätyksettömiä. Skenaariot on […]

Lue lisää "Kaupunki, mihin menet – Demoksen ja Nokkelan kaupungin skenaariot hahmottelevat tulevaisuutta"

Pidetään(kö) maa asuttuna, asuntojen koko ja hinta sekä ilmastonmuutos – näissä aineksia vaalivuoden kaupunkikeskusteluun

Vuodesta 2019 tulee vilkas ja kiinnostava kaupungistumiseen, kaupunkikehitykseen ja kaupunkielämään liittyvissä kysymyksissä. Jo pelkästään kevään eduskuntavaalit nostavat intensiteettiä, mutta myös sote-uudistus ja sen vaikutukset kaupunkeihin palaavat keväällä otsikoihin. Lisäksi isona kysymyksenä moniin kaupunkiaiheisiin liittyy ilmastonmuutos, johon on alettu vähitellen suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Nostan esiin seuraavaksi muutamia keskeisiä teemoja kuten aluekehitys, asumisen hinta ja muodot, […]

Lue lisää "Pidetään(kö) maa asuttuna, asuntojen koko ja hinta sekä ilmastonmuutos – näissä aineksia vaalivuoden kaupunkikeskusteluun"

Loistavia kulttuurikohteita voi rakentaa sekä yksityisellä että julkisella rahalla – Amos Rex ja Oodi esimerkkeinä

Richard Florida lanseerasi viime vuosikymmenen alkupuolella luovan luokan käsitteen ja korosti erilaisten kulttuurillisten toimintojen sekä aktiteettien merkitystä luovan luokan houkuttelussa. Floridaa seurasi kirjava joukko erilaisia creative city -projekteja eri puolilla maailmaa, ja meilläkin keskusteltiin paljon luovasta taloudesta. Viimeistään finanssikriisi ja pitkittynyt matalasuhdanne palauttivat kotimaisen keskustelun takaisin vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Floridakin on viimeaikaisessa tuotannossaan ilmentänyt jonkinlaista katumusta. […]

Lue lisää "Loistavia kulttuurikohteita voi rakentaa sekä yksityisellä että julkisella rahalla – Amos Rex ja Oodi esimerkkeinä"