Väestönkasvu keskittyy 2040-luvulla ainoastaan Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille – jäävätkö muut kaupunkiseudut kasvun junasta?

Konsulttitoimisto MDI julkaisi muutama päivä sitten 10 kaupunkiseutua koskevan väestönkasvuennusteen, joka ulottuu vuoteen 2040. Ennusteelle onkin tarvetta ennen kevään eduskuntavaaleja, varsinkin kun kaupungistuminen, maahanmuutto ja valtakunnallisen liikenneverkon kehittäminen ovat keskeisiä teemoja. Tuntematta laskentamenetelmän yksityiskohtia ainakin tuoreet tiedot syntyvyyden alentumisesta on huomioitu ja toisaalta maahanmuuton osalta on otettu huomioon koko 2010-luvun kehitys, ei vain pakolaisuuden huippuvuosi. Ja kun ruorissa on ollut ansioitunut muuttotutkija, tohtori Timo Aro, tuloksiin voi suhtautua luottavaisesti. Pisteet myös tutkimuksen tilanneille Hypoteekkiyhdistykselle, Kuntarahoitukselle, RAKLI:lle ja ympäristöministeriölle. Miinukset Tilastokeskukselle, joka ei ole tuottanut tällaista tutkimusta vaalien alla.

Itse tulokset erittäin mielenkiintoisia. Helsingin seutu kasvaa voimakkaasti koko tarkastelujakson ajan, myös Tampereen ja Turun seutukunnat kasvavat jatkuvasti. Oulun kaupunkiseudun väkiluku kääntyy lievään laskuun 2030-luvun lopulla, Jyväskylän ja Kuopion jo hieman aikaisemmin, ja Kuopion lasku on vielä Jyväskylää nopeampaa. Kasvavien kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien ennustetaan kasvavan nopeimmin ja toisaalta esimerkiksi taantuvalla Seinäjoen kaupunkiseudulla itse kaupunki jatkaa kasvuaan.

Pitkään oli tapana ajatella, että yliopistokaupungit kyllä menestyvät, mutta MDI:n ennusteen mukaan Vaasan ja Joensuun kaupunkien väkiluku vähenee hieman ja uunituoreen virallisen yliopistokaupungin, Lahden, hieman enemmän. Koko kaupunkiseutujen suunta on kaikissa kolmessa selkeästi negatiivinen.

Näin pitkän aikavälin ennustamiseen liittyy aina merkittäviä epävarmuuksia, joita voivat aiheuttaa vaikkapa massiivinen ja hallitsematon maahanmuutto, sotilaallisen tilanteen kärjistyminen Itämeren alueella, ennakoitua nopeammat ilmastonmuutoksenaiheuttamat luonnonkatastrofit tai jonkin kaupungin nerokas ja pitkäjänteinen strateginen kehittäminen, jolla tilanne muutetaan toiseksi. Aivan kuten Tampere muutti suuntansa määrätietoisella otteella 1950-luvun lopulta alkaen, ja siirtyi nopeammalle kehitysuralle suhteessa Turkuun. Paljon on siis kaupunkiseudun kuntien johdon osaamisesta ja päättäjien ymmärryksestä kiinni. Lempiesimerkkinä on pikkuruinen Cannes, messujen ja elokuvajuhlien kaupunki.  Siellä on noin 70 000 asukasta, mutta kukapa ei tuntisi tuota Hämeenlinnan kokoista kaupunkia!

Ehdotimme Timo Aron kanssa jo vuosia sitten vyöhykkeisten työssäkäyntialueiden kehittämistä ja erityistä potentiaalia näimme Etelä-Suomen työssäkäyntialueessa, joka rakentuisi Helsingin, Turun ja Tampereen ympärille. Vaikkapa Lahti ja Porvoo voisivat integroitua siihen toiminnallisesti. Kunnollisilla liikenneyhteyksillä varastuttu suuri työssäkäyntialue tarjoaa hyötyjä sekä osaajille että yrityksille. Osaajille paljon uramahdollisuuksia, yrityksille suuren työvoimapoolin. Ennusteen perusteella entistä toimivamman työmarkkina-alueen kehittämiselle on hyvät lähtökohdat. Ratkaisevassa asemassa ovat nopeat junayhteydet Turun ja Helsingin sekä Tampereen ja Helsingin välillä, ja näistä nyt keskustellaankin.

Turkulaiset oivalsivat asian tärkeyden jo vuosia sitten, kun ns. Tunnin junaa ryhdyttiin ajamaan. Kaikki ryhmittyivät hankkeen taakse, ja asiaa tukemaan perustettiin arvovaltainen suurten yritysten ja julkisen sektorin turkulaistaustaisista johtajista koostuva neuvottelukunta. Käytännön operaatioita koordinoimaan laitettiin osaava ja asioiden yhteyksiä ymmärtävä tohtori Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista (nykyisin Uudenkaupungin elinkeinojohtaja). Ja aikaan on saatu: yhteydelle on jo myönnetty 40 miljoonan euron suunnitteluraha.

Turkulaisten lobatessa keskeistä strategista hanketta, tamperelaiset puuhailivat professori Kari Neilimon ja Tampereen kauppakamarin ideoiman mielikuvituksellisen AiRRport -hankkeen parissa, jonka piti nostaa Tampereen lentokentän matkustajamäärät muutamasta sadasta tuhannesta kahdeksaan miljoonaan matkustajaan. Kaupungin johdostakaan kukaan ei rohjennut todeta, että keisarilla ei ole vaatteita. Me, jotka esitimme Lentoradan ajamista – nopea raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan – saimme kuulla kunniamme.

Pormestari Lauri Lylyn johdolla asiat sittemmin laitettu oikeaan tärkeysjärjestykseen ja nopea yhteys Helsinkiin on yhteisenä tavoitteena. Hyvä niin, koska se on tärkeä myös rakenteilla olevan upean areenan kannalta. Jotta 5-6 päivän viikossa saadaan järjestettyä 10 000 kävijää vetäviä tapahtumia, koko Etelä-Suomesta täytyy päästä helposti ja nopeasti paikalle.

Kuten Helsingin Sanomien jutusta (22.2.) saattoi lukea, Helsinki ja Vantaa priorisoivat Tampereen yhteyttä, Espoo taas Turun suuntaa. Molemmat ovat tärkeitä, mutta tamperelaisten vasta pumpatessa resiinaansa liikkeelle, turkulaisten pikajuna on jo vauhdissa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kaupunkiseutujen omat strategiat ja toimet niiden toteuttamiseksi ovat erittäin tärkeitä, väestöennusteista huolimatta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s