Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue

Omakotiasuja tuottaa vähemmän päästöjä kuin kaupunkiasuja! Tämä selviää Helsingin Sanomien (8.8.) uutisoimasta Juudit Ottelin tutkimuksesta. Ottelin kuuluu professori Seppo Junnilan tutkimusryhmään, joka on aikaisemminkin järkyttänyt meitä tiiviin kaupunkirakenteen puolestapuhujia. Sosiaalisessa mediassa on käyty uutisen pohjalta aktiivista keskustelua, ja erityisesti asumisen energiankulutuksen laskentatapaa on aiheellisesti kritisoitu[1]. On myös huomautettu, että keskustoiksi luokitellut alueet ovat todellisuudessa esikaupunkimaisia […]

Lue lisää "Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue"

Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan yliarkkitehti Henna Helander avasi Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmässä mielenkiintoisen keskustelun siitä, mikä on oikea määrä kaupungin ohjausta rakentamisessa. Jatkamatta tässä enää iänikuista keskipinta-alojen sääntelyyn liittyvää keskustelua, johon tulisi uutta ryhtyä, kun kaupunki ensin teettäisi puolueettoman arvion yli kymmenen vuotta toteutetun politiikan mahdollisista positiivista vaikutuksista, pohdiskelen tässä erilaisia tontinluovutuksen malleja Hampurin esimerkin innoittamana. […]

Lue lisää "Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa"

Kaupan ”big boxit” tekevät paluuta keskustoihin

Expert Stockmannille, XXL Kluuvin kauppakeskuksen ankkuriksi, Gigantti Forumin kauppakeskukseen, Skanno Ruoholahdesta takaisin ydinkeskustaan, Plantagen avasi keväällä Kamppiin kauppakeskukseen konseptoidun myymälän ja Ikeakin on pohtinut kaupan sijoittamista Pasilaan. Kaikki nämä ovat ”tilaa vievän kaupan” tai ”big boxien” esimerkkejä, jotka ovat perinteisesti sijoittuneet kaupunkien reuna-alueilla hyvien henkilöautoyhteyksien päähän, joissa maata riittää ilmaiseen maantasopysäköintiin. Tämän lisäksi Kesko on […]

Lue lisää "Kaupan ”big boxit” tekevät paluuta keskustoihin"

Helsingin taidetarjonnan nykyinen laatu on väärä argumentti Guggenheim-museon puolesta

Lomailimme vaimoni kanssa Portugalissa pari viikkoa. Ehkä kiinnostavin vierailukohde oli Lissabonissa sijaitseva Calouste Gulbenkian –keskus, joka koostuu useammasta museosta ja niihin liittyvistä toiminnoista sekä laajasta puistosta. Calouste Gulbenkian oli kansainvälinen liikemies ja kosmopoliitti, joka asettui Lissaboniin 1942 ja kuoli siellä 86-vuotiaana vuonna 1956. Keskuksen on rakennuttanut hänen perustamansa säätiö, joka hallitsee myös Gulbenkianin itse keräämää […]

Lue lisää "Helsingin taidetarjonnan nykyinen laatu on väärä argumentti Guggenheim-museon puolesta"

Joukkoliikenteen huonoa vetovoimaa ei selitä karvanoppakulttuuri, vaan kilpailun puute

Edellisessä blogissani analysoin kriittisesti yksityisautoilun dominanssia kaupunkisuunnittelussa; perusteltua palautetta tuli monesta kanavasta, mistä lämmin kiitos. Kahdenkymmenen Euroopan maan yhdyskuntien kestävyyttä tutkinut Nessa Winston osoitti, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kaikista matkoista on Suomessa 15 %, mikä oli vertailumaiden toiseksi alhaisin. Joukkoliikenteen vähäistä osuutta ei voida selittää vain yksityisautoilun suosimisella tai karvanoppakulttuurin ylivoimaisuudella – verotuksellisesti autoilua ei todellakaan […]

Lue lisää "Joukkoliikenteen huonoa vetovoimaa ei selitä karvanoppakulttuuri, vaan kilpailun puute"

Yksityisautoilun suosiminen luo epätasa-arvoa

Olen paatunut yksityisautoilija. Minulla on ollut ajokortti ja oma auto siitä asti, kun täytin kahdeksantoista. Pienimmätkin matkat tein pitkään autolla, myös lasten harrastuskuljetukset ovat tulleet tutuksi. Vähitellen olen kuitenkin eheytynyt ja nykyisin käytänkin huomattavan paljon julkista liikennettä. Helsingissä julkinen liikenne on toimivaa, toisessa kotikaupungissani Tampereella se ei toimi vielä yhtä hyvin. Kaupungit ovat intohimoni. Viime […]

Lue lisää "Yksityisautoilun suosiminen luo epätasa-arvoa"

Sitra sparrasi neljää kaupunkia resurssiviisaudessa

Olin viikko sitten Jyväskylässä Sitran järjestämässä resurssiviisausseminaarissa kommentoimassa Forssan, Jyväskylän, Lappeenrannan ja Turun kaupunkien laatimia tiekarttoja, joiden pohjalta on tarkoitus edetä kohti hiilineutraalisuutta ja resurssien tehokasta käyttöä vuoteen 2050 mennessä. Sitra on tukenut kaupunkeja tiekarttojen laatimisessa ja Jyväskylässä myös toteutettiin useita kokeiluja, joista ehkä näkyvin oli ylijäämäruoan vaihtoehtoinen käyttö pois heittämisen sijaan. Kaupunkien suunnitelmat käsittelevät […]

Lue lisää "Sitra sparrasi neljää kaupunkia resurssiviisaudessa"

Pormestarimalli tuo päätöksenteon poliittisuuden näkyväksi

Helsingin kaupunki pohtii parhaillaan johtamisjärjestelmäänsä, ja yhtenä vaihtoehtona harkitaan siirtymistä pormestarijärjestelmään. Tampere otti ensimmäisenä Suomessa pormestarimallin käyttöön vuoden 2007 alusta, myöhemmin naapurikunta Pirkkala seurasi perässä. Molemmissa pormestarin valitsee valtuusto keskuudestaan, Tampereella on myös neljä apulaispormestaria. Pormestarit ovat luottamusmiehiä, jotka toimivat valtuuston enemmistön luottamuksen varassa. Karkeasti ottaen pormestarin tehtävässä yhdistyvät kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan tehtävät. Apulaispormestarit […]

Lue lisää "Pormestarimalli tuo päätöksenteon poliittisuuden näkyväksi"

Hallitusohjelma pukkaa vauhtia kaupunkikehitykseen ja asuntotuotantoon kehittämiseen

Eräs kaverini oli laskenut, että sana ”kaupunki” mainitaan peräti kaksi kertaa uuden hallituksen ohjelmassa. Jos on frekvenssi vähäinen, niin on myös sanojen ”kehitetään”, ”selvitetään” tai ”innovaatio”, ainakin jos verrataan Sixpackin unelmahöttöön. Nyt on selvä tahtotila tehdä asioita. Isossa kuvassa keskeinen kaupunkikehittämisen periaate on valtion infrainvestointien kytkeminen yhteen kuntien asuntokaavoituksen kanssa. Tämä edellisen valtionvarainministerin Antti Rinteen […]

Lue lisää "Hallitusohjelma pukkaa vauhtia kaupunkikehitykseen ja asuntotuotantoon kehittämiseen"

Valinnanvapaus on osallistumista

Olen viime viikkojen aikana ollut puhujana ja osallistunut eri yhteyksissä keskusteluun kaupungistumisesta, kuntarakenteesta ja julkisesta palvelutuotannosta. Ideologiset erot nousevat yleensä hyvin nopeasti esiin ja ryhdytään väittelemään akselilla kaupunki-maaseutu, julkinen-yksityinen, hallinto-osallisuus. Lähes aina yksi keskeinen taustalla vaikuttava tekijä on ilmiselvästi valinnanvapaus. Suomessa muuttaa vuosittain lähes 900 000 ihmistä, joista neljä viidestä muuttaa työssäkäyntialueen sisällä. Keskitetäänkö heitä jonnekin […]

Lue lisää "Valinnanvapaus on osallistumista"