Sitra sparrasi neljää kaupunkia resurssiviisaudessa

Olin viikko sitten Jyväskylässä Sitran järjestämässä resurssiviisausseminaarissa kommentoimassa Forssan, Jyväskylän, Lappeenrannan ja Turun kaupunkien laatimia tiekarttoja, joiden pohjalta on tarkoitus edetä kohti hiilineutraalisuutta ja resurssien tehokasta käyttöä vuoteen 2050 mennessä. Sitra on tukenut kaupunkeja tiekarttojen laatimisessa ja Jyväskylässä myös toteutettiin useita kokeiluja, joista ehkä näkyvin oli ylijäämäruoan vaihtoehtoinen käyttö pois heittämisen sijaan.

Kaupunkien suunnitelmat käsittelevät energian tuotantoa ja kulutusta, liikkumista ja yhdyskuntarakennetta, kulutusta ja materiaaleja, ruoan tuotantoa kulutusta ja veden käyttöä sekä luonnonvesiä. Kunkin otsikon alle kaupungit olivat listanneet erialaisia toimenpiteitä jaksottaen ne kymmenen vuoden periodeilla. Erityisesti oli keskitytty asioihin, joihin kaupunki tai sen lähiorganisaatiot kuten energialaitos voivat vaikuttaa.

Kaikkien tiekartat ovat laajoja, monipuolisia ja huolellisesti valmisteltuja, ja niissä on useita kiinnostavia ehdotuksia. Lyhyt blogi ei mahdollista niiden syvällistä käsittelyä, mutta nostan esiin yhden tärkeän esimerkin jokaisesta.

Forssan tiekartassa ansiokasta on maatalouden ja teollisuuden välisen kiertotalouden mahdollisuuksien mallintaminen. Jyväskylässä on pohdittu perusteellisesti ruoan hävikin vähentämistä ja lähiruoan hyödyntämistä. Lappeenrannan tiekartassa esille nousee vahvasti laajan mittakaavan uusiutuvan energian tuotanto. Turun osalta uraauurtavaa työtä tehdään erityisesti avointen sähkö- ja lämpöverkkojen järjestelmien sekä uusien liiketoimintamallien alueella.

Kestävien kaupunkiympäristöjen näkökulmasta tarkasteltuna jokaisen tiekartan painopiste on selvästi ekologisessa kestävyydessä, mutta myös taloudellinen kestävyys on esillä. Sen sijaan sosiaalinen kestävyys on jäänyt tarkasteluissa selvästi vähemmälle. Erityisesti jään kuitenkin kaipaamaan selkeää otetta mixed use –tyyppisten kaupunkiympäristöjen kehittämisestä. Siis kaupunkiympäristöjen, jossa erilaiset toiminnot – asuminen, työpaikat, kauppa, julkiset ja yksityiset palvelut – ovat sekoittuneina toistensa läheisyydessä. Tämä vähentää liikkumistarpeita, parantaa arjen sujuvuutta ja lisää tuottavuutta, kunhan rakenne on tiivis.

Toinen ja yleisempi huomioni liittyy kauttaaltaan tapaamme vastata resurssiviisauden haasteisiin. Tiekartoissa korvataan tyypillisesti bussien polttoaine ympäristöystävällisemmällä tai siirrytään käyttämään sähköautoja. Kukaan ei kuitenkaan ehdota esimerkiksi joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kaksinkertaistamista vetovoimaisemmilla palveluilla. Me siis helposti ajattelemme, että muutetaan nykyinen toiminto ympäristöystävällisemmäksi, mutta ei sitä, että luovutaan toiminnosta kokonaan tai ratkaistaan koko tarve toisella tavalla. Verohallintokaan ei tehnyt sähköistä veroilmoitusta, vaan luopui siitä kokonaan. Todellista resurssiviisautta.

Yhtä kaikki, hienoa ja tavoitteellista työtä näiltä neljältä kaupungilta, ja kaupunginjohtajien puheenvuoroista kuului, että tosissaan ollaan. Resurssiviisaus–hanke on ollut myös hieno osoitus Sitran osaamisesta parhaimmillaan: hyvin tunnistettu kehityskohde, nopeasti käynnistetyt kokeilut, vahva taustatuki kaupunkien työlle ja tasokas viestintä. Jos Tekesin koordinoimaa innovatiiviset kaupungit –ohjelmaa (INKA) olisi osattu viedä eteenpäin yhtä tehokkaasti, se ei olisi nyt hallituksen leikkauslistalla.

2 kommenttia artikkeliin ”Sitra sparrasi neljää kaupunkia resurssiviisaudessa

  1. Reblogged this on Urban Mill – Building IntenCity! and commented:
    ”Kaikkien tiekartat ovat laajoja, monipuolisia ja huolellisesti valmisteltuja, ja niissä on useita kiinnostavia ehdotuksia. Lyhyt blogi ei mahdollista niiden syvällistä käsittelyä, mutta nostan esiin yhden tärkeän esimerkin jokaisesta.

    Forssan tiekartassa ansiokasta on maatalouden ja teollisuuden välisen kiertotalouden mahdollisuuksien mallintaminen. Jyväskylässä on pohdittu perusteellisesti ruoan hävikin vähentämistä ja lähiruoan hyödyntämistä. Lappeenrannan tiekartassa esille nousee vahvasti laajan mittakaavan uusiutuvan energian tuotanto. Turun osalta uraauurtavaa työtä tehdään erityisesti avointen sähkö- ja lämpöverkkojen järjestelmien sekä uusien liiketoimintamallien alueella.

    Kestävien kaupunkiympäristöjen näkökulmasta tarkasteltuna jokaisen tiekartan painopiste on selvästi ekologisessa kestävyydessä, mutta myös taloudellinen kestävyys on esillä. Sen sijaan sosiaalinen kestävyys on jäänyt tarkasteluissa selvästi vähemmälle. Erityisesti jään kuitenkin kaipaamaan selkeää otetta mixed use –tyyppisten kaupunkiympäristöjen kehittämisestä. Siis kaupunkiympäristöjen, jossa erilaiset toiminnot – asuminen, työpaikat, kauppa, julkiset ja yksityiset palvelut – ovat sekoittuneina toistensa läheisyydessä. Tämä vähentää liikkumistarpeita, parantaa arjen sujuvuutta ja lisää tuottavuutta, kunhan rakenne on tiivis.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s