Kirjoittaja: Juha Kostiainen

Pidetään ”maa asuttuna”?

Meillä keskustellaan jatkuvasti täytyisikö Suomi pitää asuttuna. Viimeksi aihetta sivusi pääministeri Juha Sipilä puhuessaan keskustan puoluevaltuustolle joitakin viikkoja sitten. Vaikka itse kysymyksenasettelu mielletäänkin intuitiivisesti järkeväksi ja asianmukaiseksi, se ei välttämättä ole lainkaan sitä. Suomessa on voimassa vapaus valita kotikuntansa. Siinä mielessä ajatus jonkin paikan pitämisessä asuttuna vapaaehtoisuuteen ja valinnanvapauteen perustuvassa mallissa tuntuu oudolta. Kuka asuttaisi […]

Lue lisää "Pidetään ”maa asuttuna”?"

Kukoistavat (historialliset) kaupungit nousivat avoimuudesta ja taantuivat kontrolliin

Pitkän linjan tietokirjailija Ari Turunen on paneutunut viimeisimmässä teoksessaan Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit eri aikakausien menestyneimpien kaupunkien menestysten syihin. Kaupunkien menestymisestä on toki kirjoitettu aikaisemminkin ja perusteellisesti, esimerkkeinä vaikkapa Sir Peter Hall ja edellisen vuosikymmenen kaupunkitutkimuksen tähti Richard Florida. Merkittäviä suomenkielisiä tekstejä ei tule juuri mieleen, poikkeuksena VTT:n julkaisusarjassa joskus 1980-luvulla julkaistu ruotsalainen Åke Anderssonin tiivis […]

Lue lisää "Kukoistavat (historialliset) kaupungit nousivat avoimuudesta ja taantuivat kontrolliin"

Kaupunki kuluttaja-kokemuksena?

Osallistuin tänään pienimutoiseen lounastilaisuuteen, jossa Vancouverin kaupungin entinen kaupunkisuunnittelun päällikkö Larry Beasley kertoi kokemuksistaan Vancouverin transformaatiosta ja avasi muutenkin näkemyksiään kaupunkien kehittämisestä. Vancouveriahan pidetään yleisesti hyvänä kaupunkisuunnittelun esimerkkinä ja Suomestakin siellä käydään jatkuvasti tutustumismatkoilla. Beasleyn keskeinen ajatus on, että oleellista kaupungissa on kuluttajan kokemus (experience). Kuluttajalla ja kuluttamiselle hän ei tarkoita kaupallisuutta, vaan sitä, että […]

Lue lisää "Kaupunki kuluttaja-kokemuksena?"

Asumistoive vai asumisutopia?

Valtaosa suomalaisista haluaa asua omakotitaloissa tai pientaloissa väittävät erilaiset kyselyt ja tutkimukset tuon tuostakin. Professori Matti Kortteisen ja kumppaneiden tutkimuksessa 10 vuoden takaa näin 79 prosenttia halusi asua pientalossa. Muutamaa vuotta myöhemmin professori Anneli Juntto ylsi vain 56 prosenttiin. Kaksi vuotta sitten Taloussanomat, ja useat muut mediat sen perässä, kertoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kyselystä, […]

Lue lisää "Asumistoive vai asumisutopia?"

Kaupin kampuksesta voisi rakentaa älykkään health cityn

Olin muutama päivä sitten kuuntelemassa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön näkemyksellistä johtajaa Juha Teperiä hänen esitellessään yksikkönsä aikaansaannoksia ja laajemminkin ajatuksia Kaupin kampuksen kehittämisestä. Perinteisesti yhteistyö Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Finn-Medin ja korkeakoulujen välillä on ollut alueella erittäin toimivaa. Terveystieteiden positiivinen kehitys on laajentanut näkökulmaa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja jopa sote-järjestelmäkysymyksiin. Toivottavasti ministeri Rehula käväisee kysymässä neuvoa. […]

Lue lisää "Kaupin kampuksesta voisi rakentaa älykkään health cityn"

Raiteiden varrelle haluavat ihmiset ja yritykset

Maan hallitus joutuu kevään kehysriihessä pohtimaan myös suurten kaupunkien sisäisten raideliikennehankkeiden rahoitusta, lähinnä siis Helsingin ja Espoon kehämäisen Raide-Jokerin ja Tampereen ratikan. Ottamatta mitään kantaa siihen pitäisikö valtion rahoituksen tulla liikenne- ja viestintäministeriön kehyksestä vai esimerkiksi budjetin ulkopuolisesta Valtion asuntorahastosta (VAR) esitän muutamia huomioita niiden hyödyistä. Tarve suurten kaupunkiseutujen sisäisen joukkoliikenteen kehittämiselle johtuu meillä vielä […]

Lue lisää "Raiteiden varrelle haluavat ihmiset ja yritykset"

Uudistuva ja muuttuva kauppa

Kaupungistuminen jatkuu, ja vuoteen 2030 mennessä yli 500 000 suomalaista muuttaa kaupunkeihin. Lisäksi muutosta tuo vaikeasti ennakoitava maahanmuutto. Samanaikaisesti kaupunkikehityksessä ollaan palaamassa takaisin kaupungin alkuperäiseen ideaan eli siihen, että asuminen, työpaikat ja palvelut ovat lähellä toisiaan. Fiksuimmat kaupungit kehittävät myös joukkoliikennettä sekä kevyttä liikennettä, ja itseohjautuvien autojen myötä yksityisautoilusta tulee ennen pitkää vain harrastus. On-line-elämää viettävät […]

Lue lisää "Uudistuva ja muuttuva kauppa"

Miten jakaa liikenne-hankkeiden riskit ja hyödyt?

Suuret liikennehankkeet herättävät aina intohimoja ja paljon keskustelua siitä, mihin julkisia varoja pitäisi käyttää. Tilanne on sama sekä valtion että kuntien investointien osalta. Viime kädessä kysymys on aina poliittisesta päätöksenteosta ja arvovalinnoista, ja eri eturyhmien lobbaus on perinteisesti ollut ponnekasta. Vaikka lähtökohtaisesti jako valtion ja kuntien väyliin on selkeä, toisinaan intressit ovat yhtenäiset kuten Tampereella […]

Lue lisää "Miten jakaa liikenne-hankkeiden riskit ja hyödyt?"

Kuka on osallinen kaupunkisuunnittelussa?

Viimeisten vuosien aikana suomalaisten kaupunkien elävyys ja viihtyisyys ovat nousseet aivan uudella tavalla keskusteluun. Kaupunkien kasvu ja kaupunkielämän uudet muodot ovat lisänneet ymmärrystä kaupunkilaisista kaupunkien ”käyttäjinä”. Suomessa juuri nyt erityisesti kaupunkiseutujen keskuskaupungit kasvavat ja niissäkin perinteiset kantakaupungit ovat entistä vetovoimaisempia niin asumisen, työpaikkojen ja palveluiden mielessä. Yksi keskustelunaihe on liittynyt katutilan viihtyisyyteen ja miellyttävyyteen ja […]

Lue lisää "Kuka on osallinen kaupunkisuunnittelussa?"

Tiiviillä yhdyskunta-rakenteella ei ole yhtä määritelmää

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen on ollut viime vuosien yksi keskeisimpiä kaupunkisuunnittelun ja kaupunkikehityksen johtoajatuksia – ja miksei muotejakin – lähes kaikkialla kehittyneissä maissa. Aina ei kuitenkaan ole ollut selvää mitä tiivistämisellä tarkasti ottaen tarkoitetaan tai tavoitellaan. Brittitutkijat Christopher Boyko ja Rachel Coopers[1] julkaisivat joitakin vuosia sitten kiinnostavan meta-analyysin, jossa he analysoivat tiheyden (tiiviyden) erilaisia määritelmiä, laskentatapoja, korkeamman […]

Lue lisää "Tiiviillä yhdyskunta-rakenteella ei ole yhtä määritelmää"