Uncategorized

Tekikö sodanjälkeinen vahva aluepolitiikka Suomesta ja meistä kaikista köyhempiä?

Helsingin Sanomat raportoi muutama viikko Norjasta ja erilaisista tukimuodoista, joiden avulla siellä pyritään pitämään syrjäisemmät alueet asuttuina. Meillä viitataan toisinaan Norjaan malliin, kun keskustellaan meidän maaseutumaisista tai väestöä menettävistä alueista. Jäin pohtimaan aihetta ja erityisesti suomalaista toisen maailmansodan jälkeistä aluepolitiikkaa ja sen onnistumista varsinkin suhteessa Ruotsiin, joka kaupungistui paljon aikaisemmin kuin Suomi ja on paljon […]

Lue lisää "Tekikö sodanjälkeinen vahva aluepolitiikka Suomesta ja meistä kaikista köyhempiä?"

Mökkeilyn ja henkilöautoilun suosio laskee samassa tahdissa

Suomessa on edelleen noin 495 000 kesämökkiä tai vapaa-ajan asuntoa, joskin määrä on ollut hienoisessa laskussa. Mökkibarometri 2025 -tutkimuksen mukaan 55 prosenttia mökkien omistajista on eläkeläisiä ja omistajat ovat kohtuullisen hyvätuloisia. Vierumäki vai korpimökki? Mökkeilyllä on meillä pitkät perinteet, mutta näyttää kuitenkin siltä, että nuoremmat sukupolvet eivät ole mökkeilystä yhtä innostuneita. Tai eivät ainakaan ole yhtä […]

Lue lisää "Mökkeilyn ja henkilöautoilun suosio laskee samassa tahdissa"

Aasia, second hand ja nörttiys ovat keskustan uusiutumisen hiljaisia signaaleja

Tyttäreni, nuori aikuinen, oli muutama viikko sitten meillä äitienpäivälounaalla. Keskustelemme usein erilaisista kaupunkiaiheista hänen kanssaan ja tuolloin tulin luennoineeksi Helsingin keskustan ja erityisesti keskustan vähittäiskaupan tilanteesta. Hänellä oli muutamia teräviä huomioita, joihin en itse ollut kiinnittänyt huomiota. Tyttären suuri väite oli, että Helsingin keskustasta on tullut viimeisen parin vuoden aikana hänen silmiinsä kiinnostavampi. Second hand […]

Lue lisää "Aasia, second hand ja nörttiys ovat keskustan uusiutumisen hiljaisia signaaleja"

Harvardin työpaperi osoittaa toimistojen hyödyt tuottavuudelle ja työntekijöiden osaamisen kehitykselle

Yhdysvaltalaistutkijat Natalie Emanuel, Emma Harrigton ja Amanda Pallais ovat julkaisseet Harvardin työpapereissa mielenkiintoisen tutkimuksen etä- ja lähityön vaikutuksista tietotyön tuottavuuteen ja työntekijöiden urakehitykseen. Palaute paransi koodaajien työn laatua The Power of Proximity[i] –tutkimuksessa tutkittiin erään Fortune 500 -yrityksen koodaajat (software engineers) ennen covidia ja covidin aikana. Toisen vertailuryhmän koodaajat työskentelivät ennen covidia samassa rakennuksessa yhdessä […]

Lue lisää "Harvardin työpaperi osoittaa toimistojen hyödyt tuottavuudelle ja työntekijöiden osaamisen kehitykselle"

Etätyöpotentiaalissa on isoja toimialakohtaisia eroja

Maailmanlaajuisesti toimiva konsulttiyhtiö McKinsey julkaisi viime vuoden lopulla mielenkiintoisen analyysin etätyön mahdollisuuksista. He analysoivat 9 maassa yli 2000 tehtävää (task) ja 800 työtä (job). Pyrkimyksenä oli tunnistaa eri alojen maksimaalinen etätyöpotentiaali sekä tehokas etätyön määrä siten, että tuottavuus ei kärsi. McKinseyn mukaan yli puolella työvoimasta ei ole käytännössä mahdollisuutta tehdä etätyötä, toisaalta yhteensä yli 20 […]

Lue lisää "Etätyöpotentiaalissa on isoja toimialakohtaisia eroja"

Kenen kaupunki -pamfletissa ovat faktat ja epämääräinen vihjailu törmäyskurssilla

Harri Hautajärven, Juhana Heikosen ja Timo Tuomen toimittama pamfletti Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla on saanut aikaa reippaan keskustelun sekä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Eikä ihme, sen verran erikoisia väitteitä, mielipitetä ja epämääräisiä vihjailuja siinä esitetään. Mutta keskustelua maailmaan mahtuu ja aihepiirihän on mitä tärkein ja mielenkiintoisin. Tarkastelen blogissani vain sellaisia teemoja, joista […]

Lue lisää "Kenen kaupunki -pamfletissa ovat faktat ja epämääräinen vihjailu törmäyskurssilla"

Jokainen etätyöpäivä on mahdollisuus maaseudulle

Kuluvan vuoden väestökehityksen ja muuttoliikkeen tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Pandemian ollessa edelleen voimissaan mitään lopullisia johtopäätöksiä ei kannata tehdä, mutta ehkä joitakin ennakoivia huomiota. Tammikuun ja lokakuun välisenä aikana muuttovoittoa ovat edelleen saaneet kaupunkimaiset kunnat, sen sijaan taajaan asutut ja maaseutumaisemat kunnat ovat jääneet miinukselle, mutta molemmat muutokset ovat nyt aikaisempia vuosia pienempiä. Suurten kaupunkien […]

Lue lisää "Jokainen etätyöpäivä on mahdollisuus maaseudulle"

Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa

Ravintolat, kahvilat ja eräät muutkin palvelut avautuivat kansalaisille kaksi viikkoa sitten ja sen todellakin näkee katukuvassa: terassit ovat täynnä ihmisiä, kaduilla on vilinää ja kaupoissakin väkeä on entistä enemmän. Toimistoillekin palataan vähitellen ja tapaamisia järjestetään, turvallisuus edellä kuitenkin. Kevään aikana on käyty vilkasta keskustelua kaupunkien tulevaisuudesta, työn muutoksesta ja erityisesti etätyön lisääntymisestä, monipaikkaisuudesta, verkkokaupasta ja […]

Lue lisää "Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa"

Matkustusrajoitukset ovat suora syöttö mökkikuntien lapaan – notkeimmat nappaavat kiinni neo-mökkibuumiin

Mökkiläisten keski-ikä lienee jo 60:n ikävuoden paremmalla puolella, eikä nuorison innostuksesta perikuntien mökkien aktiiviseen käyttöön ja tai omien hankintaan ole ollut viime vuosina näyttöä. Etätyöstä tai monipaikkaisuudesta ei ole myöskään ollut taantuvien kuntien pelastajaksi ainakaan työllisyysasteen kasvattamisen mielessä. Koronavirus on kuitenkin yllättäen muuttanut tilanteen ja tarjonnut todellisen unelmasyötön monen kunnan lapaan. Monet eläkeläiset ehtivät hyvissä […]

Lue lisää "Matkustusrajoitukset ovat suora syöttö mökkikuntien lapaan – notkeimmat nappaavat kiinni neo-mökkibuumiin"

Teknologia muuttaa maailmaa, mutta korona lisää ymmärrystä resilienssistä

Aina terävän analyyttisesti kirjoittava Saska Saarikoski pohdiskeli viime sunnuntain Hesarissa (HS 15.3.) laajassa artikkelissaan koronaviruksen esiin nostamia ongelmia ja haavoittuvaisuuksia liittyen globalisaatioon, turbokapitalismiin ja tehokkuusajattelun. On vielä vaikea tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä koronan seurauksista, mutta jos muistellaan vaikkapa 2000-luvun vaihteen teknokuplaa, New Yorkin WTC-iskua terrorismin vastaisine sotineen, sars-virusta, 2008 finanssikriisiä, 2015 Euroopan pakolaisaaltoa tai […]

Lue lisää "Teknologia muuttaa maailmaa, mutta korona lisää ymmärrystä resilienssistä"