Uncategorized

Harvardin työpaperi osoittaa toimistojen hyödyt tuottavuudelle ja työntekijöiden osaamisen kehitykselle

Yhdysvaltalaistutkijat Natalie Emanuel, Emma Harrigton ja Amanda Pallais ovat julkaisseet Harvardin työpapereissa mielenkiintoisen tutkimuksen etä- ja lähityön vaikutuksista tietotyön tuottavuuteen ja työntekijöiden urakehitykseen. Palaute paransi koodaajien työn laatua The Power of Proximity[i] –tutkimuksessa tutkittiin erään Fortune 500 -yrityksen koodaajat (software engineers) ennen covidia ja covidin aikana. Toisen vertailuryhmän koodaajat työskentelivät ennen covidia samassa rakennuksessa yhdessä […]

Lue lisää "Harvardin työpaperi osoittaa toimistojen hyödyt tuottavuudelle ja työntekijöiden osaamisen kehitykselle"

Etätyöpotentiaalissa on isoja toimialakohtaisia eroja

Maailmanlaajuisesti toimiva konsulttiyhtiö McKinsey julkaisi viime vuoden lopulla mielenkiintoisen analyysin etätyön mahdollisuuksista. He analysoivat 9 maassa yli 2000 tehtävää (task) ja 800 työtä (job). Pyrkimyksenä oli tunnistaa eri alojen maksimaalinen etätyöpotentiaali sekä tehokas etätyön määrä siten, että tuottavuus ei kärsi. McKinseyn mukaan yli puolella työvoimasta ei ole käytännössä mahdollisuutta tehdä etätyötä, toisaalta yhteensä yli 20 […]

Lue lisää "Etätyöpotentiaalissa on isoja toimialakohtaisia eroja"

Kenen kaupunki -pamfletissa ovat faktat ja epämääräinen vihjailu törmäyskurssilla

Harri Hautajärven, Juhana Heikosen ja Timo Tuomen toimittama pamfletti Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla on saanut aikaa reippaan keskustelun sekä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Eikä ihme, sen verran erikoisia väitteitä, mielipitetä ja epämääräisiä vihjailuja siinä esitetään. Mutta keskustelua maailmaan mahtuu ja aihepiirihän on mitä tärkein ja mielenkiintoisin. Tarkastelen blogissani vain sellaisia teemoja, joista […]

Lue lisää "Kenen kaupunki -pamfletissa ovat faktat ja epämääräinen vihjailu törmäyskurssilla"

Jokainen etätyöpäivä on mahdollisuus maaseudulle

Kuluvan vuoden väestökehityksen ja muuttoliikkeen tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Pandemian ollessa edelleen voimissaan mitään lopullisia johtopäätöksiä ei kannata tehdä, mutta ehkä joitakin ennakoivia huomiota. Tammikuun ja lokakuun välisenä aikana muuttovoittoa ovat edelleen saaneet kaupunkimaiset kunnat, sen sijaan taajaan asutut ja maaseutumaisemat kunnat ovat jääneet miinukselle, mutta molemmat muutokset ovat nyt aikaisempia vuosia pienempiä. Suurten kaupunkien […]

Lue lisää "Jokainen etätyöpäivä on mahdollisuus maaseudulle"

Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa

Ravintolat, kahvilat ja eräät muutkin palvelut avautuivat kansalaisille kaksi viikkoa sitten ja sen todellakin näkee katukuvassa: terassit ovat täynnä ihmisiä, kaduilla on vilinää ja kaupoissakin väkeä on entistä enemmän. Toimistoillekin palataan vähitellen ja tapaamisia järjestetään, turvallisuus edellä kuitenkin. Kevään aikana on käyty vilkasta keskustelua kaupunkien tulevaisuudesta, työn muutoksesta ja erityisesti etätyön lisääntymisestä, monipaikkaisuudesta, verkkokaupasta ja […]

Lue lisää "Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa"

Matkustusrajoitukset ovat suora syöttö mökkikuntien lapaan – notkeimmat nappaavat kiinni neo-mökkibuumiin

Mökkiläisten keski-ikä lienee jo 60:n ikävuoden paremmalla puolella, eikä nuorison innostuksesta perikuntien mökkien aktiiviseen käyttöön ja tai omien hankintaan ole ollut viime vuosina näyttöä. Etätyöstä tai monipaikkaisuudesta ei ole myöskään ollut taantuvien kuntien pelastajaksi ainakaan työllisyysasteen kasvattamisen mielessä. Koronavirus on kuitenkin yllättäen muuttanut tilanteen ja tarjonnut todellisen unelmasyötön monen kunnan lapaan. Monet eläkeläiset ehtivät hyvissä […]

Lue lisää "Matkustusrajoitukset ovat suora syöttö mökkikuntien lapaan – notkeimmat nappaavat kiinni neo-mökkibuumiin"

Teknologia muuttaa maailmaa, mutta korona lisää ymmärrystä resilienssistä

Aina terävän analyyttisesti kirjoittava Saska Saarikoski pohdiskeli viime sunnuntain Hesarissa (HS 15.3.) laajassa artikkelissaan koronaviruksen esiin nostamia ongelmia ja haavoittuvaisuuksia liittyen globalisaatioon, turbokapitalismiin ja tehokkuusajattelun. On vielä vaikea tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä koronan seurauksista, mutta jos muistellaan vaikkapa 2000-luvun vaihteen teknokuplaa, New Yorkin WTC-iskua terrorismin vastaisine sotineen, sars-virusta, 2008 finanssikriisiä, 2015 Euroopan pakolaisaaltoa tai […]

Lue lisää "Teknologia muuttaa maailmaa, mutta korona lisää ymmärrystä resilienssistä"

Mikko Viljakaisen ja Tero Lahtelan selvitys: rakennusten käytön aikainen energiankulutus painaa raskaimman hiilijalanjäljen

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan säädöspohjaa, jolla hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen ohjaamisessa. Ministeriö kehittää tähän liittyen laskentatyökalua, joka on ollut myös lausuntokierroksella. Laskentatyökalun käytettävyyttä on arvioitu Mikko Viljakaisen ja Tero Lahtelan selvityksessä Rakentamisen hiilijalanjälki – tapaustutkimus rakennuksen hiilijalanjäljen laskennassa. Herrat ovat tehneet laadukasta työtä, ja erityisen mielenkiintoista tietoa saadaan eri runkoratkaisulla toteutetun asuinkerrostalon elinkaaren päästöistä. Raportissa tarkastellaan […]

Lue lisää "Mikko Viljakaisen ja Tero Lahtelan selvitys: rakennusten käytön aikainen energiankulutus painaa raskaimman hiilijalanjäljen"

Seppo Junnilan ryhmän tutkimus jakamistaloudesta: Keskituloinen kaasuttaa hiilijalanjälkensä joko autoilemalla tai lentämällä

Aalto yliopiston kiinteistötalouden professori Seppo Junnila tutkimusryhmineen on tehnyt viime vuosina erittäin kiinnostavaa tutkimusta liittyen kestävään kehitykseen. Ryhmä on myös julkaissut tuloksiaan aktiivisesti kansainvälisissä sarjoissa. Erityisesti kuluttajien hiilijalanjälkeen liittyvät tutkimukset ovat olleet kiinnostavia. Tiedeyhteisö on viime vuosina kritisoinut maan hallitusta siitä, että tutkimustietoa ei hyödynnetä päätöksenteossa, toivottavasti tilanne paranee ja me ”kaiken maailman dosentitkin” saamme […]

Lue lisää "Seppo Junnilan ryhmän tutkimus jakamistaloudesta: Keskituloinen kaasuttaa hiilijalanjälkensä joko autoilemalla tai lentämällä"

Pidetään(kö) maa asuttuna, asuntojen koko ja hinta sekä ilmastonmuutos – näissä aineksia vaalivuoden kaupunkikeskusteluun

Vuodesta 2019 tulee vilkas ja kiinnostava kaupungistumiseen, kaupunkikehitykseen ja kaupunkielämään liittyvissä kysymyksissä. Jo pelkästään kevään eduskuntavaalit nostavat intensiteettiä, mutta myös sote-uudistus ja sen vaikutukset kaupunkeihin palaavat keväällä otsikoihin. Lisäksi isona kysymyksenä moniin kaupunkiaiheisiin liittyy ilmastonmuutos, johon on alettu vähitellen suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Nostan esiin seuraavaksi muutamia keskeisiä teemoja kuten aluekehitys, asumisen hinta ja muodot, […]

Lue lisää "Pidetään(kö) maa asuttuna, asuntojen koko ja hinta sekä ilmastonmuutos – näissä aineksia vaalivuoden kaupunkikeskusteluun"