Kuluvan vuoden väestökehityksen ja muuttoliikkeen tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Pandemian ollessa edelleen voimissaan mitään lopullisia johtopäätöksiä ei kannata tehdä, mutta ehkä joitakin ennakoivia huomiota. Tammikuun ja lokakuun välisenä aikana muuttovoittoa ovat edelleen saaneet kaupunkimaiset kunnat, sen sijaan taajaan asutut ja maaseutumaisemat kunnat ovat jääneet miinukselle, mutta molemmat muutokset ovat nyt aikaisempia vuosia pienempiä. Suurten kaupunkien väestönkasvu on hidastunut pääkaupunkiseudulla, sen sijaan varsinkin Tampere, mutta myös Oulu ja Kuopio ovat kiihdyttäneet aikaisempiin vuosiin nähden. Kehyskunnista esimerkiksi Nurmijärvi ja Järvenpää ovat saaneet muuttovoittoa Helsingistä ja Espoosta.

Kaupunkiseudut siis kasvavat, mutta kasvun suunta voi hieman muuttua. Kuten yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie on aiheellisesti muistuttanut, tilastoista huolimatta me emme tiedä missä ihmiset oikeasti viettävät aikaansa. Kasvava etätyö on mahdollistanut osalla työvoimasta siirtymisen kesämökeille ja vapaa-ajan asunnoille tekemään töitä ja viettämään aikaa, kun kaupungin tarjoamat mahdollisuudet ovat olleet eri tavoin rajoitetusti käytössä. Erityisesti tämä koskee niitä henkilöitä, joilla ei ole päiväkoti- tai kouluikäisiä lapsia.

Kesämökkikaupan sanotaan olleen aikaisempia vuosia selvästi aktiivisempaa ja moni perikunta lienee päässytkin eroon ongelmastaan. Uusien vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa ei ole havaittavissa erityistä piikkiä, mutta mökkipaikkakuntien kannalta uusien ja aktiivisten käyttäjien tulo jo olemassa olevien mökkien käyttäjiksi on kaikin puolin myönteistä.

En usko, että pandemian jälkeen etätyöt tulevat jatkumaan nykyisessä laajuudessa, mutta uskon merkittävään muutokseen aikaisempaan nähden. Erityisesti kaupunkien läheisen maaseudun kannalta etätyöllä voi olla merkittäviäkin elinvoimaan liittyviä vaikutuksia, nyt kun on opittu työskentelemään uudella tavalla. Haasteitakin on, erityisesti nettiyhteyksien toimivuuden kanssa. Perheemme vapaa-ajan asunto sijaitsee Tammelassa suurin piirtein Etelä-Suomen kasvukolmion keskellä, mutta viime lauantaina paikallinen isäntä toi klapikuorman matkassa pitkästä aikaa paperisen laskun, koska nettiyhteydet ovat niin ruuhkaisia, ettei viitsi sähköpostia lähettää. Keskustelua on käyty operaattoreiden kanssa, mutta viesti on ollut, että yhteyksiin ei kannata investoida poikkeustilanteen perusteella.

Keskustapuolueessa ollaan lehtitietojen perusteella pohtimassa mallia, jossa lapsilla olisi oikeus käydä koulua ja päiväkotia myös mökkipaikkakunnalla. Tämä tarjoaisi lapsiperheille mahdollisuuden muiden tekijöiden salliessa viettää enemmän aikaa maalla. En tiedä miten tämä voisi pedagogisessa mielessä toimia, mutta ainakin kuntien resurssienhallinnalle tulisi uusia haasteita. Etätyön säästämä työmatka-aika jouduttaisiin käyttämään lapsien kuljettamiseen kouluun, kun maaseudulla niitä ei kävely- tai ratikkamatkan päässä ole. Puolustusministeriössä on ministeri Kaikkosen johdolla pohdittu etätyön mahdollistamista myös. Sitä ei kerrottu, onko tarkoitus aluepuolustuksen hengessä sijoittaa sotajoukot suoraan strategisille pelipaikoille.

Yhtä kaikki, maaseudun kuntien kannattaa pyrkiä hyödyntämään kaikin tavoin kansalaisten kasvanut kiinnostus maaseutua kohtaan. Maaseutupaikkakuntien johtohenkilöiden kannattaisi aivan ensimmäiseksi ottaakin agendalle laajamittainen lobbaus toimintavarmojen nettiyhteyksien puolesta. Etätyön kannalta tämä on ratkaiseva hygieniatekijä. Peruskoulun monipaikkaisuus sen sijaan lienee aika vaikeasti toteuttava ajatus – epäilen myös useimpien koululaisten suhtautuvan varsin nihkeästi ajatukseen tulla säännöllisen epäsäännöllisesti hajasijoitetuksi omasta sosiaalisesta piiristään mökkipaikkakunnan kouluun.

Jokainen aktiivinen mökkeilijä ja jokainen pidennetty viikonloppu tarjoavat kuitenkin isoja mahdollisuuksia paikallisille yrityksille ja piristystä paikallistalouteen. Ukkoontuvat metsästysseurat voivat saada tuoreita voimia ja aina joku sopivassa elämäntilanteessa oleva saattaa muuttaakin pysyvästi. Ja jokaiselle meistä puuhailu luonnossa on omiaan virkistämään mieltä.