Kestävä kehitys

Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja

Kansainvälisen konsulttitoimiston Deloitten tuoreessa artikkelissa Driving into the Future of Real Estate pohdiskeltiin autonomisten autojen tulevaisuutta ja niiden vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen sekä kiinteistöjen arvoihin. Robottiautot ovat olleet tulevaisuuden lupaus jo yli 10 vuotta, mutta edelleenkään missään merkittävässä määrin niitä ei ole käytössä. Yksittäisiä kokeiluita on ollut, ja esimerkiksi Waymo on pyörittänyt Phoenixissa suurehkolla automäärällä taksiliikennettä jokusen […]

Lue lisää "Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja"

Ei uutta auringon alla – tiiviyden laaja meta-analyysi vahvisti konsensusta

Tutkijatohtori Jyrki Tarpio vinkkasi Twitterissä mielenkiintoisesta, viime vuonna julkaistusta meta-analyysistä[1] liittyen yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja kaupunkien kestävyyteen. Ruotsalaistutkijat olivat käyneet läpi 229 tieteellistä paperia, joissa tarkasteltiin tiiviyden yhteyttä liikkumiseen, infrastruktuuriin, talouteen, ympäristövaikutuksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja terveysvaikutuksiin. Kukin tarkasteltava pääryhmä jakaantui vielä useampaan alaryhmään. Luokittelun päähuomio oli vaikutusten positiivisuudessa ja negatiivisuudessa suhteessa kestävyyteen. Pääosassa tutkimuksia tiiviys oli […]

Lue lisää "Ei uutta auringon alla – tiiviyden laaja meta-analyysi vahvisti konsensusta"

Vantaan ratikka toimisi myös lähiöiden kehittämisen veturina

Aluevaalien tuloksia odotellessa on hyvää aikaa pohtia kunnille edelleen jääviä tehtäviä, jotka ovat monin tavoin oleellisen tärkeitä. Yksi näistä on liikkumisen ja liikenteen suunnittelu, joka on keskeistä arjen sujuvuuden kannalta, mutta oleellista myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ilmastomuutoksen hidastamisen kannalta tärkeää on nimenomaan joukkoliikenteen käyttöasteen nosto. Helsingin Sanomat esitteli artikkelissaan (HS 22.1.) itseohjautuvien autojen kehitysnäkymiä ja […]

Lue lisää "Vantaan ratikka toimisi myös lähiöiden kehittämisen veturina"

Kiertotaloudella on monet kasvot

Rakennetun ympäristön päästövähennyskeskustelu on laajentunut viimeisen parin vuoden aikana energian käytöstä ja energiatehokkuudesta rakennusmateriaaleihin ja kiertotalouteen. Ei niin, etteivätkö energiakysymykset olisi tärkeitä. Ne ovat, mutta energian tuotannon vihertyminen auttaa erityisesti vanhan rakennuskannan ympäristöystävällisyyden kohentamisessa, sillä energiasaneerauksiin on vaihtelevasti taloudellisia mahdollisuuksia. Uudisrakentamista taas ohjaavat tiukat määräykset ja toisaalta esimerkiksi erilaisten lämpöpumppuratkaisujen suosio on kasvussa. Rakennusmateriaalien osalta […]

Lue lisää "Kiertotaloudella on monet kasvot"

Kohti hyvää antroposeenia

Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on aiheellisestikin aktiivista, jopa niin, että osalla ihmisistä ilmenee jo ilmastoahdistusta. Keskustelu on myös – onneksi – laajentunut koskemaan luontokatoa sekä sen ja ilmastomuutoksen kohtalonyhteyttä. Ilmasto- ja ympäristökysymysten ohella varsinkin yritysmaailmassa puhutaan laajemmin vastuullisuudesta, koska kestävyyskysymykset eivät ratkea ilman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouden näkökulmia. Viimeisen vuoden aikana varsinkin rahoitusmarkkinat ovat aktivoituneet ja […]

Lue lisää "Kohti hyvää antroposeenia"

Mistä kristallipallo, joka näyttää asumisen tarpeet 100 vuoden päähän?

Kesäinen asunpoliittinen keskustelu on jatkunut vilkkaana sekä mediassa että varsinkin sosiaalisessa mediassa. Osa keskustelijoista ja asiantuntijoista on kannattanut enemmän tai vähemmän selkeästi ajatusta jonkinlaisesta universaaliasunnosta, jonka ei sinänsä tarvitsi vastata erityisen tarkasti ensimmäisen ostajan tarpeisiin, vaan myös kaikkien myöhempien käyttäjien. Esimerkkeinä tästä ovat esiin nousseet vaikkapa erillinen keittiöhuone, nykyisin suositun avokeittiön sijaan, tai riittävän isot […]

Lue lisää "Mistä kristallipallo, joka näyttää asumisen tarpeet 100 vuoden päähän?"

Monta (tieteellistä) näkökulmaa tiiviyteen

Muutamia kuukausia sitten julkaistu Kenen kaupunki -pamfletti jätti monista asiavirheistään huolimatta ainakin yhden tärkeän teeman kaupunkikehittämiseen liittyvään keskusteluun, mikä on tiiviys. Uusi asia se ei sinänsä ole, mutta sai taas uusia kierroksia, kun kirjoittajat varoittelivat ”liiasta tiiviydestä” tai toiset asiantuntijat ”ahtamisesta”. Kriittisille huomioille on kaksi tyypillistä piirrettä: ensinnäkin kukaan ei oikein osaa määritellä mikä olisi […]

Lue lisää "Monta (tieteellistä) näkökulmaa tiiviyteen"

Miten kulutamme koronan jälkeisessä maailmassa?

YLE kertoi viikon takaisessa uutisessaan, että kansalaisten pankkitileille on kertynyt merkittävästi rahaa koronan heikennettyä erilaisia kulutusmahdollisuuksia. Matkanjärjestäjät puolestaan kertoivat, että varauksia tehdään reippaasti jo vuodelle 2022. Kulutusjuhla näyttäisi olevan tilauksessa, toisaalta käsillä olevat vakavat ympäristöongelmat edellyttävät uudenlaista kuluttamista. Pohdiskelen koronan jälkeistä kulutusta eri näkökulmista ja esitän myös joitakin huomioita toivutusta suunnasta. Ulkomaan matkailu on ollut […]

Lue lisää "Miten kulutamme koronan jälkeisessä maailmassa?"

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja kiertotalousohjelma esittävät hyviä ideoita, mutta vähän konkretiaa

Viime kuukausina on julkaistu useampiakin rakennettuun ympäristöön liittyviä ohjelmia tai ohjelmaehdotuksia: ainakin asuntopoliittinen ohjelma, arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja kiertotalousohjelma. Asuntopoliittisesta ohjelmasta olen jo kirjoittanut, joten esitän nyt muutamia huomioita vain kahdesta jälkimmäisestä. Olen itsekin osallistunut erilaisten ohjelmien valmisteluun ja aina myös joutunut pohtimaan niiden merkitystä sekä tarkoitusta. Kenelle ja miksi niitä tehdään? Ministeriöiden vahvoja ohjauskeinoja ovat […]

Lue lisää "Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja kiertotalousohjelma esittävät hyviä ideoita, mutta vähän konkretiaa"

Mökkijärvi kuntoon kaupunkilaisten yhteisillä ponnistuksilla

Meillä on ollut vajaat kolme vuotta vapaa-ajan asunto Tammelan Susikkaassa, kohtuullisen mukavan ajomatkan päässä Helsingistä. Käytämme sitä läpi vuoden, korona-aikana hieman tavallista enemmänkin, tosin etätyötä emme sieltä juurikaan tee. Se ei ole työn, muuta tekemistä kyllä riittää, vaan rentoutumisen paikka. Mökkijärvemme on pienehkö ja matala, ja paikkaa hankkiessamme olimme selvillä rehevöitymisestä. Se aiheutti vähän huolta, […]

Lue lisää "Mökkijärvi kuntoon kaupunkilaisten yhteisillä ponnistuksilla"