Isojen kaupunkien asukkaiden tuottamien päästöjen suuruusluokassa ei ole isoja eroja – rakenteessa sen sijaan on

Suomen ympäristökeskus julkaisi tammikuun lopussa perusteellisen selvityksen maakuntien, kuntien ja kotitalouksien kulutusperusteisista päästöistä. Asukaskohtaisesti suurimmat kulutusperusteiset päästöt ovat Kainuussa. Uudellamaalla muuta maata intensiivisempi rakentaminen näkyy kuntien investointien korkeina päästöinä. Kotitalouksien päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Pohjoisilla alueilla asumisen päästöt ovat keskimäärän muuta maata korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteista johtuen, suuri vaikutus on myös kaukolämmön polttoainejakaumalla. […]

Lue lisää "Isojen kaupunkien asukkaiden tuottamien päästöjen suuruusluokassa ei ole isoja eroja – rakenteessa sen sijaan on"

Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja

Metsät, metsäkato ja metsien hiilinielujen pienentyminen on hallinnut viime viikkojen kestävän kehityksen keskustelua. Erityisesti hiilinielujen heikkeneminen vaikeuttaa kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Vielä laajemman huolen keskusteluun toi Sitra uunituoreessa megatrendit-raportissaan nostaessaan keskeiseksi megatrendiksi luonnon kestokyvyn murenemisen. Metsäkatoa on perusteellisesti käsitelty Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportissa Maankäyttösektorin ilmastotoimet. Vaikka Luken mukaan metsäkato eli metsien raivaaminen muuhun maankäyttöön onkin nykyään suhteellisen […]

Lue lisää "Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja"

Kiinteistöjärjestelmä valottaa kestävyyssiirtymää systeemitason näkökulmasta

Rakennus- ja kiinteistöala tuottaa noin 30 prosenttia suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä. Valtaosa noista päästöistä syntyy olemassa olevien kiinteistöjen käytöstä, lähinnä lämmityksestä ja muusta energian käytöstä. Ottaen huomioon, että rakennuskantamme uudistuu noin yhdellä prosentilla vuodessa, merkittävin yksittäinen haaste on nykyisen kiinteistökannan korjaaminen, kehittäminen ja uudistaminen. Globaalisti urbanisaatio etenee vauhdikkaasti, ja kiinteistöihin sekä infrastruktuurin investoidaan valtavasti lähivuosikymmeninä. Tästä syystä […]

Lue lisää "Kiinteistöjärjestelmä valottaa kestävyyssiirtymää systeemitason näkökulmasta"

Eri asuinalueiden tiiviyttä koskeva selvitys poiki syksyn kuuman kaupunkikeskustelun

Uudenmaan liitto ja Helsingin kaupunki julkaisivat viikko sitten erittäin mielenkiintoisen ja informatiivisen selvityksen erilaisten asuinalueiden vaatimasta maa-alasta suhteessa niiden asukasmäärään. Tarkastelussa oli mukana yhteensä 21 erityyppistä asuinalueitta Helsingin seudulta, esimerkiksi Veikkola, Porvoon Länsiranta, Puu-Vallila, Matinkylä, Pakila ja Etu-Töölö. Pinta-alojen ohella tarkasteltiin myös esimerkiksi hiilensidontaa ja metsäkatoa. Selvitystyön toteutusta johtivat tunnustetut kaavoituksen asiantuntijat. Todellisiin esimerkkialueisiin perustuvat […]

Lue lisää "Eri asuinalueiden tiiviyttä koskeva selvitys poiki syksyn kuuman kaupunkikeskustelun"

Havaintoja rakentamisesta, luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Viime aikoina on julkaistu kaksi kiinteistö- ja rakennusalan kannalta kiinnostavaa ja tärkeää raporttia. Sitran Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy keskittyy luontokadon hidastamiseen ja Ilmastopaneelin Metsät ja ilmasto: hakkuut, hiilinielut ja puun käytön korvaushyödyt puolestaan nimensä mukaisesti hiilinieluihin. Nostan molemmista raporteista esiin alan kannalta oleellisia havaintoja. Sitran raportti on ensimmäinen […]

Lue lisää "Havaintoja rakentamisesta, luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta"

Pienydinvoimalat vauhdittamaan vihreää siirtymää?

Ilmastonmuutoksen vuoksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja polttamisesta ylipäätään pitäisi päästä eroon. Varsinkin EU:ssa on monenlaisiin toimiin jo ryhdyttykin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vastoin kaikkia kansainvälisen oikeuden periaatteita paine on vain kasvanut, koska venäläisestä energiasta, joka on pitkälti fossiilista, pitäisi päästä pikimmiten eroon. Erityisesti Saksa, Italia ja Espanja ovat suuria maakaasun tuojia, eikä korvaavia ratkaisuja löydy käden […]

Lue lisää "Pienydinvoimalat vauhdittamaan vihreää siirtymää?"

Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja

Kansainvälisen konsulttitoimiston Deloitten tuoreessa artikkelissa Driving into the Future of Real Estate pohdiskeltiin autonomisten autojen tulevaisuutta ja niiden vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen sekä kiinteistöjen arvoihin. Robottiautot ovat olleet tulevaisuuden lupaus jo yli 10 vuotta, mutta edelleenkään missään merkittävässä määrin niitä ei ole käytössä. Yksittäisiä kokeiluita on ollut, ja esimerkiksi Waymo on pyörittänyt Phoenixissa suurehkolla automäärällä taksiliikennettä jokusen […]

Lue lisää "Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja"

Ei uutta auringon alla – tiiviyden laaja meta-analyysi vahvisti konsensusta

Tutkijatohtori Jyrki Tarpio vinkkasi Twitterissä mielenkiintoisesta, viime vuonna julkaistusta meta-analyysistä[1] liittyen yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja kaupunkien kestävyyteen. Ruotsalaistutkijat olivat käyneet läpi 229 tieteellistä paperia, joissa tarkasteltiin tiiviyden yhteyttä liikkumiseen, infrastruktuuriin, talouteen, ympäristövaikutuksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja terveysvaikutuksiin. Kukin tarkasteltava pääryhmä jakaantui vielä useampaan alaryhmään. Luokittelun päähuomio oli vaikutusten positiivisuudessa ja negatiivisuudessa suhteessa kestävyyteen. Pääosassa tutkimuksia tiiviys oli […]

Lue lisää "Ei uutta auringon alla – tiiviyden laaja meta-analyysi vahvisti konsensusta"

Vantaan ratikka toimisi myös lähiöiden kehittämisen veturina

Aluevaalien tuloksia odotellessa on hyvää aikaa pohtia kunnille edelleen jääviä tehtäviä, jotka ovat monin tavoin oleellisen tärkeitä. Yksi näistä on liikkumisen ja liikenteen suunnittelu, joka on keskeistä arjen sujuvuuden kannalta, mutta oleellista myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ilmastomuutoksen hidastamisen kannalta tärkeää on nimenomaan joukkoliikenteen käyttöasteen nosto. Helsingin Sanomat esitteli artikkelissaan (HS 22.1.) itseohjautuvien autojen kehitysnäkymiä ja […]

Lue lisää "Vantaan ratikka toimisi myös lähiöiden kehittämisen veturina"

Kiertotaloudella on monet kasvot

Rakennetun ympäristön päästövähennyskeskustelu on laajentunut viimeisen parin vuoden aikana energian käytöstä ja energiatehokkuudesta rakennusmateriaaleihin ja kiertotalouteen. Ei niin, etteivätkö energiakysymykset olisi tärkeitä. Ne ovat, mutta energian tuotannon vihertyminen auttaa erityisesti vanhan rakennuskannan ympäristöystävällisyyden kohentamisessa, sillä energiasaneerauksiin on vaihtelevasti taloudellisia mahdollisuuksia. Uudisrakentamista taas ohjaavat tiukat määräykset ja toisaalta esimerkiksi erilaisten lämpöpumppuratkaisujen suosio on kasvussa. Rakennusmateriaalien osalta […]

Lue lisää "Kiertotaloudella on monet kasvot"