Roihuvuoren kirsikkapuisto tuo kaupunkiin estetiikkaa

Olin tänään vaimoni kanssa tutustumassa Roihuvuoren kirsikkapuistoon ja japanilaiseen puutarhaan. Kaunis sää oli houkutellut runsaasti väkeä piknikille tai muuten vain viettämään aikaa ilman järkevän tuntuista syytä. Kirsikkapuistossa oli tilaa koirillekin, sen sijaan japanilaiseen puutarhaan oli Lucy-koiraltamme pääsy kielletty. Vaikka kirsikkapuiden komein loisto oli jo ohitse, vaikuttavuudesta sai kohtuullisen hyvän käsityksen.   Nyt kun meilläkin on […]

Lue lisää "Roihuvuoren kirsikkapuisto tuo kaupunkiin estetiikkaa"

Hiljainen tieto välittyy vain ihmisten välisessä kohtaamisessa

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori oli kutsunut koolle hienon kaupunkisymposiumin kuluneen viikon keskiviikoksi (22.3). Symposiumiin liittyen toteutettiin myös yli 20 kaupunkitutkijan voimin monipuolinen Kaupunkien aikakausi -kokoelma, jossa itsellänikin oli ilo olla mukana. Itse symposiumissa pormestari käytti tasapainoisen ja näkemyksellisen puheenvuoron kaupunkien merkityksestä, lauteilla oli myös aina asiantunteva Timo Aro ja tukholmalainen tähtivierailija professori Kjell Nordström, joka […]

Lue lisää "Hiljainen tieto välittyy vain ihmisten välisessä kohtaamisessa"

Paikallinen valmistus saattaa palata, mutta uusilla pelisäännöillä

Emily Badger kirjoitti pari viikkoa sitten mielenkiintoisen artikkelin menestyvien yhdysvaltalaiskaupunkien globaalista orientaatiosta ja sen seurauksista pienille kaupungeille, maaseudulle ja valmistukselle (manufacturing). Vielä toisen maailman sodan aikaan esimerkiksi San Franciscon Bay Area tuotti sotalaivoja, joihin komponentit tulivat eri puolilta maata – Newarkista, Detroitista, Milwaukeesta – mutta nyt nuo ja monet muut verkostot ovat hävinneet ja tuotanto […]

Lue lisää "Paikallinen valmistus saattaa palata, mutta uusilla pelisäännöillä"

Missä menee isojen kaupunkien kehittäminen?

Vuoden vaihtuessa on tapana ennakoida tulevaa ja jopa etsiä ennusmerkkejä tulevista tapahtumista. Nokkela kaupunki -blogi on uuden vuoden kunniaksi tutkaillut tulevaisuutta Suomen tärkeimpien kaupunkien osalta tehden samalla huomioita menneestä. Polkuriippuvuuksien maailmassa historia on tunnettava. Ajankohta on sikälikin otollinen, että lähes kaikissa suurissa kaupungeissa on johto vaihtunut tai vaihtumassa. Helsinki seurasi Tamperetta ja siirtyi pormestarimalliin. Energinen […]

Lue lisää "Missä menee isojen kaupunkien kehittäminen?"

Konepajalaisuus kasvoi alueindentiteetiksi

  Väitin muutama viikko sitten blogissani, että Suomesta puuttuvat kansallisesti ja kansainvälisesti noteeratut kaupunki- tai kaupunginosabrändit. Löysin mielenkiintoista tukea väitteelleni tutustuessani travelsupermarket.comin tekemään The Hip Hang-out Neighborhood Indexiin. Siinä vertaillaan eurooppalaisia kaupunginosia kolmella kriteerillä, jotka ovat hip cultutre outpost density, creative capital density ja traveller value. Hipsterikulttuurin etuvartioita ovat vinyylilevykaupat, vegaanikahvilat, riippumattomat pyöräliikkeet ja vintage-vaatekaupat. […]

Lue lisää "Konepajalaisuus kasvoi alueindentiteetiksi"

Löytyykö Suomesta vahvoja kaupunkibrändejä?

Europan on nuorille, alle 40-vuotialle, arkkitehdeille suunnattu kansainvälinen kilpailu. Kukin osallistuva maa antaa muutaman kilpailukohteen ja kilpailijat voivat valita mihin osallistuvat, oman maansa kohteista voi osallistua vain yhteen. Olen ollut tämän vuoden kilpailussa Suomen juryn jäsen, kohteina ovat olleet Laajasalon bulevardi Helsingistä, Kaijonharjun kaupunginosa Oulusta sekä Tornion ja Haaparannan yhdistävä saari. Jokaiseen kilpailukohteeseen jätettiin parikymmentä […]

Lue lisää "Löytyykö Suomesta vahvoja kaupunkibrändejä?"

Mahdollisuuksia ja vetovoimaa maker-kulttuurista

Emeritusprofessori Kari Uusikylä oli Pohjalaisen kolumnissaan (3.10) tapansa mukaan ja aiheellisesti huolestunut koulutuspoliittisen linjamme yksipuolistumisesta teknologian ja luonnontieteiden hyväksi. Hän muistutti, että erityislahjakkuutta on monenlaista: matemaattista, kielellistä, musiikillista, kykyä ympäristön hahmottamiseen, käsityötaitoa, kehon hallintaa, sosiaalista tai taiteellista. Saman aikaisesti käymme keskustelua erityisesti poikien kyvystä pysyä mukana nykyisessä järjestelmässä, eikä ylioppilastodistuksen entistä suurempi painottaminen pyrittäessä jatko-opintoiin […]

Lue lisää "Mahdollisuuksia ja vetovoimaa maker-kulttuurista"