Helsinki listasi yli sata toimenpidettä kohti hiilineutraaliutta

Helsingin kaupunki julkaisi joitakin viikkoja sitten kunnianhimoisen raportin: Esitys Hiilineutraali Helsinki 2035 – toimenpideohjelmaksi. Perusteellinen toimenpideohjelma keskittyy päästöihin, jotka tuotetaan kaupungin alueella., Yksityinen kulutus matkailun, muualla tuotettujen tavaroiden, Helsingin ulkopuolella käytettyjen palveluiden ja muualla tuotetun ruoan osalta on jätetty pois tarkastelusta. Päähuomio on siten energiantuotannossa, rakentamisessa, rakennusten käytössä, liikenteessä, kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin hankinnoissa. Raportin mukaan […]

Lue lisää "Helsinki listasi yli sata toimenpidettä kohti hiilineutraaliutta"

Sekakäyttävä insinööri hylkää (yrityspuisto)reservaatin?

Aalto yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie on tutkinut kollegansa Mina Di Marinon kanssa työskentelyä ”kolmansissa paikoissa”[1]. Kolmansilla paikoilla he viittaavat uudenlaisiin työnteon paikkoihin kuten kahviloihin, kirjastoihin ja erilaisiin co-working -tiloihin. Työn muuttuessa tietointensiiviseksi ja aiempaa joustavammaksi toimistoissa tapahtuvan sekä ”perinteisen” kotona tehtävän etätyön rinnalle on syntynyt uudenlaisia työnteon muotoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tavanomaisten […]

Lue lisää "Sekakäyttävä insinööri hylkää (yrityspuisto)reservaatin?"

Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai aikaan reippaan keskustelun ilmaistessaan viikko sitten Helsingin Sanomissa huolensa pienten asuntojen liiasta rakentamisesta. Hän myös esitti, että yksiöiden rakentaminen kiellettäisiin. Faktan tarkistusta suorittivat ansiokkaasti muun muassa Liberan Mikko Kiesiläinen ja useampi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kirjoittaja. Faktojen sijaan kyse olikin lopulta enemmänkin professorin mielipiteestä, mikä hänelle sallittakoon. Jatkojutussa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja […]

Lue lisää "Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina"

Kaupungin älykkyys ei ole pelkkää digitaalisuutta

Smart city -tematiikka näyttää pysyvän sitkeästi kaupunkiaiheisten seminaarien otsikoissa ja useiden kaupunkien omien kehittämistoimien agendalla. Älykkyyteen liitetään luonnollisesti ajatus digitalisoitumisesta. Mutta älykkyyttä voi tarkastella hieman laajemminkin. Vanhimmat kaupungit lienevät yli 10 000 vanhoja, joten jotakin älykkyyttä itse konseptissa on, kun se on säilynyt näin pitkään, lisäksi konseptin markkinaosuus näyttäisi olevan kasvussa. Itse idea on hyvin yksinkertainen: […]

Lue lisää "Kaupungin älykkyys ei ole pelkkää digitaalisuutta"

Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?

YLE uutisoi 23.7. Taloustutkimuksella teettämästään kyselystä, jonka mukaan 79 % kansalaisista on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut niin, että Suomi pysyy asuttuna. Päivää myöhemmin (24.7.) YLE puolestaan uutisoi, että asuntoja on vaikea myydä taantuvilla alueilla. Kansalaiset aikovat tosiaankin jättää maan asuttuna pitämisen artistin hoidettavaksi vanhaa Kummeli-sketsiä mukaillen. On hyvä, että joku pitää maaseudun […]

Lue lisää "Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?"

Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä

Keskustelu kaupungistumisesta jatkuu ja viime aikoina on tuotu esiin näkemystä, jonka mukaan varsinaisen maaseudun tilanne on muuton suhteen tasoittunut ja että nyt väkeään menettävät keskisuuret kaupungit. Menemättä tällä kertaa syvemmälle tilastojen tai tutkimuksen syövereihin lähestyn asiaa omakohtaisiin, Forssassa ja Tammelan Susikkaassa tehtyihin havaintoihin perustuen. Näkökulma on satunnaisen mökkiläisen. Forssan asukasluku on reilut 17 000, väkimäärä on […]

Lue lisää "Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä"

Kaupunkien keskustoiden väestö- ja työpaikkatiheys on laskenut vuodesta 1990

Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi muutama viikko sitten erittäin kiinnostavan ja perusteellisen raportin yhdyskuntarakenteen kehityksestä Suomessa vuosina 1990-2016. Yhdyskuntarakenteen kehitystä tarkastellaan usean teeman näkökulmasta. Teemoja ovat muun muassa taajama-alueiden ja -asutuksen kehitys, yhdyskuntien tiiviys ja infrastruktuuri, palvelujen saavutettavuus sekä liikkumismahdollisuuksien monipuolisuus ja kestävyys. 2000-luvun alun yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikehitykseen liittyvää keskustelua ovat hallinneet esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, joukkoliikenteen […]

Lue lisää "Kaupunkien keskustoiden väestö- ja työpaikkatiheys on laskenut vuodesta 1990"