Kaupunkien pitää reagoida muutoksiin – konversioitakin tarvitaan

Viime viikkoina on keskusteltu huomattavan paljon Helsingin keskustan kaupallisen vetovoiman hiipumisesta ja varsinkin Aleksanterin kadun tyhjenevistä liiketiloista. On epäselvää, kuinka merkittävästä ilmiöstä on kysymys ja minkälaisia ovat eri tekijöiden kuten koronan tai verkkokaupan kasvun vaikutus. Mutta katsotaanpa ensin tilastoja. Suomen ympäristökeskuksen Liiteri-tietokannan mukaan keskustan kävelyvyöhykkeeltä on vuosien 2000-2117 välillä hävinnyt 8218 työpaikkaa, vastaavasti asukkaiden määrä […]

Lue lisää "Kaupunkien pitää reagoida muutoksiin – konversioitakin tarvitaan"

Palvelut 15 minuutin kaupungissa

Julkisuudessa olleiden olettamusten mukaan infektioiden pitäisi levitä sitä nopeammin mitä tiiviimpi on yhdyskuntarakenne. Maailmanpankki tutki asiaa kiinalaisella aineistolla, joka osoitti, että tiiviys ja leviäminen eivät edenneetkään käsi kädessä. Meillä Uusimaa oli kevään aikana kärjessä koronatartunnoissa, viime aikoina on kuitenkin jouduttu hetkeksi sulkemaan melkein koko syrjäinen ja harvaan asuttu Kuhmo, Mikkelissä puolestaan Jukurit näyttivät mitä aktiivisella […]

Lue lisää "Palvelut 15 minuutin kaupungissa"

Elävä kaupunki on helppo tunnistaa, mutta vaikea määritellä

Kaupungin, kaupunkitilan ja katutilan elävyydestä keskustellaan paljon, ja yleisesti ottaen elävyyttä arvostetaan ja pidetään hyvänä. Vaikka käsite on intuitiivisesti selkeä, ei kuitenkaan ole läheskään aina selvää, mitä sillä tarkoitetaan, eikä elävöittämisen keinoistakaan olla yhtä mieltä. Tampereella keskustellaan jatkuvasti keskustan elävyydestä. Osa on sitä mieltä, että ratikkatyömaa tappaa yrityksiä, toisten mielestä kauppakeskukset tekevät saman ja kolmansien […]

Lue lisää "Elävä kaupunki on helppo tunnistaa, mutta vaikea määritellä"

David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle

Jan Gehlin toimiston luova johtaja ja partneri David Sim julkaisi viime vuonna erittäin kiinnostavan kirjan otsikolla Soft City, Building Density for Everyday Life. Simin ajattelu on jatkumoa Gehlin työlle ja pyrkimykselle kehittää ihmisystävällisiä, kestäviä ja resilienttejä kaupunkeja. Kysymys ei ole tutkimuksesta, vaan eri puolilla maailmaa kaupunkihankkeita toteuttaneen arkkitehdin laajaan kokemukseen perustuvasta, toki teoriaan yhdistyvästä näkemyksestä. […]

Lue lisää "David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle"

Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa

Ravintolat, kahvilat ja eräät muutkin palvelut avautuivat kansalaisille kaksi viikkoa sitten ja sen todellakin näkee katukuvassa: terassit ovat täynnä ihmisiä, kaduilla on vilinää ja kaupoissakin väkeä on entistä enemmän. Toimistoillekin palataan vähitellen ja tapaamisia järjestetään, turvallisuus edellä kuitenkin. Kevään aikana on käyty vilkasta keskustelua kaupunkien tulevaisuudesta, työn muutoksesta ja erityisesti etätyön lisääntymisestä, monipaikkaisuudesta, verkkokaupasta ja […]

Lue lisää "Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa"

Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus

Rakennuslehti (5.6.) julkaisi laajan haastattelun yhdyskuntasuunnittelun professorista Kimmo Lapintiestä aiheena monipaikkaisuus. Lapintie on pitänyt asiaa esillä eri foorumeissa ja ollut sitä mieltä, että jos monipaikkaisuudesta ymmärrettäisiin tilastojen valossa enemmän, kaupungistumisesta saataisiin erilainen kuva. Jutussa hän kertoo asuvansa 3 päivää viikossa Helsingissä ja 4 päivää Paraisilla. Monipaikkaisuus ei ole täysin uusi keskustelunaihe. Työskennellessäni Sitrassa kymmenkunta vuotta […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus"

Mitä koronan jälkeen – paluu Nurmijärvelle vai 15 minuutin tiiviiseen kaupunkiin?

YLE julkaisi eilen (25.5.) kiinnostavan artikkelin siitä, miten muutamat suuret eurooppalaiset kaupungit ovat reagoineet koronaan. Kirjoittajat lisäksi ennakoivat myös betonilähiöiden nousua. Perusteellisemmin tarkasteltiin Milanoa, mutta myös Barcelonaa ja Lontoota. Milanon liikennesuunnittelujohtaja Marco Granelli kertoo jutussa, että joukkoliikenne toimii nyt vajaalla käyttöasteella ja että heidän pyrkimyksenään on kehittää erityisesti pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. Koronan johdosta jalkakäytäviä […]

Lue lisää "Mitä koronan jälkeen – paluu Nurmijärvelle vai 15 minuutin tiiviiseen kaupunkiin?"

Kauppakeskus koronan jälkeen

Kauppakeskuksista, niiden määrästä, tarpeesta ja tulevaisuudesta on käyty paljon keskustelua viime aikoina ja luonnollisesti käsillä oleva koronakriisikin tuo siihen oman kiinnostavan lisänsä. Koronan osalta ennakointien ääripäät ovat olleet ”palataan vanhaan” tai ”kauppa muuttuu radikaalisti”. Pitkään on viitattu amerikkalaiseen kehitykseen, jossa perinteiset autoiluun perustuvat mall -tyyppiset keskukset ovat olleet vaikeuksissa, kun taas urbaaniin struktuuriin ja hyviin […]

Lue lisää "Kauppakeskus koronan jälkeen"

Koti – etätyön vai etäällä työstä olemisen paikka?

Vuosia on puhuttu etätyön yleistymisestä ja väitetty sen esimerkiksi mahdollistavan monipaikkaisuuden, luovan edellytyksiä taantuvien alueiden kehitykselle, hidastavan kaupungistumista ja auttavan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Viime viikkojen ajan monet ovat saaneet nauttia etätyön ihanuudesta raskaimman jälkeen ja luultavasti sama meno jatkuu vielä jonkin aikaa. Itse olen parhaina päivinä pitänyt vaimoni kanssa naapurihuoneista puolentusinaa samanaikaista etäpalaveria. Käsillä olevassa kriisitilanteessa […]

Lue lisää "Koti – etätyön vai etäällä työstä olemisen paikka?"

Signaalit maaseudun paluusta ovat edelleen heikkoja

YLE julkaisi lauantaina 29.2. kiinnostavan artikkelin, jossa pohdittiin mahdollisuutta maaseudun nousuun tai paluuseen. Sitran tulvaisuusasiantuntijan Mikko Dufvan mukaan signaali aiheesta ”ei ole enää ihan heikko”. Mahdollisina muutosvoimina nähtiin tutut tekijät kuten ihmisten ilmaisema kiinnostus muuttaa maalle erilaisissa kyselytutkimuksissa, monipaikkaisuus, kotimaan matkailun kasvu, etätyö, mielikuvien muutos ja ehkä hieman uudempi muutosvoima maatalouden muutos. Viime vuosina on […]

Lue lisää "Signaalit maaseudun paluusta ovat edelleen heikkoja"