Monipaikkaisuus on monitahoinen ilmiö  

Hiljattain emeritukseksi siirtynyt yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie julkaisi kesällä arvostetussa Routledgen aluetieteen sarjassa Planning and the Multi-local Urban Experiece -nimisen teoksen. Kirjassa hän kokoaa yhteen viime vuosien työtään monipaikkaisuuden parissa. Koronan myötä monipaikkaisuus nousi meilläkin keskusteluun ja onpa siitä toivottu pelastusta taantuville alueillekin. Lapintien kirja on harvoja perusteellisia – ellei ainoa – teoreettisia ja käsitteellisiä […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on monitahoinen ilmiö  "

Eri asuinalueiden tiiviyttä koskeva selvitys poiki syksyn kuuman kaupunkikeskustelun

Uudenmaan liitto ja Helsingin kaupunki julkaisivat viikko sitten erittäin mielenkiintoisen ja informatiivisen selvityksen erilaisten asuinalueiden vaatimasta maa-alasta suhteessa niiden asukasmäärään. Tarkastelussa oli mukana yhteensä 21 erityyppistä asuinalueitta Helsingin seudulta, esimerkiksi Veikkola, Porvoon Länsiranta, Puu-Vallila, Matinkylä, Pakila ja Etu-Töölö. Pinta-alojen ohella tarkasteltiin myös esimerkiksi hiilensidontaa ja metsäkatoa. Selvitystyön toteutusta johtivat tunnustetut kaavoituksen asiantuntijat. Todellisiin esimerkkialueisiin perustuvat […]

Lue lisää "Eri asuinalueiden tiiviyttä koskeva selvitys poiki syksyn kuuman kaupunkikeskustelun"

Kaupungistuminen jatkuu, mutta mikä mökkipaikkakunta tarjoaa parhaan kakkosvaihtoehdon?

Valtioneuvoston kanslia julkaisi muutama viikko sitten mielenkiintoisen Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet -raportin, jonka tekijöinä oli laaja joukko tunnustettuja tutkijoita. Raportissa tarkasteltiin monipuolisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä erityisesti kestävyyden näkökulmasta. Kaupungistumiskehityksen arvoitiin jatkuvan ja kaupunkiseututasolla määritellyn kaupungistumisasteen ennustettiin kasvavan vuoden 2020 73 prosentista 79 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Julkistustiedote kiteyttää keskeisen päätelmän seuraavasti: ”Tulevaisuuden kaupunkiseuduilla […]

Lue lisää "Kaupungistuminen jatkuu, mutta mikä mökkipaikkakunta tarjoaa parhaan kakkosvaihtoehdon?"

Asumisen heimot -tutkimus pureutuu todellisiin asumisvalintoihin, ei lottovoittoa vaativiin päiväuniin

Asumistoiveista[1] ja -unelmista keskustellaan paljon, ja hyvästä syystä. Onhan asuntovarallisuus merkittävä osa suomalaisten yksityishenkilöiden varallisuudesta. Kaupunkien pohdinnoissa asuin- ja elinympäristön laatu taas on yksi keskeisistä vetovoimatekijöistä. Meistä jokainen viettää huomattavan paljon aikaa asunnossaan ja onpa osalla työtkin tulleet kotiin kasvaneen etätyön myötä. Media ja jotkin etujärjestöt viihdyttävät kansaa tämän tästä mikä olisi asumistoiveesi ellei olisi […]

Lue lisää "Asumisen heimot -tutkimus pureutuu todellisiin asumisvalintoihin, ei lottovoittoa vaativiin päiväuniin"

Sijoittuvatko uudet, kiinnostavimmat kaupalliset palvelut ydinkeskustan reuna-alueille?

Eilinen kesälauantain flaneeraus Helsingin keskustassa antoi hieman huolestuttavan kuvan kaupallisten palveluiden tarjonnasta ja käyttöasteesta. Väkeä oli vähänlaisesti liikkeellä, turisteja oli selvästi tavanomaista vähemmän, liiketiloja oli tyhjinä ja muutenkin tunnelma oli vaisuhko. Yksi huolestuttava muutos on tapahtunut siinä, että monet keskustan erikoisliikkeet ovat lyhentäneet arki-illan aukioloaan ja ne sulkevat pääosin jo kello 19. Tämä vaikuttaa varmasti […]

Lue lisää "Sijoittuvatko uudet, kiinnostavimmat kaupalliset palvelut ydinkeskustan reuna-alueille?"

Vetovoimainen kaupunki vaatii miellyttäviä kävely-ympäristöjä

Käväisin lyhyellä työmatkalla Kööpenhaminassa, enkä taaskaan jaksanut olla ihailematta heidän onnistunutta kävely- ja pyöräilypolitiikkaansa. Erityisen kontrastin tähän kokemukseen muodostaa kotinurkillani Helsingissä Teollisuuskatu Traverssikujasta Kalasataman suuntaan. Konepajan puolella katua on leveät kävely- ja pyöräilykaistat, mutta 70-luvun veturihallin satojen metrien umpiseinä ei oikein innosta kävelemään. Toisella puolen katu on erittäin kapea ja siinä ajetaan pyörillä kuin Ranskan […]

Lue lisää "Vetovoimainen kaupunki vaatii miellyttäviä kävely-ympäristöjä"

Interface catchment mittaa kaupunkitilan potentiaalia tuottaa kiinnostavaa kävely-ympäristöä

Kevyt liikenne – kävely ja pyöräily – on ollut viime vuosien yksi tärkeimmistä kaupunkikehitykseen liittyvistä keskustelun aiheista. Välillä on nähty hieman tunnekuohujakin, kun autoilun ja kevyen liikenteen intressit ovat olleet vastakkaisia. Kuten kokenut liikennesuunnitteluja Seppo Lampinen osoitti hienossa väitöskirjassa Tässä tie – missä kaupunki? (2015), kymmeniä vuosia on menty autoilu edellä. Kävelyn edistämisen haasteista kuvauksen […]

Lue lisää "Interface catchment mittaa kaupunkitilan potentiaalia tuottaa kiinnostavaa kävely-ympäristöä"

Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja

Kansainvälisen konsulttitoimiston Deloitten tuoreessa artikkelissa Driving into the Future of Real Estate pohdiskeltiin autonomisten autojen tulevaisuutta ja niiden vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen sekä kiinteistöjen arvoihin. Robottiautot ovat olleet tulevaisuuden lupaus jo yli 10 vuotta, mutta edelleenkään missään merkittävässä määrin niitä ei ole käytössä. Yksittäisiä kokeiluita on ollut, ja esimerkiksi Waymo on pyörittänyt Phoenixissa suurehkolla automäärällä taksiliikennettä jokusen […]

Lue lisää "Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja"

Ei uutta auringon alla – tiiviyden laaja meta-analyysi vahvisti konsensusta

Tutkijatohtori Jyrki Tarpio vinkkasi Twitterissä mielenkiintoisesta, viime vuonna julkaistusta meta-analyysistä[1] liittyen yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja kaupunkien kestävyyteen. Ruotsalaistutkijat olivat käyneet läpi 229 tieteellistä paperia, joissa tarkasteltiin tiiviyden yhteyttä liikkumiseen, infrastruktuuriin, talouteen, ympäristövaikutuksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja terveysvaikutuksiin. Kukin tarkasteltava pääryhmä jakaantui vielä useampaan alaryhmään. Luokittelun päähuomio oli vaikutusten positiivisuudessa ja negatiivisuudessa suhteessa kestävyyteen. Pääosassa tutkimuksia tiiviys oli […]

Lue lisää "Ei uutta auringon alla – tiiviyden laaja meta-analyysi vahvisti konsensusta"

Kaupunkiaktivismi vahvistaa asutuksellista demokratiaa

Kaupunkiaktivismin tutkijat Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle julkaisivat viime vuoden puolella erittäin mielenkiintoisen ja perusteellisen koosteen tutkimuksistaan otsikolla 4. sektori. Laajan empiirisen aineiston ohella he käsitteellistävät uutta ilmiötä ja asettivat sen laajaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Heille kaupunkiaktivismi on kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista toimintaa, joka tapahtuu yleensä perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella. Oleellista on, että kysymys on ensisijaisesti […]

Lue lisää "Kaupunkiaktivismi vahvistaa asutuksellista demokratiaa"