Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri: nuoret haluavat uusia tiloja, iäkkäät naiset ovat vastuullisimpia

Mummot pelastavat maailman. Näin voisi kiteyttää YIT:n ja Prior konsultoinnin toteuttaman kestävää kaupunkikehitystä koskevan nettipaneelin tulokset. Nettipaneeli toteutettiin samalla viikolla, kun IPCC:n ilmastoraportin tulokset julkistettiin. Vastaajina olivat 1000 Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän 17-75 -vuotiasta asukasta. Paneelissa kysyttiin asumiseen, työhön, liikkumiseen, kulutukseen ja kestävään kehitykseen liittyviä käsityksiä. Nostan tässä kirjoituksessa esiin […]

Lue lisää "Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri: nuoret haluavat uusia tiloja, iäkkäät naiset ovat vastuullisimpia"

Asuinalue-elitismiä vai markkinataloutta?

Noona Bäckgren kolumnoi päivän aviisissa (HS 28.10) helsinkiläisten asumisesta ja väitti, että helsinkiläisiä vaivaa asuinalue-elitismi. Ihmiset haluavat asua vain Kalliossa, Töölössä, Lauttasaaressa tai Vallilassa ja sitten valitetaan korkeita asumiskustannuksia, vaikka esimerkiksi Myllypurosta saisi asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä vajaalla 3000 eurolla neliö. Vielä edullisempaa on vaikkapa Siltamäessä, jossa asunnon saa jopa 2000 eurolla neliö ja ollaan […]

Lue lisää "Asuinalue-elitismiä vai markkinataloutta?"

Yhdysvaltalaistutkimus: tiiviissä ympäristössä elää pidempään

Viime vuosina on keskusteltu ja väitelty aktiivisesti yhdyskuntarakenteiden tiiviydestä. Suurimpien suomalaiskaupunkien kuten Helsingin ja Tampereen uudet yleiskaavat tähtäävät merkittävään tiivistämiseen. Kuntatalouden kannalta hyödyt ovat ilmeisiä suhteellisesti alhaisempien infrastruktuurikustannusten kautta, asukkaat taas hyötyvät esimerkiksi helpommin saavutettavista lähipalveluista ja paremmasta joukkoliikenteestä. Tiiviyden yhteydestä terveyteen on keskusteltu vähemmän, eikä kotimaista tutkimustakaan liiemmälti aiheesta ole. International Journal of Environmental […]

Lue lisää "Yhdysvaltalaistutkimus: tiiviissä ympäristössä elää pidempään"

Helsinki listasi yli sata toimenpidettä kohti hiilineutraaliutta

Helsingin kaupunki julkaisi joitakin viikkoja sitten kunnianhimoisen raportin: Esitys Hiilineutraali Helsinki 2035 – toimenpideohjelmaksi. Perusteellinen toimenpideohjelma keskittyy päästöihin, jotka tuotetaan kaupungin alueella., Yksityinen kulutus matkailun, muualla tuotettujen tavaroiden, Helsingin ulkopuolella käytettyjen palveluiden ja muualla tuotetun ruoan osalta on jätetty pois tarkastelusta. Päähuomio on siten energiantuotannossa, rakentamisessa, rakennusten käytössä, liikenteessä, kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin hankinnoissa. Raportin mukaan […]

Lue lisää "Helsinki listasi yli sata toimenpidettä kohti hiilineutraaliutta"

Sekakäyttävä insinööri hylkää (yrityspuisto)reservaatin?

Aalto yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie on tutkinut kollegansa Mina Di Marinon kanssa työskentelyä ”kolmansissa paikoissa”[1]. Kolmansilla paikoilla he viittaavat uudenlaisiin työnteon paikkoihin kuten kahviloihin, kirjastoihin ja erilaisiin co-working -tiloihin. Työn muuttuessa tietointensiiviseksi ja aiempaa joustavammaksi toimistoissa tapahtuvan sekä ”perinteisen” kotona tehtävän etätyön rinnalle on syntynyt uudenlaisia työnteon muotoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tavanomaisten […]

Lue lisää "Sekakäyttävä insinööri hylkää (yrityspuisto)reservaatin?"

Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai aikaan reippaan keskustelun ilmaistessaan viikko sitten Helsingin Sanomissa huolensa pienten asuntojen liiasta rakentamisesta. Hän myös esitti, että yksiöiden rakentaminen kiellettäisiin. Faktan tarkistusta suorittivat ansiokkaasti muun muassa Liberan Mikko Kiesiläinen ja useampi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kirjoittaja. Faktojen sijaan kyse olikin lopulta enemmänkin professorin mielipiteestä, mikä hänelle sallittakoon. Jatkojutussa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja […]

Lue lisää "Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina"

Kaupungin älykkyys ei ole pelkkää digitaalisuutta

Smart city -tematiikka näyttää pysyvän sitkeästi kaupunkiaiheisten seminaarien otsikoissa ja useiden kaupunkien omien kehittämistoimien agendalla. Älykkyyteen liitetään luonnollisesti ajatus digitalisoitumisesta. Mutta älykkyyttä voi tarkastella hieman laajemminkin. Vanhimmat kaupungit lienevät yli 10 000 vanhoja, joten jotakin älykkyyttä itse konseptissa on, kun se on säilynyt näin pitkään, lisäksi konseptin markkinaosuus näyttäisi olevan kasvussa. Itse idea on hyvin yksinkertainen: […]

Lue lisää "Kaupungin älykkyys ei ole pelkkää digitaalisuutta"