Osittainen etätyö on mahdollista monelle tietotyöläiselle, riippumaton monipaikkaisuus vain harvoille

Päivän aviisissa (HS 10.1.) päätoimittaja Antero Mukka pohdiskeli monipuolisesti koronan jälkeistä asumista ja työntekoa. Toisessa jutussa JLL:n toimitusjohtaja Tero Lehtonen ja CBRE:n tutkimusjohtaja Jussi Niemistö ennakoivat kiinteistösijoitusten suuntautumista ja nostivat esiin edelleenkin asumisen kansainvälisiä sijoittajia kiinnostavana kohteena. Pandemian myötä etätyö on kasvanut osin pakon sanelemana, ja jokin on epäilemättä muuttunut pysyvästi niin työn teon tapojen […]

Lue lisää "Osittainen etätyö on mahdollista monelle tietotyöläiselle, riippumaton monipaikkaisuus vain harvoille"

Vuosi 2020 – korona mylläsi kaupunkielämää, pitkän aikavälin vaikutukset ovat kysymysmerkki

Kaupunkikehityksen vuotta 2020 hallitsivat monin tavoin koronavirus ja sen aiheuttamat kansainväliset sekä kansalliset rajoitustoimenpiteet. Varsinkin kaupunkielämään näillä oli suuria vaikutuksia, kun ravintoloiden ja kahviloiden toimintaa rajoitettiin, kulttuuritapahtumia peruttiin, liikuntapaikkoja suljettiin ja urheilutapahtumia järjestettiin tyhjille katsomoille. Lähes kaikki asiat, mitkä tekevät kaupungista kaupungin, olivat poissa. Siitä huolimatta asuntokauppa kävi hämmästyttävän kuumana. Ehkä korona käänsi katseet koteihin, […]

Lue lisää "Vuosi 2020 – korona mylläsi kaupunkielämää, pitkän aikavälin vaikutukset ovat kysymysmerkki"

Asuntopolitikan kehittämisen rintamalta ei mitään uutta

Ympäristöministeriön asettama työryhmä jätti perjantaina 18.12. ministeri Krista Mikkoselle ehdotuksensa asuntopoliittiseksi kehitysohjelmaksi. Jokainen hallitushan näitä teettää, itsekin olin mukana Jan Vapaavuoren ollessa asuntoministeri. Käsillä oleva ohjelma tähtää aina vuoteen 2028 asti. Työryhmän puheenjohtaja toimi ex-kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka ehti jo esittelemään omia ja työryhmän raportista poikkeavia näkemyksiään julkaisupäivän Hesarin mielipideosastolla. Osa hänen ehdotuksistaan olivatkin niin […]

Lue lisää "Asuntopolitikan kehittämisen rintamalta ei mitään uutta"

Konversio ei ole kirosana

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kokouksessa 11.11. Iso-Roobertinkadulla sijaitsevan liikekiinteistön muuttamisen 240 paikkaiseksi päiväkodiksi. Päätös ja itse aihe ovat monessa suhteessa mielenkiintoisia. Ensinnäkin päätös kuvastaa kaupunkien orgaanista kehitystä, tässä tapauksessa bile- ja ravintolakadun asteittaista muutosta kohti asumista ja asumiseen liittyviä palveluita. Lapsiperheet haluavat asua keskustassa ja silloin päiväkotejakin tarvitaan. Toiseksi Helsinki on perinteisesti ollut kriittinen keskustassa tapahtuville […]

Lue lisää "Konversio ei ole kirosana"

Kaupunkien pitää reagoida muutoksiin – konversioitakin tarvitaan

Viime viikkoina on keskusteltu huomattavan paljon Helsingin keskustan kaupallisen vetovoiman hiipumisesta ja varsinkin Aleksanterin kadun tyhjenevistä liiketiloista. On epäselvää, kuinka merkittävästä ilmiöstä on kysymys ja minkälaisia ovat eri tekijöiden kuten koronan tai verkkokaupan kasvun vaikutus. Mutta katsotaanpa ensin tilastoja. Suomen ympäristökeskuksen Liiteri-tietokannan mukaan keskustan kävelyvyöhykkeeltä on vuosien 2000-2117 välillä hävinnyt 8218 työpaikkaa, vastaavasti asukkaiden määrä […]

Lue lisää "Kaupunkien pitää reagoida muutoksiin – konversioitakin tarvitaan"

Palvelut 15 minuutin kaupungissa

Julkisuudessa olleiden olettamusten mukaan infektioiden pitäisi levitä sitä nopeammin mitä tiiviimpi on yhdyskuntarakenne. Maailmanpankki tutki asiaa kiinalaisella aineistolla, joka osoitti, että tiiviys ja leviäminen eivät edenneetkään käsi kädessä. Meillä Uusimaa oli kevään aikana kärjessä koronatartunnoissa, viime aikoina on kuitenkin jouduttu hetkeksi sulkemaan melkein koko syrjäinen ja harvaan asuttu Kuhmo, Mikkelissä puolestaan Jukurit näyttivät mitä aktiivisella […]

Lue lisää "Palvelut 15 minuutin kaupungissa"

Elävä kaupunki on helppo tunnistaa, mutta vaikea määritellä

Kaupungin, kaupunkitilan ja katutilan elävyydestä keskustellaan paljon, ja yleisesti ottaen elävyyttä arvostetaan ja pidetään hyvänä. Vaikka käsite on intuitiivisesti selkeä, ei kuitenkaan ole läheskään aina selvää, mitä sillä tarkoitetaan, eikä elävöittämisen keinoistakaan olla yhtä mieltä. Tampereella keskustellaan jatkuvasti keskustan elävyydestä. Osa on sitä mieltä, että ratikkatyömaa tappaa yrityksiä, toisten mielestä kauppakeskukset tekevät saman ja kolmansien […]

Lue lisää "Elävä kaupunki on helppo tunnistaa, mutta vaikea määritellä"

David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle

Jan Gehlin toimiston luova johtaja ja partneri David Sim julkaisi viime vuonna erittäin kiinnostavan kirjan otsikolla Soft City, Building Density for Everyday Life. Simin ajattelu on jatkumoa Gehlin työlle ja pyrkimykselle kehittää ihmisystävällisiä, kestäviä ja resilienttejä kaupunkeja. Kysymys ei ole tutkimuksesta, vaan eri puolilla maailmaa kaupunkihankkeita toteuttaneen arkkitehdin laajaan kokemukseen perustuvasta, toki teoriaan yhdistyvästä näkemyksestä. […]

Lue lisää "David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle"

Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa

Ravintolat, kahvilat ja eräät muutkin palvelut avautuivat kansalaisille kaksi viikkoa sitten ja sen todellakin näkee katukuvassa: terassit ovat täynnä ihmisiä, kaduilla on vilinää ja kaupoissakin väkeä on entistä enemmän. Toimistoillekin palataan vähitellen ja tapaamisia järjestetään, turvallisuus edellä kuitenkin. Kevään aikana on käyty vilkasta keskustelua kaupunkien tulevaisuudesta, työn muutoksesta ja erityisesti etätyön lisääntymisestä, monipaikkaisuudesta, verkkokaupasta ja […]

Lue lisää "Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa"

Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus

Rakennuslehti (5.6.) julkaisi laajan haastattelun yhdyskuntasuunnittelun professorista Kimmo Lapintiestä aiheena monipaikkaisuus. Lapintie on pitänyt asiaa esillä eri foorumeissa ja ollut sitä mieltä, että jos monipaikkaisuudesta ymmärrettäisiin tilastojen valossa enemmän, kaupungistumisesta saataisiin erilainen kuva. Jutussa hän kertoo asuvansa 3 päivää viikossa Helsingissä ja 4 päivää Paraisilla. Monipaikkaisuus ei ole täysin uusi keskustelunaihe. Työskennellessäni Sitrassa kymmenkunta vuotta […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus"