Pasilan vanhan konepajan alue Vallilassa on kehittynyt viimeisten parin vuoden aikana reippain harppauksin. Viimeisimpinä avauksena on Train Factory -rakennukseen juuri avattu Market Hall, jossa on noin 20 erilaista jo osin hyväksi testaamaani ravintolaa.

Osalla ravintoloista on vain pieni myynti- ja valmistuspiste, mutta yhteisellä alueella on paljon ruokailutilaa ja aluetta kiertää laaja terassialue, joka jatkaa tilaa ulos näin kesäaikana. Ratkaisu mahdollistaa monipuolisuuden ja ravintolaliiketoiminnan aloittamisenkin kohtuullisin kustannuksin. Aasia-trendi näkyy vahvasti tarjonnassa. Hinta/laatu -suhteella erinomaista a la carte ruokaa on jo aikaisemmin tarjonnut Albina. Mutta nyt todellakin on valikoimaa.

Monipuolinen palveluvalikoima kutsuu viettämään aikaa

Tapahtumapuolella toimii Tähti, jossa ainakin vapunpäivän Atomirotan keikalla oli loistava tunnelma. Stand-upista voi nauttia Odessassa ja biljardista Coronassa..

Liikuntapalveluitakin on sijoittunut alueelle, esimerkiksi padel ja kuntosali. Ensimmäinen taidegalleria avasi ovensa alkuvuodesta ja vähän pitempään on toiminut loistava Kino Konepaja, joka edustaa uudenlaista kuratoitua leffakokemusta. Erikseen on mainittava heidän pittoreski lämpiötilansa, jossa järjestetään monenlaisia tapahtumia.

Uuden konepajan asuinalue on valmis ja viihtyisä, ja vanhan puolen kehittyvät palvelut tekevät siitä entistä kiinnostavamman. Alueeseen kuuluvaa uutta asuntotuotantoa on myös Aleksis Kiven kadun varrella vanhan konepajan reunalla. Anttinen & Oiva Arkkitehtien suunnittelemat ”jalustalot” istuvat hienosti tyyliin.

Oikea saneeraustaso on keskeinen osa yhtälöä

Sen sijaan ainoa mikä ei oikein istu tyyliin ja Teollisuuskadun varrella oleva 1970-luvun ratikkahalli satametrisine umpiseinineen. Toki arkkitehtikilpailu sen uudistamiseksi on pidetty, mutta epäilen, että massiivisia torneja ei koskaan toteuteta.

Kokonaisuudessaan Pasilan Konepaja-alueen kehittäminen on minusta hieno onnistuminen. Uutta ja vanhaa on sopivassa suhteessa ja arvokkaimmat veturihallit on suojeltu. Samalla on syntynyt paljon uusia palveluita. Joskin on todettava, että palveluita on tullut vähitellen ja nykyisen kokonaisuuden rakentuminen on kestänyt toistakymmentä vuotta, mikä kertonee kiinteistökehityksen ja oikeiden konseptien löytämisen haasteista. Yksi onnistumisen edellytys on aina oikea saneeraustaso. Nyt on vältetty ylisaneeraus, säilytetty teollinen rouheus ja todennäköisesti saatu pidettyä vuokrataso järkevänä.

Jatkumo Kallioon toimii myös hyvin, mutta Konepajan alue on hieman hillitympi, ehkä himpun verran keskiluokkaisempi ja samalla turvallisemman tuntuinen. Vaikka teollisen historian rosoa löytyy monet Kallion lieveilmiöt, kuten seksikauppaa tarjoavat hierontalaitokset puuttuvat.  

Teollinen Vallila pitäisi urbanisoida kiertotalouden logiikalla

Nyt kun alueella on runsaasti ja monipuolisesti palveluita, herää kysymys, mistä lisää käyttäjiä. Teollisuuskadun ja Mäkelän kadun välinen vanha teollinen alue kärsii toimistojen vajaakäytöstä, eikä parannusta tilanteeseen ole näköpiirissä.

Osassa tiloista toimii erilaisia kulttuurialan toimijoita ja kehittyvä kaupunki tarvitsee urbaaneja kesantoja – paikkoja, joissa uusia ideoita voidaan kehitellä edullisessa ympäristössä – mutta niiden pitäisi olla tilapäisiä ratkaisuja. Muuten pidemmällä aikajänteellä ympäristö vain rapistuu.

Siksi teollisen Vallilan kehittämistä kannattaa tarkastella ennakkoluulottomasti ja pyrkiä urbanisoimaan alue sekoittamalla erilaisia toimintoja. Edustamani yhtiön kaupunkikehiystiimi kehittää parhaillaan ns. Telia-korttelia kuvattuun suuntaan kiertotalouden keinoin eli korjaten, ehjänä purkaen ja rakennusosia paikalla uudelleen käyttäen.

Kiertotalouspohjainen kehittäminen – korjaaminen, konversiot ja rakennusosien uudelleen käyttö – voisi olla laajemminkin malli, jolla teollista Vallilaa urbanisoidaan kestävästi ja synnytetään uutta, omaperäistä kaupunkiympäristöä.