Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri: nuoret haluavat uusia tiloja, iäkkäät naiset ovat vastuullisimpia

Mummot pelastavat maailman. Näin voisi kiteyttää YIT:n ja Prior konsultoinnin toteuttaman kestävää kaupunkikehitystä koskevan nettipaneelin tulokset. Nettipaneeli toteutettiin samalla viikolla, kun IPCC:n ilmastoraportin tulokset julkistettiin. Vastaajina olivat 1000 Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän 17-75 -vuotiasta asukasta. Paneelissa kysyttiin asumiseen, työhön, liikkumiseen, kulutukseen ja kestävään kehitykseen liittyviä käsityksiä. Nostan tässä kirjoituksessa esiin […]

Lue lisää "Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri: nuoret haluavat uusia tiloja, iäkkäät naiset ovat vastuullisimpia"

Asuinalue-elitismiä vai markkinataloutta?

Noona Bäckgren kolumnoi päivän aviisissa (HS 28.10) helsinkiläisten asumisesta ja väitti, että helsinkiläisiä vaivaa asuinalue-elitismi. Ihmiset haluavat asua vain Kalliossa, Töölössä, Lauttasaaressa tai Vallilassa ja sitten valitetaan korkeita asumiskustannuksia, vaikka esimerkiksi Myllypurosta saisi asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä vajaalla 3000 eurolla neliö. Vielä edullisempaa on vaikkapa Siltamäessä, jossa asunnon saa jopa 2000 eurolla neliö ja ollaan […]

Lue lisää "Asuinalue-elitismiä vai markkinataloutta?"

Nordean Kangasharju ehdottaa kannustimia asuntorakennuttajille

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju on kirjoittanut raikkaan raportin koskien asumiskustannusten alentamista. Erityisen hyvää Rakentaminen remonttiin -raportissa ovat konkreettiset ehdotukset. Kangasharjun lähtökohtana on kiusallinen tosiasia, että asumismenot edustavat Suomessa 28 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista, EU:ssa vain Tanskassa taso on Suomea korkeampi ja kylmän Pohjolan Norja yltää vain 23 prosenttiin. Päinvastoin kuin monet rakennuttajien voittoja (?) kauhistelevat, Kangasharju […]

Lue lisää "Nordean Kangasharju ehdottaa kannustimia asuntorakennuttajille"

Alvar Aalto Symposium pureutui asumiseen ja hyvän arkkitehtuurin olemukseen

Kansainvälinen Alvar Aalto Symposium järjestettiin kuluneella viikolla 14. kerran. Paikkana oli Jyväskylä ja teemana erittäin ajankohtainen New housing solutions for cities in change. Itselläni oli ilo olla mukana Markku Hedmanin rauhallisen jämäkästi johtamassa ohjausryhmässä ja tietysti myös itse Symposiumissa. Ohjelmassa oli erinomainen kattaus koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita. Kiinnostavimmat esitykset liittyivät yhteisölliseen asumiseen, asuntojen joustavuuteen, kestävyyteen […]

Lue lisää "Alvar Aalto Symposium pureutui asumiseen ja hyvän arkkitehtuurin olemukseen"

Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai aikaan reippaan keskustelun ilmaistessaan viikko sitten Helsingin Sanomissa huolensa pienten asuntojen liiasta rakentamisesta. Hän myös esitti, että yksiöiden rakentaminen kiellettäisiin. Faktan tarkistusta suorittivat ansiokkaasti muun muassa Liberan Mikko Kiesiläinen ja useampi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kirjoittaja. Faktojen sijaan kyse olikin lopulta enemmänkin professorin mielipiteestä, mikä hänelle sallittakoon. Jatkojutussa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja […]

Lue lisää "Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina"

Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä

Keskustelu kaupungistumisesta jatkuu ja viime aikoina on tuotu esiin näkemystä, jonka mukaan varsinaisen maaseudun tilanne on muuton suhteen tasoittunut ja että nyt väkeään menettävät keskisuuret kaupungit. Menemättä tällä kertaa syvemmälle tilastojen tai tutkimuksen syövereihin lähestyn asiaa omakohtaisiin, Forssassa ja Tammelan Susikkaassa tehtyihin havaintoihin perustuen. Näkökulma on satunnaisen mökkiläisen. Forssan asukasluku on reilut 17 000, väkimäärä on […]

Lue lisää "Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä"

Kaupunkien keskustoiden väestö- ja työpaikkatiheys on laskenut vuodesta 1990

Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi muutama viikko sitten erittäin kiinnostavan ja perusteellisen raportin yhdyskuntarakenteen kehityksestä Suomessa vuosina 1990-2016. Yhdyskuntarakenteen kehitystä tarkastellaan usean teeman näkökulmasta. Teemoja ovat muun muassa taajama-alueiden ja -asutuksen kehitys, yhdyskuntien tiiviys ja infrastruktuuri, palvelujen saavutettavuus sekä liikkumismahdollisuuksien monipuolisuus ja kestävyys. 2000-luvun alun yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikehitykseen liittyvää keskustelua ovat hallinneet esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, joukkoliikenteen […]

Lue lisää "Kaupunkien keskustoiden väestö- ja työpaikkatiheys on laskenut vuodesta 1990"