Palvelut 15 minuutin kaupungissa

Julkisuudessa olleiden olettamusten mukaan infektioiden pitäisi levitä sitä nopeammin mitä tiiviimpi on yhdyskuntarakenne. Maailmanpankki tutki asiaa kiinalaisella aineistolla, joka osoitti, että tiiviys ja leviäminen eivät edenneetkään käsi kädessä. Meillä Uusimaa oli kevään aikana kärjessä koronatartunnoissa, viime aikoina on kuitenkin jouduttu hetkeksi sulkemaan melkein koko syrjäinen ja harvaan asuttu Kuhmo, Mikkelissä puolestaan Jukurit näyttivät mitä aktiivisella […]

Lue lisää "Palvelut 15 minuutin kaupungissa"

Suomessa itsenäistytään nuorena ja tarvitaan yhden hengen asuntoja Euroopan keskiarvoa pidempään

Kuluneella viikolla käytiin mielenkiinoista asuntopoliittista keskustelua, jonka aloitti Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä Kauppalehdessä (KL 2.8). Hätälän mukaan ”asuntoja rakennetaan tuotannon, urakoitsijan taloudellisen tuloksen, pääomamarkkinoiden ja asuntosijoittajien ehdoin” ja ostajan aseman on heikko. Hän ylistikin vanhoja ARA-asuntoja, jotka ovat osoittautuneet muuntautumiskelpoisiksi. Keskiviikon Hesarissa (HS 5.8) Suomen opiskelija-asuntojen aina analyyttinen toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu toivoi […]

Lue lisää "Suomessa itsenäistytään nuorena ja tarvitaan yhden hengen asuntoja Euroopan keskiarvoa pidempään"

Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus

Rakennuslehti (5.6.) julkaisi laajan haastattelun yhdyskuntasuunnittelun professorista Kimmo Lapintiestä aiheena monipaikkaisuus. Lapintie on pitänyt asiaa esillä eri foorumeissa ja ollut sitä mieltä, että jos monipaikkaisuudesta ymmärrettäisiin tilastojen valossa enemmän, kaupungistumisesta saataisiin erilainen kuva. Jutussa hän kertoo asuvansa 3 päivää viikossa Helsingissä ja 4 päivää Paraisilla. Monipaikkaisuus ei ole täysin uusi keskustelunaihe. Työskennellessäni Sitrassa kymmenkunta vuotta […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus"

Vuokraisitko tältä mieheltä käytetyn asunnon – eli mitä tapahtuu jakamistaloudelle koronan jälkeisessä maailmassa?

Viimeiset kymmenkunta vuotta on puhuttu, kirjoitettu ja tutkittu jakamistaloutta, ja ennen kaikkea otettu uusia palveluita käyttöön. Osa uusista palveluista on puhtaasti kaupallisia kuten AirBnB tai Uber, osa enemmän peer-to-peer -pohjaisia ihmisten väliseen yhteistyöhön perustuvia kuten vaikkapa työkalujen tai harrastusvälineiden lainaus. Keskeisenä ajatuksena on ollut resurssien tehokkaampi käyttö, kun kaikkea ei ole tarvinnut omistaa itse, uudenlaiset […]

Lue lisää "Vuokraisitko tältä mieheltä käytetyn asunnon – eli mitä tapahtuu jakamistaloudelle koronan jälkeisessä maailmassa?"

EVA pohti mistä saadaan asuntoja työn perässä muuttaville

EVA julkaisi viikko sitten Roger Wessmanin kirjoittaman raportinraportin kohtuuhintaisesta asumisesta. Aihehan on jatkuvasti esillä, ja jokainen hallitus sekä kasvukaupungin valtuutettu muistaa mainita, että asialle pitäisi tehdä jotakin. Tunnetusti paras tapa vaikuttaa asiaan on rakentaa asuntoja enemmän. Jos tässä asiassa joku on todella tehnyt, niin se on Vantaan kaupunki apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän johdolla. Wessman kirjoittaa sujuvasti […]

Lue lisää "EVA pohti mistä saadaan asuntoja työn perässä muuttaville"

Lotta Junnilainen tutki lähiöitä ja löysi niiden arjesta paljon yhteisöllisyyttä

Vastapaino julkaisi alkuvuodesta Lotta Junnilaisen mielenkiintoisen väitöskirjan Lähiökylä – Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta. Etnografisella menetelmällä kahdesta lähiöstä kerätty aineisto on kattava ja sen käsittely oivaltavaa. Toinen tutkituista lähiöistä on Turusta ja toinen Helsingistä, mutta niitä ei nimetä, joskin paikkoja tuntevat ne toki tunnistavat, vaikkakaan se ei sinänsä ole oleellista. Lähiöissä arvioidaan asuvan noin puolitoista miljoonaa […]

Lue lisää "Lotta Junnilainen tutki lähiöitä ja löysi niiden arjesta paljon yhteisöllisyyttä"

PTT:n asumistutkimus selvitti, mistä kaupunkilaiset ovat valmiita maksamaan asumisessaan

Pellervon taloustutkimus julkaisi muutama päivä sitten mielenkiintoisen tutkimuksen kaupunkiasukkaiden asumismieltymyksistä. Tulosten ohella kiinnostavaa oli käytetty valintakoemenetelmä, jossa vastaajat joutuivat pohtimaan valintojaan ja painottamaan, mitä tekijöitä arvostavat ja mistä ovat valmiita maksamaan. Tämä ei siis ollut tyypillinen hömppätutkimus, jossa kysytään mikä on asumistoive yleisesti. Hyvää oli myös se, että vastaajilla oli kokemusta kaupunkiasumisesta: kaikki 2900 vastaajaa […]

Lue lisää "PTT:n asumistutkimus selvitti, mistä kaupunkilaiset ovat valmiita maksamaan asumisessaan"

Uusi Energia -vuosiseminaari: ruokaa ja energiaa auringosta sekä lämmöntuotannon päästöhaasteet

Osallistuin tänään (28.3.) Suomen Akatemia Uusi energia -ohjelman vuosiseminaarin. Olen ollut muutaman vuoden ohjelman johtoryhmän jäsen, ja on ollut todella opettavaista paneutua tutkimussuunnitelmiin. Päivä oli täynnä mielenkiintoisia puheenvuoroja, mutta Harvardin yliopiston kemian professorin Daniel G. Noceran esitys otsikolla Fuels and Food from Sunlight, Air and Water oli poikkeuksellisen kiinnostava. Nocera oli ryhmineen onnistunut tuottamaan kasvin […]

Lue lisää "Uusi Energia -vuosiseminaari: ruokaa ja energiaa auringosta sekä lämmöntuotannon päästöhaasteet"

Helsinki siirtyy tonttien myynnistä vuokraukseen

Helsingin kaupungilla on päätöksenteossa tontinluovutusta koskevat periaatelinjaukset. Ilmeisesti aihe on poliittisesti hankala päätellen siitä, että asia oli pitkään pöydällä kaupunkiympäristölautakunnassa. Asia onkin monin tavoin merkittävä ja koskee tavalla tai toisella lähes kaikkia kaupunkilaisia. Ehkä merkittävin periaatelinjaus ehdotuksessa on, että maanvuokrauksen merkitystä suhteessa tonttien myyntiin kasvatetaan. Helsingissä kaupunki on poikkeuksellisen suuri maanomistaja verrattuna muihin suuriin suomalaiskaupunkeihin, […]

Lue lisää "Helsinki siirtyy tonttien myynnistä vuokraukseen"

70-luvulla useimpien elämä kääntyi kotiin, nyt monen arki avautuu kohti kaupunkia

Edellinen suuri kaupungistumisen aalto koettiin 60-luvulla, kun kasvava teollisuus ja laajenevat julkiset palvelut vetivät väkeä maalta kaupunkeihin. Monen asumisura alkoi alivuokralaisasunnosta, jossa tiukka vuokraisäntä tai -emäntä määräsi tarkasti vaikkapa oikeudesta suihkun käyttöön. Moni aloitti kaupunkielämänsä kirjaimellisesti toisten nurkissa lymyilemällä. Asuntopulaan vastattiin tarmokkaalla lähiörakentamisella ja vaikka nyt on helppo huomautella epäkohdista, todellisuudessa satojen tuhansien ihmisten asumisolot […]

Lue lisää "70-luvulla useimpien elämä kääntyi kotiin, nyt monen arki avautuu kohti kaupunkia"