Ilmastonmuutos

Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja

Metsät, metsäkato ja metsien hiilinielujen pienentyminen on hallinnut viime viikkojen kestävän kehityksen keskustelua. Erityisesti hiilinielujen heikkeneminen vaikeuttaa kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Vielä laajemman huolen keskusteluun toi Sitra uunituoreessa megatrendit-raportissaan nostaessaan keskeiseksi megatrendiksi luonnon kestokyvyn murenemisen. Metsäkatoa on perusteellisesti käsitelty Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportissa Maankäyttösektorin ilmastotoimet. Vaikka Luken mukaan metsäkato eli metsien raivaaminen muuhun maankäyttöön onkin nykyään suhteellisen […]

Lue lisää "Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja"

Kiinteistöjärjestelmä valottaa kestävyyssiirtymää systeemitason näkökulmasta

Rakennus- ja kiinteistöala tuottaa noin 30 prosenttia suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä. Valtaosa noista päästöistä syntyy olemassa olevien kiinteistöjen käytöstä, lähinnä lämmityksestä ja muusta energian käytöstä. Ottaen huomioon, että rakennuskantamme uudistuu noin yhdellä prosentilla vuodessa, merkittävin yksittäinen haaste on nykyisen kiinteistökannan korjaaminen, kehittäminen ja uudistaminen. Globaalisti urbanisaatio etenee vauhdikkaasti, ja kiinteistöihin sekä infrastruktuurin investoidaan valtavasti lähivuosikymmeninä. Tästä syystä […]

Lue lisää "Kiinteistöjärjestelmä valottaa kestävyyssiirtymää systeemitason näkökulmasta"

Havaintoja rakentamisesta, luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Viime aikoina on julkaistu kaksi kiinteistö- ja rakennusalan kannalta kiinnostavaa ja tärkeää raporttia. Sitran Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy keskittyy luontokadon hidastamiseen ja Ilmastopaneelin Metsät ja ilmasto: hakkuut, hiilinielut ja puun käytön korvaushyödyt puolestaan nimensä mukaisesti hiilinieluihin. Nostan molemmista raporteista esiin alan kannalta oleellisia havaintoja. Sitran raportti on ensimmäinen […]

Lue lisää "Havaintoja rakentamisesta, luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta"

Kiertotaloudella on monet kasvot

Rakennetun ympäristön päästövähennyskeskustelu on laajentunut viimeisen parin vuoden aikana energian käytöstä ja energiatehokkuudesta rakennusmateriaaleihin ja kiertotalouteen. Ei niin, etteivätkö energiakysymykset olisi tärkeitä. Ne ovat, mutta energian tuotannon vihertyminen auttaa erityisesti vanhan rakennuskannan ympäristöystävällisyyden kohentamisessa, sillä energiasaneerauksiin on vaihtelevasti taloudellisia mahdollisuuksia. Uudisrakentamista taas ohjaavat tiukat määräykset ja toisaalta esimerkiksi erilaisten lämpöpumppuratkaisujen suosio on kasvussa. Rakennusmateriaalien osalta […]

Lue lisää "Kiertotaloudella on monet kasvot"

Kohti hyvää antroposeenia

Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on aiheellisestikin aktiivista, jopa niin, että osalla ihmisistä ilmenee jo ilmastoahdistusta. Keskustelu on myös – onneksi – laajentunut koskemaan luontokatoa sekä sen ja ilmastomuutoksen kohtalonyhteyttä. Ilmasto- ja ympäristökysymysten ohella varsinkin yritysmaailmassa puhutaan laajemmin vastuullisuudesta, koska kestävyyskysymykset eivät ratkea ilman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouden näkökulmia. Viimeisen vuoden aikana varsinkin rahoitusmarkkinat ovat aktivoituneet ja […]

Lue lisää "Kohti hyvää antroposeenia"

Sitra analysoi ongelmia ansiokkaasti ja esittää konkreettisia toimia ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi

Sitra julkaisi kuluneella viikolla erittäin perusteellisen ja laaja-alaisen ilmastotoimiin liittyvän raportin Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastoimia. Raportti perustuu laajan lähdekirjallisuuteen ja 50 eri alojen asiantuntijoiden haastatteluun. Tarkasteltavia yhteiskunnallisen toiminnan aloja ovat energiantuotanto, teollisuus, rakennettu ympäristö, liikenne, maatalous, metsien käyttö ja jätteiden käsittely. Kunkin teeman osalta käydään läpi kasvihuonekaasupäästöjen lähteet, päästövähennysten keskeiset […]

Lue lisää "Sitra analysoi ongelmia ansiokkaasti ja esittää konkreettisia toimia ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi"

Mistä kristallipallo, joka näyttää asumisen tarpeet 100 vuoden päähän?

Kesäinen asunpoliittinen keskustelu on jatkunut vilkkaana sekä mediassa että varsinkin sosiaalisessa mediassa. Osa keskustelijoista ja asiantuntijoista on kannattanut enemmän tai vähemmän selkeästi ajatusta jonkinlaisesta universaaliasunnosta, jonka ei sinänsä tarvitsi vastata erityisen tarkasti ensimmäisen ostajan tarpeisiin, vaan myös kaikkien myöhempien käyttäjien. Esimerkkeinä tästä ovat esiin nousseet vaikkapa erillinen keittiöhuone, nykyisin suositun avokeittiön sijaan, tai riittävän isot […]

Lue lisää "Mistä kristallipallo, joka näyttää asumisen tarpeet 100 vuoden päähän?"

Monta (tieteellistä) näkökulmaa tiiviyteen

Muutamia kuukausia sitten julkaistu Kenen kaupunki -pamfletti jätti monista asiavirheistään huolimatta ainakin yhden tärkeän teeman kaupunkikehittämiseen liittyvään keskusteluun, mikä on tiiviys. Uusi asia se ei sinänsä ole, mutta sai taas uusia kierroksia, kun kirjoittajat varoittelivat ”liiasta tiiviydestä” tai toiset asiantuntijat ”ahtamisesta”. Kriittisille huomioille on kaksi tyypillistä piirrettä: ensinnäkin kukaan ei oikein osaa määritellä mikä olisi […]

Lue lisää "Monta (tieteellistä) näkökulmaa tiiviyteen"

Miten kulutamme koronan jälkeisessä maailmassa?

YLE kertoi viikon takaisessa uutisessaan, että kansalaisten pankkitileille on kertynyt merkittävästi rahaa koronan heikennettyä erilaisia kulutusmahdollisuuksia. Matkanjärjestäjät puolestaan kertoivat, että varauksia tehdään reippaasti jo vuodelle 2022. Kulutusjuhla näyttäisi olevan tilauksessa, toisaalta käsillä olevat vakavat ympäristöongelmat edellyttävät uudenlaista kuluttamista. Pohdiskelen koronan jälkeistä kulutusta eri näkökulmista ja esitän myös joitakin huomioita toivutusta suunnasta. Ulkomaan matkailu on ollut […]

Lue lisää "Miten kulutamme koronan jälkeisessä maailmassa?"

Suhteellisuudentajua rakennetun ympäristön päästökeskusteluun

Kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist kirjoitti YLE-kolumnissaan 21.9. mainiosti suhteellisuudentajusta ja sen puutteesta. Hänen mukaansa suhteellisuudentaju on inhimillisen ymmärryksen kuninkuuslaji, jonka harjoittaminen on vaativaa, kun pitää pystyä pallottelemaan samanaikaisesti kahta erillistä asiaa. Jos taas katsoo kuten kyklooppi, näkökenttään mahtuu vain yksi asia. Ilmastomuutos on koko ihmiskuntaa uhkaava asia ja siihen on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella. Suomen […]

Lue lisää "Suhteellisuudentajua rakennetun ympäristön päästökeskusteluun"