Suomeen on rakennettu, rakennetaan ja suunnitellaan aktiivisesti datakeskuksia. Investointipäätöksiä puoltavia tekijöitä ovat esimeriksi edullinen ja uusiutuviin tuotantomuotoihin perustava sähkö, viileä ilmasto, mahdollisuus hyödyntää hukkalämpöä, edulliset tontit ainakin kasvukeskusten ulkopuolella, laadukkaiden rakentamispalveluiden saatavuus sekä vakaa ja ennakoitava yhteiskunta.

Investointeja meille kaivataankin ja puolestapuhujat näkevät mahdollisuuden vihreän siirtymän edistämiseen. Kriittisiä äänenpainojakin on kuultu, on esimerkiksi epäilty sähkön kuluttajahintojen nousua, pitkän aikajänteen työllisyysvaikutuksia tai saatavien verotulojen vähäisyyttä.

Miten hyödyntää datakeskusinvestointi pitkäjänteisesti?

Analyyttistä ja tietoon perustuvaa keskustelua ja päätöksentekoa tarvitaan. Mutta yksi tärkeä näkökulma loistaa poissaolollaan. Se on datakeskusinvestointien mahdollistama paluu kasvupolulle erityisesti maakuntien keskisuurten kaupunkien kuten Forssan, Kajaanin tai Kouvolan näkökulmasta.

Suuret kaupungit kehyskuntineen ovat nauttineet viime vuosikymmenet talouden rakennemuutoksen mahdollistamasta kasvusta (väestö, aluetalous), osittain omien onnistuneiden kehitystoimenpiteidensä johdosta. Sen sijaan, että tarkasteltaisiin vain datakeskusten lyhyen aikavälin vaikutuksia, pitäisi pohtia niiden tarjoamaan momentumia ajatella strategisemmin pitkän aikavälin kehitystä datakeskusten sijaintipaikkakunnilla.

Alkuvaiheessa oleellista on pyrkiä synnyttämään useiden toimijoiden keskittymiä kuten Kajaanissa on jo tapahtunut. Klassinen industrial district -teoria toimii tässäkin: työntekijöiden kannalta tarjolla on useampia vaihtoehtoja ja yritysten kannalta kasvava työvoimapooli. Kaikki hyötyvät lopulta ”tiedon tihkusateesta” ihmisten vaihtaessa työpaikkaa.

Kaavoituksessa kannattaa varautua riittävän suurien keskittymien syntyyn ja ymmärtää, että datakeskusten muodostama kokonaisuudet ovat tämän päivän logistisia keskuksia aivan kuten satamat ja rautateiden solmukohdat aikaisemmin. Oikeastaan ne ovat globaalin talouden datasatamia.

Osaajapoolin rakentaminen on tärkeää

Datakeskusten käyttö ja ylläpito vaatii monenlaista tietoteknistä, mutta myös kiinteistöteknistä osaamista. Datakeskus on vaativa teollinen ympäristö, jonka ylläpitoon tarvitaan koko sen elinkaaren ajaksi muun muassa erilaista talotekniikan ja automaatiotekniikan osaamista. Ja kun jatkossa yhä useammin datakeskusten yhteyteen toteutetaan vaikkapa aurinkopuistoja, akustoja ja varavoimaloita myös energia-alan osaamista tarvitaan.

Alueen ammattikorkeakouluilla voi olla tärkeä rooli käytännönläheisten osaajien koulutuksessa ja painotuksissa, ja yritysyhteisyössä tämä kannattaa huomioida vakavasti. Ja osaajapoolin rakentuminen luo pohjaa uudenlaisen yritystoiminnan syntymiselle. Kun seuraavan 10 vuoden aikana käynnistyy keskustelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrästä ja sijainneista, mainitut sidokset auttavat selviytymään pudotuspelissä.

Kiinnostavaa elinympäristöä muuttajille – kulkuyhteyksiä ja vaihtoehtoja piipahtajille

Vaikka varsinkin datakeskusten maksamasta kiinteistöverosta on keskusteltu kriittisesti, oleellista on ymmärtää, että kuntien verotulot koostuvat lähes aina yli 90 prosenttisesti luonnollisten henkilöiden maksimista veroista. Pitkällä jänteellä tarvitaan siis veroja maksavia kansalaisia.

Osa datakeskusten tarvitsemista asiantuntijoista on luonteeltaan sellaisia, joiden työpanosta ei tarvita jatkuvasti, eivätkä he muuta paikkakunnalle. Tämäkin on hyvä tunnustaa ja ymmärtää. Mutta hekin tarvitsevat hotellia, vuokra-asuntoa, ravintoloita ja asiallisia liikenneyhteyksiä. Esimerkiksi Kajaanin tapauksessa lentoyhteydet ovat aivan ratkaiseva tekijä, junamatka Helsinkiin kestää nopeimmillaan kuusi tuntia. Jossain vaiheessa markkina muodostuu riittävän houkuttelevaksi mainituille kiinteistöinvestoinneille. Nyt Kajaanissa onkin jo käynnissä hotellin laajennus kaupungin keskustassa.

Elinvoiman ja pitkäjänteisen positiivisen kehityksen kannalta tarvitaan luonnollisesti väestön kasvua. Siis työntekijöitä, palveluiden käyttäjiä, syntyvyyden enemmyyttä ja muuttovoittoa. Asiantuntijoille pitää olla kiinnostavia työtehtäviä tarjolla ja niitä kasvava datasatama voi tarjota, samoin sen ympärille syntyvä monipuolinen ekosysteemi. Myös puolisoiden työmahdollisuudet ovat tärkeä tekijä.

Muuttohalukkuuden vaikuttavat vetovoimatekijät kuntoon

Mutta muuttohalukkuuteen ja pysyvyyteen liittyy monia muitakin tekijöitä kuten vaikkapa omat ja lasten harrastusmahdollisuudet, koulujen ja päiväkotien laatu, ympäristön turvallisuus ja asumisen mahdollisuudet. Asumisen suhteet monet keskisuuret kaupungit voivat halutessaan tarjota edullisia omakotitontteja ja erilaisia ulkoiluun sekä luontoon liittyviä harrastusmahdollisuuksia.

Koulujen osalta ei tarvitse välttämättä murehtia koulupiirirajoista, eikä laittaa lapsia hoitamaan segregaatioin estoa kuten Helsingissä näyttää käyvän. Ja pienilläkin paikkakunnilla voidaan erikoistua kuten vaikkapa parin tuhannen asukaan Virolahden lukion ratsastuslinja osoittaa.

Kuntien kannattaa myös nähdä elinkeinopolitiikkaansa laajasti. Osa kiinnostavaa asuinympäristöä ovat erilaiset kaupunkielämän palvelut: ravintolat, kahvilat, harrastus- ja liikuntamahdollisuudet. Talotekniikkapalveluita tarjoavien insinööritoimistojen lisäksi kannattaa houkutella paikkakunnalle osaavia ravintoloitsijoita tai joogastudioita. Kajaanissa moni metsästää, mutta eivät kaikki ja uusista muuttajista todennäköisesti vain pieni osa.