Valtioneuvoston kanslia on julkaissut erittäin kiinnostavan ja perusteellisen raportin monipaikkaisuudesta. Monipaikkaisuus–nykytila, tulevaisuus ja kestävyys -raportin ovat toteuttaneet MDI Public Oy, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus valtakunnan kärkiasiantuntijoiden voimin. Kompleksista aihetta on lähestytty monipuolisesti hyödyntämällä tutkimuskirjallisuutta, erilaisia rekistereitä, tilastoja, haastattelututkimuksia, työpajoja ja Telian mobiilidataa. Nykytilan ohella ennustetaan tulevaa kehitystä ja arvioidaan erilaisten vaihtoehtojen kestävyyttä. Raportissa tarkastelun kohteena on erityisesti yön ylittävä monipaikkainen asuminen, mutta päivittäistä monipaikkaisuutta sivutaan työhön liittyvän monipaikkaisuuden yhteydessä. Epäilemättä käsillä on kattavin kotimainen empiirinen esitys aiheesta.

Merkittävin monipaikkaisuuden komponenteista on vapaa-ajan asuminen eli tutummin mökkeily. Yöpymisten määrällä mitattuna myös kotimaan matkailu on merkittävää, joskin yöpymisten määrällä mitattuna vain puolet edellisestä. Nämä kaksi tekijää aiheuttavat kuntatasolla merkittävää kuukausittaista vaihtelua todellisissa asukasmäärissä. Huomattavan paljon pienempiä tekijöitä ovat opiskeluun liittyvä monipaikkaisuus, pendelöinti tai vaikkapa lasten vuoroasuminen. Pakotettuun monipaikkaisuuteen saattaa joutua, jos häkki heilahtaa.

Yleinen johtopäätös selvityksestä on, että kaupungistuminen Suomessa jatkuu ja että monipaikkaisuus vahvistaa erityisesti hyvin saavutettuja alueita. Monipaikkaisen väestön painopiste siirtyy 2020-luvulla entistä vahvemmin kohti Etelä-Suomea suurten kasvavien kaupunkiseutujen vaikutusalueille. Tarkasteltaessa viime vuoden väestökehityksen ennakkotietoja voidaan todellakin havaita, että suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan, mutta selvästi kehyskuntavetoisemmin. Etätyön arvioidaan olevan mahdollista 30-40 prosentille työllisistä. Samalla se vähentää päiväväestön määrää suurissa kaupungeissa, eniten Helsingissä (1,3 %), ja lisää päiväväestön määrää kaupunkien kehyskunnissa ja läheisellä maaseudulla sekä jossain määrin suurten kaupunkiseutujen laajentuneilla vaikutusalueilla, joista on hyvät yhteydet keskuskaupunkeihin.

Monipaikkaisuudesta ei ole yleisesti maaseudun tai keskikokoisten kaupunkien pelastajaksi, mutta kiinnostavat vapaa-ajan asumisen seudut, matkailukunnat ja suurten kaupunkien kehyskunnat hyötyvät. Mutta todella kiinnostava ja yllättävä tulos on tuo suurten kaupunkien päiväväestön määrän pieni väheneminen, joka siis Helsingissä on suurinta. Vähän yli 1 prosentin päiväväestön voi ajatella vaikuttavan vaikkapa lounasravintoloihin, mutta esimerkiksi toimistojen kuolleeksi julistaminen saattaa olla ennenaikaista. Lisäksi pidän todennäköisenä, että harva vain harva työnantaja antaa väelle täydet vapaudet työskennellä missä haluaa ja toisaalta meitäkin etätöihin täydellisen kyllästyneitä ihmisiä tuntuu olevan kohtuullisesti. Toki toimiston on hyvä voittaa kotiolot jollakin tavoin eli laatuun tullaan kiinnittämään huomiota.

Suurten kaupunkien kehyskunnista on korona-aikana etsitty asumisen väljyyttä ja luonnonläheisyyttä. Etätyöläisten määrä tarjoaa kunnille kiinnostavia mahdollisuuksia kehittää palvelutarjontaansa erilaisten lähipalveluiden kuten vaikkapa lounasravintoloiden tai lähellä sijaitsevien co-working -tilojen muodossa. Liikkumisen kannalta on kiinnostavaa seurata vaikuttavatko etätyöt liikkumisen vähenemiseen vai täytyykö keskuskaupungista kuitenkin etsiä erityisiä harrastuksia tai vaikkapa ravintolaelämyksiä. Joukkoliikenne voi käyttäjien vähentyessä heikentyä, mikä taas lisää yksityisautoilua.

Kun Helsingin ja Tampereen välillä pohditaan tunnin junan eli Suomi-radan linjauksia, yksi perustelu uudelle linjaukselle on, että nykyinen rata voitaisiin jättää tehokkaan lähijunaliikenteen käyttöön (ja tavarakuljetuksiin), jolloin radan varren kunnat voisivat tarjota asiantuntijoille asumisen vaihtoehtoja, joissa etätyö ja läsnätyö olisivat hyvin yhdistettävissä. Asemien lähialueista voisi kehittää laajemminkin käveltävää 15 minuutin kaupunkia. Yllä on esitetty vain muutamia huomioita mainiosta raportista, ammennettavaa siitä riittää kaikenlaisille kunnille, yrityksille ja aluekehittäjille.