Syntyykö Herkun ja Halpuutuksen liitosta urbaaneille asiakkaille kelpaava rakkauslapsi?

Stockmann julkaisi viime viikolla kesän suurimman uutispommin: Herkku myydään S-ryhmälle. Militarisoitunut Itämeri, perustuslakivaliokunnan sote-mietintö ja äijähaarailu ovat olleet varsinkin sosiaalisessa mediassa kevyttä tavaraa, kun järkyttyneet herkuttelijat ovat purkaneet tuntojaan aiheesta. Ja monilla meistä on henkilökohtainen suhde Herkkuun. Myös akateemisia asiantuntijoita on kuultu, ehkäpä Porin Suomi Areenaankin saadaan oma paneeli aiheesta.

Stockmannin Herkku on vastannut hyvin urbanisaation ja erityisesti laadullisen urbanisaation eli keskustoitumisen trendiin. Keskustoitumisella viittaan viime vuosina vahvistuneeseen ilmiöön, jossa ihmiset hakeutuvat asumaan kaupunkimaisiin ja monipuolisiin palveluympäristöihin. Tämä väki on tyypillisesti hyvin koulutettua ja kohtuullisesti toimeentulevaa, ja heille ruoasta on muodostunut yksi erottautumistekijä. Ruoan merkitystä erottautumistekijänä kuvaavat monet palvelut kuten Anton&Anton -herkkukauppa, Teurastamon alue Sörnäisissä, monet pienpaahtimot ja pienpanimot sekä lukuisat ruuan ympärillä liikkuvat kaupunkitapahtumat ruokatoreista aina salmiakki- ja lakriksifestivaaliin saakka. Terävin hipsterikärki on jo suuntautunut näihin, mutta suuri joukko laatutietoisia kuluttajia on asioinut nimenomaan Herkussa, joka on kuitenkin tarjonnut myös pysäköintimahdollisuuden.

Miten tässä näin kävi? Oma lukunsa on Stockmannin julkisuudessa esillä olleet haasteet, mutta vielä merkittävämpi syy saattaa olla kaupan keskusliikkeiden erilaisissa strategioissa. Siinä missä S-ryhmä on viime vuodet halpuuttanut ja kasvattanut markkinaosuuttaan, ainakin pääkaupunkiseudulla Kesko on onnistunut kauppiasvetoisuudellaan vastaamaan paremmin kasvavaan vaativien kuluttajien segmenttiin ja sen tuloksena pääkaupunkiseudulla on useita korkeatasoisia ruokakauppoja kuten Käpylän Mustapekka, Mankkaan K-Supermarket tai Ison Omenan Citymarket. Itselleni ovat jääneet erikoisuutena mieleen Mustanpekan Muonionjoen harjukset, harjuksiahan ei juuri kalakaupan tiskillä näe.

Kaupungistumisen jatkuessa ja kaupunkimaisten elämäntyylien vahvistuessa pelkkä halpuuttaminen ei riitä – se on hyvä, kun hankitaan peruselintarvikkeita – silloin kun ruualla pitää kyetä erottutumaan. Helsinki muusta Suomesta puhumattakaan on vielä kaukana italialaisesta tai ranskalaisesta ruokakulttuurista ja USAn johtava hipsterikaupunki Portlandkin jyrää artesaanikulttuurillaan, mutta sama ilmiö laajenee meilläkin. Ja vaikka tulevaisuudessa voikin ennustaa erilaisten lähiruokatoimijoiden kasvua, onhan se hyvä tietää miltä tilalta munat tulevat, Herkku edustaa laatutietoiselle enemmistölle kuitenkin parasta helposti saatavilla olevaa ratkaisua. S-ryhmä huomasi jäävänsä kasvavasta markkinasegmentistä ulos ja Herkun osto tarjoaa sille mahdollisuuden päästä peliin mukaan.

Oma kysymyksensä on mihin ruokahifistely menee ylipäätään, mutta S-ryhmällä on kova työ vakuuttaa kriittiset kuluttajat laatu- ja erityisesti palvelutason säilymisestä. Nokkela kaupunki -blogi seuraa tilannetta, Nokkelan kaupungin rouva suorastaan huolestuneena.

2 kommenttia artikkeliin ”Syntyykö Herkun ja Halpuutuksen liitosta urbaaneille asiakkaille kelpaava rakkauslapsi?

  1. Tervetuloa S-ryhmän ruokamanifestin julkistukseen Porissa maanantaina 10.7. Päivän muita aiheita ovat mm.: Kasvismania, Kalavallankumous ja Ruokatotuus somekuplista takaisin tiedemiehille. Herkustakin saa siinä ohessa puhua.

  2. Oli hyvä juttu,että päivittäistavarakaupan markkinajohtaja osti Stockan Herkun. Tulee laatua kohtuuhinnalla😊

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s