Verkon palvelut ovat muuttaneet keskusta-asioinnin kiireisestä sprintistä elämykselliseksi kävelymatkaksi

Kuuntelin erinomaista YLE:n Elävä historia -podcastia, jonka jaksossa käsiteltiin 1980-luvun elämää ja yhteiskuntaa. Erityisen kiinnostava oli huomio siitä, että nykyisin meillä on paljon enemmän vapaa-aikaa kuin silloin. Työaika on nyt sama kuin 80-luvulla, tahti ja tempo voivat tosin olla vähän reippaampia. Keskeiseksi syyksi kasvaneelle vapaa-ajalle nimettiin internet ja erilaiset online-palvelut. Virastoaika rajasi asioinnin muutamaan tuntiin […]

Lue lisää "Verkon palvelut ovat muuttaneet keskusta-asioinnin kiireisestä sprintistä elämykselliseksi kävelymatkaksi"

McKinseyn raportti: etätyö ja älyttömät asuinkustannukset nakertavat globaalien superkaupunkien vetovoimaa

McKinsey Global Institute julkaisi kuukausi sitten kiinnostavan raportin yhdeksän ”superstar” kaupungin kiinteistömarkkinoista pandemian ajalta ja sen jälkeisestä tilanteesta. Empty spaces and hybrid places -raportti myös ennakoi niiden kehitystä vuoteen 2030. Tutkitut kaupungit olivat Beijing, Houston, Lontoo, New York, Pariisi, München, San Francisco, Shanghai ja Tokio. Kaupungilla raportissa tarkoitettiin metropolia, joka koostuu urbaanista ytimestä ja sitä […]

Lue lisää "McKinseyn raportti: etätyö ja älyttömät asuinkustannukset nakertavat globaalien superkaupunkien vetovoimaa"

Elämys löytyy yhä useammin läheltä

Urbanisti ja visionäärinen kaupunkikehittäjä Raoul Grünstein esitteli ajatuksiaan Helsingin kehittämisestä mielenkiintoisessa Hesarin haastattelussa (HS 22.7.). Grünsteinin eräs tärkeä havainto oli, että ollakseen kiinnostava paikan, esimerkiksi kaupunginosan, täytyisi sisältää kymmenen vetovoimaista ominaisuutta. Kehitystyön työkaluksi hän esitti erityistä Power of Ten -menetelmää. Lähiympäristön merkitys kasvaa Haastattelu kuvasi hyvin ilmiötä, jota voisi luonnehtia yleisemmin kaupunkilaisten kasvavaksi mielenkiinnoksi lähiympäristöään […]

Lue lisää "Elämys löytyy yhä useammin läheltä"

2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket

Joitakin viikkoja sitten valmistui Helsingin keskustan viimeisin elinvoimalaskenta. Siinä käytetään Elävät kaupunkikeskustat ry:n kehittämää menetelmää, jossa tarkastellaan monipuolisesti keskustan liiketiloja niiden käytön mukaan. Liikkeiden lauantaiaukiolo on yksi elinvoimaan vaikuttava mittari. Liiketilojen käyttäjille on tehty myös yksityiskohtainen toimialaluokitus. Pääasiassa tämän kevään tilannetta on verrattu kevään 2020, 2021 ja 2022 tilanteeseen. Jos ei erikseen mainita, jatkossa esittämäni […]

Lue lisää "2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket"

Toimistokäyttäjään pitää suhtautua kuten kauppakeskuksen tai hotellin asiakkaaseen

Yritykset, valtion hallinto ja kunnat miettivät kuumeisesti minkälaisia ja minkä kokoisia toimistotiloja ne jatkossa tarvitsevat. Ennen covidia läsnätyö oli pääsääntö, covidin aikaan siirryttiin etätöihin ja nyt toimistoille on palattu vaihtelevasti. Osa organisaatioista luottaa ihmisten itseohjautuvuuteen, osa antaa yksiselitteisiä ohjeita. Työnantaja voi käyttää direktio-oikeutta, mutta houkuttelu tai kannustaminen voi olla tuloksellisempaa asiantuntijoiden kanssa. Ja hyvä on […]

Lue lisää "Toimistokäyttäjään pitää suhtautua kuten kauppakeskuksen tai hotellin asiakkaaseen"

Luksus pitää pintansa ja kasvaa Helsingin ydinkeskustassa

Keskustelu Helsingin ydinkeskustan roolista on käynyt viime aikoina kiivaana – ja hyvä niin. Pääkaupungin keskusta on tärkeä pääkaupunkiseudun lisäksi koko Suomen näkökulmasta, sillä se tarjoaa asioita, joita ei muualta saa ja on siksi myös tärkeä vetovoimatekijä kansainvälisten matkustajien houkuttelemisessa. Selvää on, että keskustassa näkyy sama ilmiö kuin monissa muissakin kaupungeissa maailmalla: isot vaatekaupan ketjut harventavat […]

Lue lisää "Luksus pitää pintansa ja kasvaa Helsingin ydinkeskustassa"

Toimitilat eivät ratkaise kaikkia työyhteisön haasteita, mutta moneen niistä tiloilla on vaikutusta

Hybridityön vaatimukset, työvoimapula, taloudellisen toimintaympäristön epävakaus ja jatkuvasti kiristyvät vastuullisuusvaatimukset haastavat organisaatioita niiden pohtiessa työnteon tapojensa uudistamista ja toimitilojensa määrää ja varsinkin niiden laatua. Yksittäisen asiantuntijan kannalta toivottavin ratkaisu voi olla täysi vapaus työskennellä miten ja missä haluaa. Organisaatioilla puolestaan voi olla on pyrkimys edistää tiimien yhteistyötä ja luovuutta, varmistaa organisaatiokulttuurin ja arvojen juurtuminen sekä […]

Lue lisää "Toimitilat eivät ratkaise kaikkia työyhteisön haasteita, mutta moneen niistä tiloilla on vaikutusta"

Nokkela kaupunki tarjoaa ajatuksia hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen

Eduskuntavaalit on käyty ja seuraavaksi Petteri Orpo ryhtyy muodostamaan hallitusta. Ohjelmapohjia on puoluetoimitoissa kirjoiteltu ja etujärjestöt ovat julkaisseet hyvissä ajoin ennen vaaleja omat hallitusohjelmatavoitteensa. Valmiita tekstimuotoilujakin lienee tarjolla. Nokkelassa kaupungissa ei ole omaa tavoitelistaa, mutta muutamia teemoja ja aiheita, joita mikä tahansa hallituskoostumus joutuu pohtimaan, on hyvä nostaa esiin. Varsinkin kun kaupunkipoliittinen keskustelu loisti vaalikampanjoissa […]

Lue lisää "Nokkela kaupunki tarjoaa ajatuksia hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen"

Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi

Kehitteillä olevat uudet nopeat ratayhteydet, joita myös tunnin juniksi kutsutaan, ovat herättäneet viime aikoina aktiivista keskustelua ja hyvä niin. Hankkeethan ovat poikkeuksellisen pitkäjänteisiä keskeisinä liikennejärjestelmän osina, investointeina ne ovat valtavia ja vaikuttavat merkittävästi maankäyttöön ja ympäristön kestävyyteen. Ehkä hieman yksipuolisestikin vain lyhentyneet matka-ajat ovat olleet esillä, vaikka jo esimerkiksi Turun tunnin junasta laadittiin jo vuosia […]

Lue lisää "Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi"

Kaupungistuminen elää ja voi hyvin

Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut vuoden 2022 alueidenkäytön vuosikatsauksensa. Katsaus sisältää monipuolisesti tietoa viime vuoden ja viime vuosien kehityksestä, erityisen kiitoksen ansaitsevat verkkoversion grafiikka ja hakutoiminnot. Yleisesti ottaen pitkän aikavälin kehityskulku eli kaupungistuminen on jatkunut tasaisesti kaupungistumisasteen ollessa 73,2 prosenttia. Ennen finanssikriisiä vuosina 2000-2007 kasvu oli voimakasta kehysalueilla painottuen pientalorakentamiseen, sen jälkeen kasvu on keskittynyt […]

Lue lisää "Kaupungistuminen elää ja voi hyvin"