Kaupunkikehitys

Elämys löytyy yhä useammin läheltä

Urbanisti ja visionäärinen kaupunkikehittäjä Raoul Grünstein esitteli ajatuksiaan Helsingin kehittämisestä mielenkiintoisessa Hesarin haastattelussa (HS 22.7.). Grünsteinin eräs tärkeä havainto oli, että ollakseen kiinnostava paikan, esimerkiksi kaupunginosan, täytyisi sisältää kymmenen vetovoimaista ominaisuutta. Kehitystyön työkaluksi hän esitti erityistä Power of Ten -menetelmää. Lähiympäristön merkitys kasvaa Haastattelu kuvasi hyvin ilmiötä, jota voisi luonnehtia yleisemmin kaupunkilaisten kasvavaksi mielenkiinnoksi lähiympäristöään […]

Lue lisää "Elämys löytyy yhä useammin läheltä"

2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket

Joitakin viikkoja sitten valmistui Helsingin keskustan viimeisin elinvoimalaskenta. Siinä käytetään Elävät kaupunkikeskustat ry:n kehittämää menetelmää, jossa tarkastellaan monipuolisesti keskustan liiketiloja niiden käytön mukaan. Liikkeiden lauantaiaukiolo on yksi elinvoimaan vaikuttava mittari. Liiketilojen käyttäjille on tehty myös yksityiskohtainen toimialaluokitus. Pääasiassa tämän kevään tilannetta on verrattu kevään 2020, 2021 ja 2022 tilanteeseen. Jos ei erikseen mainita, jatkossa esittämäni […]

Lue lisää "2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket"

Luksus pitää pintansa ja kasvaa Helsingin ydinkeskustassa

Keskustelu Helsingin ydinkeskustan roolista on käynyt viime aikoina kiivaana – ja hyvä niin. Pääkaupungin keskusta on tärkeä pääkaupunkiseudun lisäksi koko Suomen näkökulmasta, sillä se tarjoaa asioita, joita ei muualta saa ja on siksi myös tärkeä vetovoimatekijä kansainvälisten matkustajien houkuttelemisessa. Selvää on, että keskustassa näkyy sama ilmiö kuin monissa muissakin kaupungeissa maailmalla: isot vaatekaupan ketjut harventavat […]

Lue lisää "Luksus pitää pintansa ja kasvaa Helsingin ydinkeskustassa"

Nokkela kaupunki tarjoaa ajatuksia hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen

Eduskuntavaalit on käyty ja seuraavaksi Petteri Orpo ryhtyy muodostamaan hallitusta. Ohjelmapohjia on puoluetoimitoissa kirjoiteltu ja etujärjestöt ovat julkaisseet hyvissä ajoin ennen vaaleja omat hallitusohjelmatavoitteensa. Valmiita tekstimuotoilujakin lienee tarjolla. Nokkelassa kaupungissa ei ole omaa tavoitelistaa, mutta muutamia teemoja ja aiheita, joita mikä tahansa hallituskoostumus joutuu pohtimaan, on hyvä nostaa esiin. Varsinkin kun kaupunkipoliittinen keskustelu loisti vaalikampanjoissa […]

Lue lisää "Nokkela kaupunki tarjoaa ajatuksia hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen"

Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi

Kehitteillä olevat uudet nopeat ratayhteydet, joita myös tunnin juniksi kutsutaan, ovat herättäneet viime aikoina aktiivista keskustelua ja hyvä niin. Hankkeethan ovat poikkeuksellisen pitkäjänteisiä keskeisinä liikennejärjestelmän osina, investointeina ne ovat valtavia ja vaikuttavat merkittävästi maankäyttöön ja ympäristön kestävyyteen. Ehkä hieman yksipuolisestikin vain lyhentyneet matka-ajat ovat olleet esillä, vaikka jo esimerkiksi Turun tunnin junasta laadittiin jo vuosia […]

Lue lisää "Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi"

Kaupungistuminen elää ja voi hyvin

Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut vuoden 2022 alueidenkäytön vuosikatsauksensa. Katsaus sisältää monipuolisesti tietoa viime vuoden ja viime vuosien kehityksestä, erityisen kiitoksen ansaitsevat verkkoversion grafiikka ja hakutoiminnot. Yleisesti ottaen pitkän aikavälin kehityskulku eli kaupungistuminen on jatkunut tasaisesti kaupungistumisasteen ollessa 73,2 prosenttia. Ennen finanssikriisiä vuosina 2000-2007 kasvu oli voimakasta kehysalueilla painottuen pientalorakentamiseen, sen jälkeen kasvu on keskittynyt […]

Lue lisää "Kaupungistuminen elää ja voi hyvin"

Isojen kaupunkien asukkaiden tuottamien päästöjen suuruusluokassa ei ole isoja eroja – rakenteessa sen sijaan on

Suomen ympäristökeskus julkaisi tammikuun lopussa perusteellisen selvityksen maakuntien, kuntien ja kotitalouksien kulutusperusteisista päästöistä. Asukaskohtaisesti suurimmat kulutusperusteiset päästöt ovat Kainuussa. Uudellamaalla muuta maata intensiivisempi rakentaminen näkyy kuntien investointien korkeina päästöinä. Kotitalouksien päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Pohjoisilla alueilla asumisen päästöt ovat keskimäärän muuta maata korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteista johtuen, suuri vaikutus on myös kaukolämmön polttoainejakaumalla. […]

Lue lisää "Isojen kaupunkien asukkaiden tuottamien päästöjen suuruusluokassa ei ole isoja eroja – rakenteessa sen sijaan on"

Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja

Metsät, metsäkato ja metsien hiilinielujen pienentyminen on hallinnut viime viikkojen kestävän kehityksen keskustelua. Erityisesti hiilinielujen heikkeneminen vaikeuttaa kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Vielä laajemman huolen keskusteluun toi Sitra uunituoreessa megatrendit-raportissaan nostaessaan keskeiseksi megatrendiksi luonnon kestokyvyn murenemisen. Metsäkatoa on perusteellisesti käsitelty Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportissa Maankäyttösektorin ilmastotoimet. Vaikka Luken mukaan metsäkato eli metsien raivaaminen muuhun maankäyttöön onkin nykyään suhteellisen […]

Lue lisää "Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja"

Kiinteistöjärjestelmä valottaa kestävyyssiirtymää systeemitason näkökulmasta

Rakennus- ja kiinteistöala tuottaa noin 30 prosenttia suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä. Valtaosa noista päästöistä syntyy olemassa olevien kiinteistöjen käytöstä, lähinnä lämmityksestä ja muusta energian käytöstä. Ottaen huomioon, että rakennuskantamme uudistuu noin yhdellä prosentilla vuodessa, merkittävin yksittäinen haaste on nykyisen kiinteistökannan korjaaminen, kehittäminen ja uudistaminen. Globaalisti urbanisaatio etenee vauhdikkaasti, ja kiinteistöihin sekä infrastruktuurin investoidaan valtavasti lähivuosikymmeninä. Tästä syystä […]

Lue lisää "Kiinteistöjärjestelmä valottaa kestävyyssiirtymää systeemitason näkökulmasta"

Monipaikkaisuus on monitahoinen ilmiö  

Hiljattain emeritukseksi siirtynyt yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie julkaisi kesällä arvostetussa Routledgen aluetieteen sarjassa Planning and the Multi-local Urban Experiece -nimisen teoksen. Kirjassa hän kokoaa yhteen viime vuosien työtään monipaikkaisuuden parissa. Koronan myötä monipaikkaisuus nousi meilläkin keskusteluun ja onpa siitä toivottu pelastusta taantuville alueillekin. Lapintien kirja on harvoja perusteellisia – ellei ainoa – teoreettisia ja käsitteellisiä […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on monitahoinen ilmiö  "