Kaupunkikehitys

Digitalisaatio haastaa perinteisen kaupunkien kasvumallin

London University Collegen suunnittelun professori Michael Batty julkaisi jokin aika sitten monumentaalisen The Computable City –teoksen, joka käsittelee laajasti tietotekniikan ja kaupunkien kehittymisen suhdetta. Liikkeelle lähdetään Alan Turingista ja päädytään tekoälyyn ja sen erilaisiin käyttötarkoituksiin. Batty toistaa aikaisemman näkemyksensä, että kaupungit ovat luonteeltaan kompleksisia systeemeitä, joiden kehittymiseen vaikuttavat valtavat määrät erilaisten toimijoiden tekemiä päätöksiä ja […]

Lue lisää "Digitalisaatio haastaa perinteisen kaupunkien kasvumallin"

Ratikka on pitkäjänteinen kaupunkikehityshanke, ei pelkkä liikenneratkaisu  

Turun kaupunki julkaisi muutama viikko sitten nipun selvityksiä suunnittelussa olevaan ratikkaan liittyen. Aihe on tulevien kunnallisvaalien vuoksi erittäin ajankohtainen, joutuuhan uusi valtuusto päättämään mahdollisesti rakentamisesta. Vaihtoehtona raideliikenteen kehittämiselle on busseihin perustuva ratkaisu, jossain vaiheessa selvitettiin omilla kaistoilla kulkevien ”superbussien” mahdollisuutta. Ratikan kaltainen joukkoliikenneratkaisu ei ensimmäistä kertaa toteutettuna ole vain liikenneratkaisu, vaan pikemminkin laaja kaupunkikehityshanke. Täydentävät […]

Lue lisää "Ratikka on pitkäjänteinen kaupunkikehityshanke, ei pelkkä liikenneratkaisu  "

Kaupunkeja ja vahvoja alueita on Helsingin rajojen ulkopuolellakin

Pääkirjoitustoimittaja Saska Saarikoski kirjoitti kolumnissaan (HS 22.1) Helsingin kukoistuksesta ja kaupungistumisesta yleisemminkin heitellen samalla löysähköjä piikkejä sinne ja tänne. Kirjoitus on herättänyt keskustelua ja Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä vastasikin Saarikoskelle mainiossa kirjoituksessaan (HS 25.1). Vain viitisentoista vuotta Helsingissä asuneena minua vaivasi kirjoituksen tympeä helsinkiläinen omahyväisyys, johon toisinaan törmää edelleenkin. Turussa ja Tampereella on historiaa ja […]

Lue lisää "Kaupunkeja ja vahvoja alueita on Helsingin rajojen ulkopuolellakin"

Digitaaliset kaksoset kertovat meille pian, mihin kannattaa rakentaa puisto

Iskelmälegenda Annikki Tähti levytti vuonna 1955 ikimuistoisen kappaleen Muistatko Monrepos´n. Erik Lindströmin säveltämä ja Aili Runnen sanoittama kappale kertoi Viipurissa sijainneesta kauniista puistosta, joka oli jäänyt sodan jälkeen Neuvostoliiton haltuun. Laulu kosketteli erityisesti karjalaisevakkojen herkimpiä tuntoja, toki me evakkojen lapsetkin sen hyvin tunnemme, ja toi esittäjälleen Suomen ensimmäisen kultalevyn. Nostalgian ohella mielenkiintoista on, miten juuri […]

Lue lisää "Digitaaliset kaksoset kertovat meille pian, mihin kannattaa rakentaa puisto"

Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?

Tampereen kaupunki julkaisi hiljattain mielenkiintoisen tutkimuksen keskustan asioinnista. Edellinen tutkimus oli tehty vuonna 2021, joten uudessa tutkimuksessa oli nähtävissä ratikan vaikutus. Tampereen ratikka nosti keskusta-asioinnin keskikulutusta? Vuonna 2021 yksittäisellä keskusta-asioinnilla käytettiin rahaa keskimäärin 41 euroa, nyt käytettiin 50 euroa. Kasvua oli kaikissa toimialoissa, tosin erikoistavarakaupan kasvu oli marginaalista. Eniten rahaa käytettiin terveys- ja hyvinvointipalveluissa ja […]

Lue lisää "Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?"

Richard Floridan 20 vuoden takaiset teesit kannattaa muistaa tänäkin päivänä

Cargegie Mellow’n aluetaloustieteen professori Richard Florida julkaisi vuonna 2002 veret seisauttavan The Rise of the Creative Class -teoksen, jossa hän kuvasi, miten luovat ammattilaiset tekevät sijaintipäätöksiään. Siihen asti oli keskitytty pitkälti yritysten sijaintipäätöksiin, mutta Florida käänsi asetelman päälaelleen. Hän myös konseptoi joukon indikaattoreita kuvaamaan eri kaupunkeja ja talousalueita. Indikaattoreita olivat esimerkiksi luovuusindeksi, teknologiaindeksi, innovaatioindeksi, boheemi-indeksi […]

Lue lisää "Richard Floridan 20 vuoden takaiset teesit kannattaa muistaa tänäkin päivänä"

Lähiöiden taantumiseen on useita syitä, mutta niukasti lääkkeitä

Helsingin Sanomat (8.9.) julkaisi mielenkiintoisen artikkelin savonlinnalaisesta lähiöstä. Tarina oli sinänsä tuttu eli väki vanhenee ja vähenee, palvelut häviävät, asuntoja on tyhjillään, vanha huono mainekin rasittaa, mutta ihmiset ovat kaikesta huolimatta hyvinkin juurtuneita naapurustoonsa. Sinänsä suomalainen lähiötutkimus kertookin, että yksi lähiöiden vahvuus on yhteisöllisyys. Väki vähenee eniten 60-70-luvun naapurustoissa Apulaisprofessori Sanna Ala-Mantila kollegoineen julkaisi vuosi […]

Lue lisää "Lähiöiden taantumiseen on useita syitä, mutta niukasti lääkkeitä"

Skaalaedut selittävät kaupunkien kasvua

Kuluvankin vuoden aikana useat suomalaiskaupungit ovat kasvaneet väestömäärällä mitattuna ja kaikki itseään kunnioittavat kaupungit myös tavoittelevat kasvua. Vaikka kasvuun liittyy monenlaisia haasteita ja lyhyen aikavälin kustannuksia – täytyy investoida kouluihin, päiväkoteihin ja infrastruktuuriin – siitä on myös monenlaisia hyötyjä. Yksi mielenkiintoinen näkökulma tarkastella kaupunkien kasvua ja siihen liittyviä hyötyjä ja haittoja ovat erilaisten ilmiöiden ja […]

Lue lisää "Skaalaedut selittävät kaupunkien kasvua"

Morenon 15-minutes city määrittelee mallin urbaanin ympäristön kehittämiseen

Ranskalais-kolumbialainen Sorbonnen yliopiston professori Carlos Moreno julkaisi muutama viikko sitten The 15-Minute City -teoksen, jossa hän täsmentää ja taustoittaa konseptiaan sekä teoreettisesti että käytännön esimerkein. Moreno aloittaa kirjansa laajalla katsauksella ilmastonmuutokseen ja esittää kritiikkiä funktionaalista ja autoiluun perustuvaa kaupunkisuunnittelua kohtaan. Osansa saavat Le Corbusier, New Yorkiin 50-luvulla moottoriteitä suunnitellut Robert Moses ja monien kaupunkien hankkeet […]

Lue lisää "Morenon 15-minutes city määrittelee mallin urbaanin ympäristön kehittämiseen"

Kiertotaloutta pitää tarkastella kaupunkitasolla

Kaupungit jatkoivat kasvuaan vähemmän yllättävästi myös vuonna 2023, esimerkiksi Espoo, Helsinki ja Tampere jopa ennätyksellistä vauhtia. Vastaavasti paljon puhuttu monipaikkaisuus ei ole kasvanut kodin ulkopuolisilla yöpymisillä mitattuna vuoden lopulla julkaistun Asukasbarometri 2022 mukaan lainkaan vuodesta 2016. Samaisen perusteellisen tutkimuksen mukaan 23 prosenttia työssäkäyvistä tekee työajastaan alle puolet etätyötä, 15 prosenttia 3-4 päivää viikossa ja 7 […]

Lue lisää "Kiertotaloutta pitää tarkastella kaupunkitasolla"