Pienydinvoimalat vauhdittamaan vihreää siirtymää?

Ilmastonmuutoksen vuoksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja polttamisesta ylipäätään pitäisi päästä eroon. Varsinkin EU:ssa on monenlaisiin toimiin jo ryhdyttykin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vastoin kaikkia kansainvälisen oikeuden periaatteita paine on vain kasvanut, koska venäläisestä energiasta, joka on pitkälti fossiilista, pitäisi päästä pikimmiten eroon. Erityisesti Saksa, Italia ja Espanja ovat suuria maakaasun tuojia, eikä korvaavia ratkaisuja löydy käden käänteessä. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa myös ydinvoima on kokenut jonkinlaisen kunnian palautuksen, onhan se päästömielessä puhdasta energiaa.

Meillä iloitaan, että Olkiluoto 3 on viimeinkin saatu ainakin testausmielessä toimimaan, sen sijaan Hanhikiven osalta ei ole näköpiirissä etenemispolkua ainakaan nykyisellä konsortiolla. Moni kunta tai kunnallinen energialaitoskin joutunee ennen pitkää tekemään suuret alaskirjaukset innostuttuaan ottamaan markkinariskiä. Muutenkin on vaikea kuvitella, että mikään läntinen yksityinen tai julkinen taho olisi valmis sijoittamaan suuren mittaluokan ydinvoimaloihin nimenomaan liiketaloudellisten riskien vuoksi.

Sen sijaan muutaman viime vuoden aikana on noussut esiin uusi, kiinnostava ydinvoimakonsepti, nimittäin pienydinvoimalat, englanniksi small modular reactor (SMR). Pienydinvoimalat ovat sähköteholtaan luokkaa 20-300 megawattia, kun vaikkapa Olkiluoto 3:n sähköteho on 1600 megawattia. Pienvoimaloilla voitaisiin tuottaa sähköä tai lämpöä tai molempia. Asiantuntijat ovat arvioineet, että ne voisivat olla käytössä noin 10 vuoden aikajänteellä, mutta esimerkiksi brittiläinen Rolls-Royce on kertonut aikaistavansa suunnitelmiaan. Ranskassa presidentti Macron on luvannut miljardi euroa konseptin kehittämiseen. Yhdysvalloissa GE Hitachi ja Nuscale kehittävät omia ratkaisujaan. Suomessa aihepiiristä ovat olleet kiinnostuneita ainakin VTT, LUT, Helen ja Fortum.

Pienydinvoimaloiden eduiksi on mainittu niiden teollinen valmistusprosessi tehdasolosuhteissa – laitokset kuljetetaan valmiina saitille – monistettavuus ja hallittavuus taloudellisen riskin mielessä. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa radioaktiivisen aineen määrä on nykyvoimaloita selvästi pienempi ja turvallisuutta lisää mahdollisuus maanalaiseen toteutukseen. Tuotetun energian hinnasta ei ole tarkkaa käsitystä, mutta yksityisten sijoittajien tapauksessa kysymys on normaalista liiketaloudellisesta arvioinnista. Sinänsä on helppo ennustaa, että energian hinnat ovat pikemminkin nousussa kuin laskussa pitkällä aikajänteellä. Pienydinvoimalat voidaan sijoittaa lähelle energian käyttäjiä siksi, että ne eivät vaadi merkittävästi tilaa ja turvaetäisyydet ovat pienempiä kuin suurlaitoksella. Sinänsä sähköntuotannossa siirtohäviöt eivät ole merkittäviä, joten läheisyys ei ole niin oleellista, mutta varsinkin lämmöntuotannossa siirtohäviöitä pitäisi välttää.

Pienydinvoimaloiden ongelmat ovat samoja kuin muidenkin ydinlaitosten eli mahdolliset radioaktiiviset päästöt häiriötilanteessa ja käytetyn polttoaineen loppusijoitus. Päästöriskit ovat toki pienempiä pienissä laitoksissa ja esimerkiksi loppusijoitus on meillä ratkaistu luotettavasti Posivan toimesta. Nykyiset uraanivarannot riittävät kymmeniksi vuosiksi. Maailman varannoista 40 prosenttia sijaitsee Australiassa, muita uraanin suuria viejiä ovat Kanada ja Nigeria. Australia ja Kanada ovat järjestäytyneitä demokraattisia yhteiskuntia päinvastoin kuin monet suuren fossiilisten viejät kuten Venäjä, Saudi-Arabia, Emiraatit tai Venezuela.

Joka tapauksessa ydinvoima on väliajan ratkaisu siirryttäessä pois fossiilisista polttoaineista. Viimeisen tilastoidun vuoden (2020) osalta Suomen sähköntuotannossa uusiutuvien osuus oli 52 prosenttia. Uusiutuvien noin 35 terawattitunnista vesivoimaa oli 45 %. tuulivoimaa 23 % ja loput puuperäisiä polttoaineita. Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta oli 34 prosenttia ja fossiilisten ja turpeen 14 prosenttia.

Kaukolämmön tuotanto oli vuonna 2020 myös noin 35 terawattituntia, josta uusiutuvien osuus oli 44 prosenttia, fossiilisten ja turpeen 43 prosenttia. Uusiutuvista huomattava osa on puupolttoaineita. Kuten tunnettua, sähköntuotannossa tilanne on päästömielessä parempi kuin lämmöntuotannossa. Maalämpöratkaisuilla ja ylijäämälämpöjen avulla tilannetta voidaan parantaa, samoin kuin energian säästöllä. Kotitalouksien osuus koko energian loppukäytöstä on kuitenkin vain noin 20 prosenttia eli suurillakaan säästöillä ei kokonaisuuden kannalta ole kovin suurta merkitystä, toki kaikki lasketaan. Teollisuus käyttänee kallista energiaa säästeliäästi, joten vihreän siirtymän vauhdittamiseksi kannattaa pienydinvoimaoptio pitää avoinna. Jos taas NATO-optio lunastetaan, voidaan olla turvallisemmilla mielin sen suhteen, että joku haluaisi tulla pommittamaan isoja tai pieniä voimaloitamme.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s