Sitra julkaisi kuluneella viikolla erittäin perusteellisen ja laaja-alaisen ilmastotoimiin liittyvän raportin Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastoimia. Raportti perustuu laajan lähdekirjallisuuteen ja 50 eri alojen asiantuntijoiden haastatteluun. Tarkasteltavia yhteiskunnallisen toiminnan aloja ovat energiantuotanto, teollisuus, rakennettu ympäristö, liikenne, maatalous, metsien käyttö ja jätteiden käsittely. Kunkin teeman osalta käydään läpi kasvihuonekaasupäästöjen lähteet, päästövähennysten keskeiset esteet ja ratkaisuehdotukset. Aineiston laajuuden vuoksi tarkastelen tässä yhteydessä vain rakennettua ympäristöä ja hieman liikennettä.

Kuten tunnettua rakennetun ympäristön kokonaispäästöt vuositasolla ovat 17,6 Mt. Suorien päästöjen osuus on 3,9 Mt, joka jakaantuu rakennustyömaihin (0,8), palvelurakennusten öljylämmitykseen (1,2), kotitalouksien öljylämmitykseen (1,3) ja rakentamisen maankäyttöön (0,7). Mielenkiintoisena detaljina todettakoon, että meillä on edelleen öljylämmityksen piirissä 170 000 kotitaloutta ja 34 000 palvelurakennusta. Epäsuorat päästöt ovat 13,7 Mt, jotka jakautuvat rakennusten lämmitykseen ja sähköön (10,4), rakentamisen kuljetuksiin (0,3) sekä rakennusmateriaalit (2,9). Kuten Rakennusteollisuuden tiekarttatyökin osoitti, ylivoimaisesti suurimmat päästöt syntyvät kiinteistöjen energian käytöstä.

Energian osalta Sitra suositteleekin öljylämmityksestä luopumista, rakennusten energiatehokkuuden kasvattamista ja joustoa tuovia älykkäitä energiaratkaisuja. Huomiota kiinnitetään myös – aivan oikein – haasteisiin olemassa olevan rakennuskannan hitaassa (energia)saneerauksessa, jossa ongelmana ovat tyypillisesti kalliit kustannukset, jotka eivät kuitenkaan kapitalisoidu kiinteistöjen arvoihin. Laajemmat ryhmäkorjaukset ovat yksi keino. Työmaiden energiankäytön osalta ratkaisu ovat sähköiset työkalut ja kasvava biopolttoaineiden käyttö työkoneissa.

Rakennusten osalta suositukset ovat tuttuja eli korjaukset, erilaiset tilojen yhteiskäytöt ja käyttöasteiden nostot sekä lupamielessä helpommin toteutettavat käyttötarkoituksen muutokset. Rakennusten pitkäikäisyyden lisäämiseksi ehdotetaan, että rakennukset ovat suunniteltava vähintään 100 vuoden käyttöajaksi muuntojoustavuus huomioiden. Koska taantuvalle alueelle ei kannata rakentaa 100 vuotta kestäviä rakennuksia, on rakennusosien kierrätettävyyteen kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Tärkeää on myös rakennuksen ajantasainen digitaalinen kaksonen. Rakennusosien uudelleen käyttö edellyttää sääntelyn ajantasaistamista ja kierrätykseen erikoistuneen liiketoiminnan kehittymistä. Materiaalien osalta huomiota kiinnitetään erityisesti huolelliseen suunnitteluun, jonka avulla voidaan tuottaa kevyempiä rakenteita ja vähentää materiaalien käyttöä.

Yhdyskuntasuunnittelun osalta Sitra suosittelee tarkastelemaan kokonaisia kaupunkiseutuja. Erityisesti suositellaan rakentamaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään ja suosimaan täydennysrakentamista mielellään hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueet tulisi suunnitella ”eheiksi, tiiviiksi ja saavutettavaksi ja toiminnoiltaan monipuolisiksi ja muunneltaviksi”. Tiiviillä rakentamisella ehkäistään myös metsäkatoa, raportin mukaan rakentaminen on nimittäin suurin metsäkadon aiheuttaja. Liikenteen osalta suositellaan kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamista ja yksityisautoilun korvaamista joukkoliikenteellä. Suositukset eivät ole sinänsä yllättäviä, pikemminkin ne resonoivat hyvin esimerkiksi viime vuosina esiin nousseen 15 minuutin kaupungin konseptin kanssa.

Kun palataan takaisin kokonaiskuvaan, voidaan todeta, että energiankäyttö aiheuttaa 55 % kokonaispäästöistä, maankäyttö 28 % ja teollisuuden prosessipäästöt 8 %. Hätkähdyttävä fakta on, että maankäytön päästöistä 90 % muodostuu turvemaiden käytöstä. Lääkkeenä viimeksi mainittuun olisi erityisesti soiden ennallistaminen. Päästöjen ohella soiden ojittaminen on pilannut vesistöjä. Omallakin mökkijärvellä kamppaillaan talkoopohjalta tämän ongelman kanssa.

Sitra on tehnyt raportin koostamisessa erinomaista työtä ja huomaa, että aihepiirin kanssa on siellä toimittu jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Ilmastonmuutoksen päivittelijöitä ja ongelmien esiin nostajia meillä riittää, mutta Sitra analysoi ongelmat ja esittää suuren joukon konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Suosittelen lämpimästi kaikille aihepiiristä kiinnostuneille.