Miten kulutamme koronan jälkeisessä maailmassa?

YLE kertoi viikon takaisessa uutisessaan, että kansalaisten pankkitileille on kertynyt merkittävästi rahaa koronan heikennettyä erilaisia kulutusmahdollisuuksia. Matkanjärjestäjät puolestaan kertoivat, että varauksia tehdään reippaasti jo vuodelle 2022. Kulutusjuhla näyttäisi olevan tilauksessa, toisaalta käsillä olevat vakavat ympäristöongelmat edellyttävät uudenlaista kuluttamista. Pohdiskelen koronan jälkeistä kulutusta eri näkökulmista ja esitän myös joitakin huomioita toivutusta suunnasta.

Ulkomaan matkailu on ollut pysähdyksissä yli vuoden ja kaukokaipuu painaa monella päälle. Kotimaan matkailu on kasvattanut suosiotaan, ja se on kansantaloudellisestikin hyvä antaen monelle pienelle paikkakunnallekin mahdollisuuksia. Kun pahimmat paineet on päästelty, ennustan ulkomaanmatkailun liittyvän aikaisempaa enemmän shoppailuun. Verkkokauppa kasvaa ja Helsingin keskustakin on lähtenyt useampia brändejä, esimerkkeinä vaikkapa Boss, Lexington, Michael Kors ja Filippa K. Vaikka verkosta voi ostaa, ihmiset haluavat myös hypistellä, sovittaa ja nauttia flagship-myymälöiden ilmapiiristä. Lontoossa, Pariisissa tai New Yorkissa kaikki ovat paikalla, samalla voi hyödyntää monipuolisia kulttuuripalveluita. Liikematkailu jäänee selvästi koronaa edeltävää tasoa alhaisemmalle tasolle, kun monenlaiset rutiininomaiset asiat ja yritysten sisäiset tapaamiset on opittu hoitamaan Teamsilla.

Shoppailussakin täytyy asettaa toivo pitkäikäisten, laadukkaiden ja korjattavien tuotteiden hankinnalle. Suomalaisia vastuullisia brändejä on myös tullut markkinoille, hyviä esimerkkejä ovat Uhana, Halo from North tai Saint Vacant. Käytän itse Saint Vacantin kenkiä, eivät aivan halvimpia, mutta kestäviä ja täysin korjattavia. Korjaaminen ja stailaus ovat hyviä lähipalveluita ja sopivat toimimaan kivijaloissa kuten oma korjausompelijani Kalliossa.

Vaikka juuri nyt tuntuukin, että kivijalkaliiketilat ovat verkkokaupan ja kauppakeskusten puristuksessa, tilanne ei ole ehkä kuitenkaan niin kovin huolestuttava. Elämyksellinen onlinea ja fyysistä läsnäoloa yhdistävä kauppa tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Sovittaminen, tyylineuvonta ja konsultoiva myynti yhdistettynä käyttäjäyhteisöjen tapaamispaikkoihin ja verkkotilauksiin luovat tärkeän ensi kontaktin brändiin.

Eikä sosiaalisen kanssakäymisen, flaneerauksen ja näyttäytymisen tarve ole mihinkään kadonnut. Riittävä tiiviys ja saavutettavuus yhdessä kiinnostavien palveluiden kanssa synnyttävät urbaania intensiteettiä, eikä taloyhtiöiden kannata pelätä kivijalan artesaaniolutta tarjoavaa bistroa. Jos elämä häiritsee, kehyskunnista löytyy asumisen vaihtoehtoja rauhaa kaipaaville.

Yhdysvaltalainen tutkina Doreen Jakob väitti jo vuosia sitten, että nyt ollaan siirtymässä tapahtumallistumisen seuraavaan vaiheeseen eli suuresta mittakaavasta pienempään mittakaavaan, pienimuotoisiin tapahtumiin kuten gallerioiden avajaisiin tai katuperformansseihin. Tapahtumat ovat pikemminkin paikallisia ja laajemman joukon aikaansaamia. Kaupungit eivät enää ehkä keskitykään vain megatapahtumiin, vaan ovat edistämässä paikallista elävyyttä ja monimuotoisuutta. Kansainvälisiä tähtiä halutaan tietysti myös nähdä ja jotta niitä saataisiin Suomeen asti, kunnollisia fasiliteetteja tarvitaan. Siitä huolimatta koko kaupunkikin voi olla näyttämönä kuten vaikkapa taiteiden yössä. Ekologisempaa kulutusta kuin tavaroiden osto.

Yksi koronan aiheuttamista ilmiöstä on erilaisen ulkoilun, patikoinnin, trekkailun ja retkeilyn suosion kasvu. Lopen Iso-Melkuttimen reitillä oli viime sunnuntaina  väkeä kuin kaupungilla parhaimmillaan. Toivottavasti nyt hankitut vaelluskengät, reput ja keittimet jäävät pysyvämpään käyttöön. Luonnossa liikkuminen ei ole ainoastaan elvyttävää, vaan saattaapa rohkaista myös pohtimaan omaan suhdettaan ympäristöön ja kuluttamiseen. On kiinnostavaa, jos korona on elvyttänyt ihmisten luontosuhdetta ja se innostaa käyttämään rahaa sekä aikaa matkailuun esimerkiksi maamme upeissa kansallispuistoissa Välimeren aurinkorantojen sijaan.

2 kommenttia artikkeliin ”Miten kulutamme koronan jälkeisessä maailmassa?

  1. Hyvä, suuntaa osoittava kirjoitus. Ydinkeskustan kaupan, kahviloiden ja kulttuurin toimintaa uudistamalla on mahdollista elvyttää myös suomalaisten kaupungilla käynnin harrastus siinä missä metsässä kulkeminenkin on lisääntynyt. Kohti pienen mitan elämyksellisyyttä! Ensisijaisena kohderyhmänä kaupunkiseudun oma väestö! 🙂

Vastaa käyttäjälle Juha Kostiainen Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s