David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle

Jan Gehlin toimiston luova johtaja ja partneri David Sim julkaisi viime vuonna erittäin kiinnostavan kirjan otsikolla Soft City, Building Density for Everyday Life. Simin ajattelu on jatkumoa Gehlin työlle ja pyrkimykselle kehittää ihmisystävällisiä, kestäviä ja resilienttejä kaupunkeja. Kysymys ei ole tutkimuksesta, vaan eri puolilla maailmaa kaupunkihankkeita toteuttaneen arkkitehdin laajaan kokemukseen perustuvasta, toki teoriaan yhdistyvästä näkemyksestä. Konkreettisia laajoja hankkeita on avattu ja analysoitu, ja monia yksityiskohtaisia ideoita on tuotu esiin lukuisien valokuvien avulla.

Pääajatus kiteytyy hienosti seuraavassa lainauksessa:”The obvious way to change the current segmented paradigm is to co-locate more of the activities that make up our everyday lives, so we are living, working, learning, and relaxing in one place. This would greatly reduce or even eliminate the spent in transit, which would also save energy and money. We would literally have several more hours a day to spend doing what we want.” Tehdään siis monipuolista kaupunkia, jossa asiat tapahtuvat lähellä toisiaan aikaa, energiaa ja rahaa säästäen.

Sim antaa paljon konkreettisia esimerkkejä tällaisen kaupungin kehittämisestä. Keskeisiä piirteitä ovat vaikkapa toimintojen sekoittaminen jopa kiinteistötasolla, umpikorttelit, elävä katutila kivijalkaliikkeineen, kiinnostavat kävely- ja pyöräily-ympäristöt, toimiva joukkoliikenne, kohtuullisen matalalla rakentamisella (max 5-6 kerrosta) saavutettu tiiviys, luonnon valon ja painovoimaisen ilmanvaihdon hyödyntäminen ja niin edespäin. Melbournen yliopisto professori Kim Dovey on puhunut 20 minuutin kaupungista samassa hengessä, viime aikoina on ryhdytty puhumaan 15 minuutin kaupungista.

15 minuutin kaupungin ajatus on, että kaikki oleelliset asiat ovat saavutettavissa kävellen tai pyörällä tuossa ajassa. Asukkaita pitää olla riittävä määrä ja toimintojen sekoittuneita, jotta siihen päästään. Meilläkin pitkään hallinnut funktionaalinen kaupunkisuunnittelu on johtanut aivan toisenlaiseen malliin.

Simin ”pehmeän kaupungin” ajatus poikkeaa kiinnostavasti meillä esiin nousseesta monipaikkaisuuskeskustelusta. Pehmeässä kaupungissa jokapäiväinen elämä sujuu miellyttävästi ilman tarvetta merkittävään asiointimatkoihin käytettyyn aikaan, ja toisaalta kävely sekä pyöräily tuottavat huomattavia terveyshyötyjä. Koska kaupunki tarjoaa monenlaisia kiinnostavia asioita, tarvetta erityiseen monipaikkaisuuteen ei ole. Meillä on paljon ”perinteistä” monipaikkaisuutta mökkikulttuurin mielessä ja se yhdistettynä kehittyneisiin tietoliikennevälineisiin on tuonut uusia mahdollisuuksia. Tottakai Sim ymmärtää, että jokaisen työpaikka ei ole aivan lähikortteleissa, ja siksi hän korostaakin toimivaa joukkoliikennettä ja matkaketjujen helppoutta.

Esimerkkien osalta Kööpenhamina saa paljon huomiota, erityisesti pyöräilyn ja rantojen hyödyntämisen osalta. Liikenteen sujuvuuden ja monimuotoisen kaupunkirakenteen osalta monissa esimerkeissä vilahtaa Sveitsin Bern, joka ainakaan minulle ei ole tuttu. Sen sijaan Freiburg ylipäätään, Soulin keskustan moottoritien purku ja joen palauttaminen ja muutamat muut paikat ovat tuttuja. Helsinkikin pääsee mukaan yhdellä esimerkillä: Töölön Leppäsuon erikoiset ”pitkät” mansardikatot viime vuosikymmenen uudiskohteessa nostetaan esiin onnistuneena suunnitteluratkaisuna rakenteen visuaalisen keventämisen ja valon hyödyntämisen mielessä. Laajan brownfieldin muuttamisesta asuinalueeksi ja sen ”murretusta” ja epäsymmetrisestä korttelirakenteesta on kiinnostavana esimerkkinä Malmön Bo01.

Koronan aikana on ajateltu, että harvaan asutut alueet ovat turvallisempia kuin tiiviit kaupungit. Osallistuin hiljattain Harvardin Design Schoolin vähittäiskaupan muutosta käsittelevään webinaariin, jossa hieman yllättäen nostettiin esiin, että nimenomaan 15 minuutin kaupunki on pandemia-aikana turvallinen, koska ihmisillä ei ole tarvetta liikkua laajemmin ja monet toiminnot sekä palvelut voivat olla kohtuullisen pienimuotoisia, jolloin suuria väkimääriä ei keräänny kerralla yhteen paikkaan. Turvallisuutta tukee myös liikkuminen ulkona kävellen ja pyörällä. Kaupan osalta ennakoitiin verkkokaupan rinnalla paluuta pienempiin yksiköihin.

Ehkä pehmeä kaupunki onkin tapa luoda toivottavaa resilienssiä kuten Sim esittää. Kirjansa lopuksi hän antaakin 9 kohdan ohjelistan toteutukseen: moninaiset rakennusten muodot, ulkotilojen diversiteetti, joustavuus käyttötarkoituksen muutoksiin, inhimillinen mittakaava, käveltävyys, identiteetin ja kontrollin tunne, miellyttävät mikroilmastot, pieni hiilijalanjälki sekä suurempi biodiversiteetti.

Yksi kommentti artikkeliin ”David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s