Kesko kertoi maanantaina 4.6., että se aikoo rakentaa tämän ja ensi vuoden aikana koko maan kattavan sähköautojen latauspisteiden verkoston kauppojensa yhteyteen. Latauspisteiden määrä on noin 400, joista 100 on pikalatauspistettä. Ainakin alkuvaiheessa lataaminen on asiakkaille ilmaista. Keskon avaus on merkittävä jo pelkästään latauspisteiden määrällä arvioituna, mutta se on myös kiinnostava esimerkki markkinatoimijoiden roolista kestävän kehityksen edistämisessä.

Mikäli sähköiseen autoliikenteeseen halutaan siirtyä, uusia avauksia todella tarvitaankin. Trafin 31.3. julkaiseman tilaston mukaan sähköhenkilöautojen määrä Suomessa on 1658 kappaletta, siis marginaalisen pieni. Alhaiseen määrään on epäilemättä monia syitä kuten autojen hinta, autojen toimintasäde, harva latausverkosto, latauksen hitaus, kotilatauspisteiden hankkimisen hankaluus taloyhtiöihin (miten kustannukset jaetaan) ja kuluttajien yleinen konservatiivisuus.

Lataustarve riippuu tietysti auton käytöstä. Kun tiedetään, että keskimäärin henkilöauto on käyttämättä noin 90 % ajasta, lataus on teoriassa helppoa, eikä häiritse auton käyttöä. Ongelmana on se, että silloin kun auto on käyttämättömänä, latausta ei välttämättä ole saatavilla, vaikkapa työpaikalla tai kesämökillä. Kesämökkikulttuuri asettaa muutenkin haasteita sähköautoilulle etäisyyksien ja latauspisteiden puuttumisen vuoksi.

Keskon avaus epäilemättä rohkaisee muitakin kaupallisia toimijoita houkuttelemaan asiakkaita asioinnin yhteydessä tapahtuvalla ilmaisella latauksella ja sitä kautta latausverkosto paranee. Tämä ei kuitenkaan välttämättä auta haja-asutusalueita, koska pisteet ohjataan sinne missä on paras markkinapotentiaali. Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa laajakaistayhteyksien kattavuudesta. Ongelma on siis edelleen olemassa.

Jakamistalouden palveluiden avulla pyritään nostamaan henkilöautojen käyttöastetta ja selvästi kalliimpaa teknologiaa sisältävien robottiautojen erityisesti pitäisi olla jatkuvasti liikenteessä. Jatkuvasti liikenteessä ovat myös bussit, joiden latausta ei päätepysäkeillä ole vielä onnistuttu tehokkaasti järjestämään. Jatkuvan lataukseen tai ajon aikaiseen lataukseen kehitetään jo induktioon perustuvia ratkaisuja. Israelilainen ElectRoad kehittää ratkaisua, jota kokeillaan ainakin Tel Avivissa.

Induktiivinen lataus mahdollistaa kevyemmät ja pienemmät akut, mikä parantaa ajoneuvojen suorituskykyä ja vähentää arvokkaiden luonnonvarojen käyttöä. Induktiivinen lataus myös tarjoaa itseohjautuville autoille mahdollisuuden tarkkaan paikannukseen, siis eräänlaiset virtuaaliset kiskot. Kehittyessään nämäkin ratkaisut tulevat ensimmäisenä tiheille alueille, jotka puolestaan hyötyvät jakamistalouden eduista eniten.

Helsinki haluaa olla strategiansa mukaisesti maailman toimivin kaupunki. Kaupungilla on työrukkasenaan smart city -kehittämiseen keskittyvä Forum Virium sekä yhdessä Sitran ja muutamien suuryritysten kanssa perustama Smart & Clean -säätiö. Induktiivinen lataus jos mikä on älykästä kaupunki-infraa ja parhaimmillaan hyödyttäisi henkilöautoliikenteen ohella tavarakuljetuksia ja joukkoliikennettä. Toimimalla aktiivisena ensikäyttäjänä kaupunki voisi edistää uuden liiketoiminnan syntymistä.

Ennen kuin induktiiviseen lataukseen laajassa mitassa päästään, joudutaan etenemään latauspisteiden avulla. On joka tapauksessa kiinnostavaa nähdä miten Keskon avaus vauhdittaa verkoston kehittymistä. Entä miten reagoivat perinteiset huoltoasemat, voisiko hybridiauton omistaja tankata samalla käynnillä dieselin ja sähkön? Tuetaanko verovaroin haja-asutusalueiden latausjärjestelmää ja onko työnantajan tarjoama sähkö verotettava etu?