Hiljattain on julkaistu kaksi kiinnostavaa tutkimusta liikenteen ja liikkumisen alueelta. The International Transport Forumin (ITF) Shared Mobility Simulationss for Helsinki tarkastelee nimensä mukaisesti liikkumista Helsingin seudulla, Trafin ja Liikenneviraston TTY:n tutkijoilta tilaama Automaattiautojen vaikutukset liikkumistottumuksiin on puolestaan ensimmäinen laaja suomalainen tutkimus aiheesta.

ITF:n tutkimuksessa simuloidaan jaettujen liikkumispalveluiden vaikutusta liikennejärjestelmään 11 erilaisen skenaarion avulla. Jaetuilla palveluilla viitataan on-demand -tyyppisiin jaettuihin takseihin (ovelta-ovelle) ja taksibusseihin (max etäisyys 400 m ovelta). Lähtökohdaksi on otettu yhden päivän kaikki todelliset matkat, ja eri skenaariossa jaetuilla palveluilla on korvattu eri määrä yksityisautoilla tehtyjä matkoja, joissain skenaarioissa on korvattu myös bussireittejä. Kaikissa tapauksissa on pidetty kiinteänä nykyiset lähijuna-, metro- ja ratikkalinjat.

Alla muutamia mielenkiintoisia poimintoja tuloksista. Skenaarioissa 1 on korvattu kaikki henkilöautot ja taksit jaetuilla palveluilla, jolloin päästään CO₂-päästöissä 34 prosentin vähennykseen ja ruuhkissa 37 prosentin vähennykseen suhteessa perustasoon. Päästö- ja ruuhkamielessä huonoin tulos saavutetaan skenaariossa 7, jossa on korvattu kaikki bussit ja 20 prosenttia henkilöautoista. Päästöt lisääntyvät 17 prosenttia ja ruuhkat 3 prosenttia. Skenaariossa 4 on korvattu Kehä I:n sisäpuolella kaikki bussit, henkilöautot ja taksit jaetuilla palveluilla. Tällöin kaikkien matkojen toteutukseen riittää noin 5000 jaettua taksia ja taksibussia.

Simulaatio osoittaa, että jaettujen palveluiden avulla voidaan vähentää merkittävästi CO₂-päästöjä, ruuhkia ja kulkuneuvojen määrää, monissa tapauksissa myös matka-ajat lyhenevät. Työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuus paranee erityisesti niiden käyttäjien näkökulmasta, jotka eivät asu aivan keskustassa tai tarvitsevat poikittaisia yhteyksiä. Raskas, raiteisiin perustuva joukkoliikenne tarvitaan joka tapauksessa, mutta jaetut palvelut voivat parantaa syöttöliikennettä. Kuten raportti toteaa, paras tulos saavutetaan, jos henkilöautojen käyttäjät siirtyisivät jaettuihin palveluihin, ja heihin pitäisikin erityisesti pyrkiä vaikuttamaan.

ITF ei tarkastele lainkaan automaattista liikennettä, mutta TTY:n Verne-tutkimuskeskuksen tutkijat paneutuvat siihen sitäkin perusteellisemmin nimenomaan automaattiautojen mielessä erinomaisessa raportissaan. He ovat toteuttaneet laajan kirjallisuuskatsauksen, kattavan kansallisen kyselytutkimuksen ja asiantuntijatyöpajan.

Kansainvälinen tutkimus arvioi lähes yksiselitteisesti, että automaattiautot nostavat ajoneuvokilometrien määrää, lähteestä riippuen 10-40 prosenttia. Syitä arvioidulle kasvulla ovat esimerkiksi nuorten, ajokyvyttömien ja vanhusten matkamäärien kasvu, tyhjänä ajo sekä kasvanut kysyntä automaattiautojen etujen vuoksi. Viime kädessä kysymys on tietysti myös automaattiautojen kustannuksista. Äkkiseltään voisi kuvitella, että taksi halpenee, kun kuljettaja jää pois, mutta toisaalta valtio saa huomattavia tuloja autoilusta (autovero, ajoneuvovero, polttoainevero), joten yllättäviäkin kustannuksia voi tulla. Lisäksi myös joukkoliikenne voi halventua automatisoinnin myötä: raportti viittaa HSL:een, jonka mukaan kuljettajaan liittyvät kustannukset ovat 46 prosenttia bussiliikennöinnin kustannuksista.

Kokonaisuudessaan automaattiautojen arvioidaan tuottavan enemmän suoria positiivisia kustannusvaikutuksia kuin negatiivisia kustannusvaikutuksia. Kaikilla automaatiotasoilla esimerkiksi onnettomuus-, aika- ja ympäristökustannusten odotetaan pienentyvän. Yksi mahdollinen seuraus on yhdyskuntarakenteen hajautuminen liikkumisen helpottumisen myötä.

Kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat automaattiautoihin myönteisesti, yli 60 prosenttia vastaajista, kielteisesti suhtautuvia on noin neljännes. Lähes kaikkien mielestä autoa pitää voida ajaa myös manuaalisesti. Mitä tulee automaattauton omistukseen, kaksi kolmasosaa olisi halukkaampia käyttämään automaattitaksia kuin omistamaan auton. Tämä vaikuttaa tietysti oleellisesti pysäköinnin järjestämiseen eli jatkossa ei tarvitse joka tontilla järjestää pysäköintiä.

Mainittujen tutkimusten perusteella näyttää siltä, että erityisesti pääkaupunkiseudulla automaattiautot eivät ole ratkaisu liikkumiskysymyksiin. Sen sijaan joukkoliikennettä täytyy kehittää aktiivisesti, samoin uusia jaettuja liikkumispalveluita, joissa sinänsä voidaan hyödyntää automaatiota ja sen avulla ehkä alentaa kustannuksiakin. Kaikki esitellyt ratkaisut ovat omiaan vapauttamaan katutilaa muuhun kuin yksityisautoilun käyttöön.