Vuoden vaihtuessa on tapana ennakoida tulevaa ja jopa etsiä ennusmerkkejä tulevista tapahtumista. Nokkela kaupunki -blogi on uuden vuoden kunniaksi tutkaillut tulevaisuutta Suomen tärkeimpien kaupunkien osalta tehden samalla huomioita menneestä. Polkuriippuvuuksien maailmassa historia on tunnettava. Ajankohta on sikälikin otollinen, että lähes kaikissa suurissa kaupungeissa on johto vaihtunut tai vaihtumassa.

Helsinki seurasi Tamperetta ja siirtyi pormestarimalliin. Energinen Jan Vapaavuori on nostamassa tavoitetasoa ja aivan oikein vertaa Helsinkiä muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin. Työtä riittää, mutta niin riittää potentiaaliakin. Uusi, tiivis kaupunkistrategia on hyvä ohjenuora.

Mitä tulee strategiatyöhön, vuoden hienoin aikaansaannos on ehdottomasti Turun keskustavisio, jona valmisteltiin Timo Hintsasen näkemyksellisessä ohjauksessa. Rakennusteollisuuden toimitusjohtajaksi siirtynyt Aleksi Randell jätti seuraajalleen vahvassa kehitysvaiheessa olevan kaupungin. Keskustavision toteutus, tunnin juna ja DI-koulutus ovat hyviä tavoitteita uudelle kaupunginjohtajalle.

Sisäinen ja ulkoinen tavoitettavuus ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä mille tahansa kaupungille. Helsingin sanomien muutama viikko sitten tekemän selvityksen mukaan Pirkanmaa on saanut hävyttömän vähän valtion rahaa infrastruktuuri-investointeihinsa. Pirkanmaalaisilla kansanedustajilla on siis paljon tehtävää tämän asian kohentamiseksi. Hyväksi onneksi pormestariksi valittiin todellinen vaikuttamisen ammattilainen Lauri Lyly, joten tulokset paranevat. Tunnin juna lentoaseman kautta tarvittaisiin ja Pirkkalan kentässä on paljon potentiaalia erityisesti logistiikan saralla. Tampere3, ratikka ja monet muut hyvät hankkeet vievät kaupunkia eteenpäin. Toivottavasti seuraava Areenaa koskeva lehdistötiedote koskee sitovaa investointipäätöstä ja koko hankkeen rakentamisen aloittamista.

Espoossa on tehty asioita oikein, ja siitä on hyvä osoituksena kaupungin noteeraaminen kaksi kertaa Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi hollantilaisen Telos-instituutin tutkimuksessa, jossa monipuolinen mittaristo sisälsi ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia mittareita. Hieno ja vähälle huomille jäänyt saavutus. Metro kulkee ja kaupunki hyötyy metron kasvukäytävästä monin tavoin. Lähivuosina varsinkin Otaniemen ja Keilaniemen alueille tapahtuu todella kiinnostavia asioita ja ne voivat innovatiivisena toimintaympäristöinä tavoitella kansainvälistä kärkeä.

Viime vuosien vahvin nousija on kuitenkin Vantaa. Kirjoitin muutama vuosi sitten, että Nenosen-Valannan tandemi saa paljon aikaan ja niin on todella saanut. Kaupungin talous on vahvistunut, uusia työpaikkoja syntyy, asuntorakentaminen on kovassa vauhdissa ja päivän aviisin mukaan ruoka-apukin toimitetaan perille hienotunteisen tyylikkäästi. Johtaminen on laitettu kuntoon ja valovoimainen ja osaava Ritva Viljanen pääsee ottamaan seuraavia kehitysaskelia vaikkapa Aviapoliksessa tai kulttuuripalveluissa.

Oulussa menty eikä meinattu. Eläköitynyt Matti Pennanen hoiteli merkittävän kokoisen kuntaliitoksen maaliin eleettömän tyylikkäästi ja eräänlainen vyöhykkeinen työssäkäyntialue on jo syntynyt. Aseman seudulla ja Raksilassa on merkittävää kaupunkikehittämispotentiaalia ja Europan -kilpailun kohteenakin ollut Kaijonharju tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen kampuksen synnyttämiseen. Lentoasemaakin uudistettiin kesän aikana, joten edellytyksiä on.