Mistä asumisessa kannattaa maksaa ja mihin hintavertailu perustuu?

Kuluvalla viikolla olen ollut mukana muutamassa hyvin mielenkiintoisessa keskustelussa liittyen kaupunkisuunnitteluun, asumiseen ja asumisen hintaan. Asumisen hinnasta puhuttaessa useimmiten keskustellaan asuntojen neliöhinnoista ja neliöhintoja verrataan myös kaupunkien kesken. Mutta mistä me itse asiassa maksamme asumisessa? Yksinkertaistettuna maksamme kolmesta asiasta: asunnon toiminnallisuudesta, sijainnista suhteessa meidän kannaltamme tärkeisiin palveluihin sekä alueen imagosta. Toiminnallisuudelle meillä on jokaisella omat vaatimuksemme. Yksi haluaa ison keittiön, toinen suuren tuulikaapin, kolmas useamman vaikka sitten pienemmänkin makuuhuoneen.

Helsingin Töölö on kalliimpi kuin Tampereen Tammela, koska siellä toimivampi joukkoliikenne, kaupunkikeskustan kaupalliset palvelut ovat huomattavasti erikoistuneemmat, talot ovat kauniimpia ja imago vahvempi. Molemmat ovat sinänsä yhtä lähellä keskustaa. Asuntojen toiminnallisuus taas riippuu tarpeista. Voi kysyä onko 60 neliön kaksio parempi kuin 45 neliön kaksio, jos jälkimmäinen tarjoaa vaadittavat ominaisuudet tehokkaasti, vaikka neliöhinta olisikin hieman korkeampi?

Auto on ehkä lähimpänä asuntoa yksittäisenä hankintana. Verrataanko autoja keskenään kilohinnan, sisätilojen pinta-alan tai koon perusteella? Ei, pohdimme pikemminkin kulutusta, turvallisuutta, tavaratilojen käytännöllisyyttä, kilowatteja, muotoilua ja erityisesti imagoa. Autojen tapauksessa ominaisuuksien variaatioita on paljon. Uusien asuntojen osalta taas tekniset vaatimukset ovat niin tiukat, että meille ei oikeastaan ole syntynyt teknisen laadun mielessä kovinkaan suurta hajontaa. Teknisessä mielessä kaikki ovat ikään kuin hyvää ”Toyota-tasoa”. Sen sijaan toiminnallisuuden ja sen variaatioiden osalta kehitettävää riittää. Kun ominaisuuksia ja variaatiota lisätään, markkinoidenkin on opittava puhumaan neliöhintojen sijaan toiminnallisuudesta. Oma kiinnostava kysymyksensä on pitäisikö meille teknisten vaatimusten mielessä synnyttää useampia luokkia, jotka olisivat selvästi tunnistettavissa myös myöhemmin vanhoissa asunnoissa.

Sijainnilla on aina hintansa ja kaupunkien keskustoissa hinnat ovat aina korkeampia, koska niissä on pulaa maasta. Alueen tai kaupunginosan imago on hieman monimutkaisempi tekijä, mutta jos ajatellaan esimerkkikaupunkejamme Tamperetta ja Helsinkiä, Tampereella länsisuunta on yleisesti ottaen halvempaa, Helsingissä itä. Ja nämä mielikuvat elävät kantaväestön keskuudessa pitkään. Minusta kyllä Herttoniemi on hieno ja Tohlopissa on paljon potentiaalia.

Asumisesta on tulossa yhä enemmän kulutusta ja se ymmärretään yhä enemmän palveluna. Asumispalveluun kuuluvat toiminnalliset tekijät, sijainti sen tarjoamien palvelujen mielessä sekä imago, joka ilmentää minun elämäntyyliäni, aivan kuten pukeutumiseni, harrastuksekseni ja kuuntelemani musiikkikin. Minun kannaltani oleellista on siis löytää palvelukokonaisuus, joka tarjoaa nämä tekijät edullisimmin. Ehkä tulevaisuudessa ostetaan ja myydään määriteltyä elämäntyyliä kiinteään kuukausihintaan?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s