Taantuuko Eurooppa aasialaisten ulkoilmamuseoksi?

Olin perheeni kanssa viikon lomamatkalla Kroatian Dubrovnikissa. Aurinkoa riitti, Adrianmeri oli kirkas, ruoka hyvää ja palvelu ystävällistä. Jo saapuessamme vanha kaupunki – Unescon maailmanperintökohde – näytti kauniilta vuoren rinnettä kulkevalta tieltä katsottuna. Kävimme vanhassa kaupungissa muutaman kerran ja kieltämättä rakennukset olivat kauniita, kapeat kadut ja kujat viehättäviä sekä muurit jykeviä. Toisaalta kauppoja, kaupustelijoita ja kahviloita oli joka paikassa ja tunnelma jotenkin muovinen. Enkä nyt halua marmattaa siitä, että se on turistipaikka, turistejahan mekin olimme, mutta ehkä kiinnostavuus hieman kärsi globaalien brändien ja toisaalta halvan rihkaman paljoudesta. Historiallinen kaupunki oli upea kulissi, mutta sisältö oli samaa kuin missä tahansa Välimeren lomakeskuksessa.

Dubrovnikin kaupallinen ulkomuseo, siis vanha kaupunki, herätti minut pohtimaan laajemminkin Euroopan tulevaisuutta. Pitkään jatkuneet talouden ongelmat, jatkuva velkaantuminen, väestön vanheneminen ja ennen kaikkea innostavan vision puuttuminen eivät lupaa hyvää seuraaville vuosikymmenille. Vaikka meistä tuntuukin, että Euroopan historia ja kulttuuriperinne, vuosisatojen kuluessa kertyneet pääomat ja demokraattiset yhteiskunnat ovat pääsylippu myös tulevaisuuden menestyjien joukkoon, kohtalomme voi olla pikemminkin sama kuin Dubrovnikin vanhalla kaupungilla. Ehkä Euroopasta tuleekin todella suuri ulkoilmamuseo, jonka rakennustaidetta, kaupunkisuunnittelua, taideaarteita ja teollisen ajan syntyhistoriaa käydään ihailemassa Aasiasta ja Amerikoista käsin? Tosin sillä erotuksella, että Dubrovnikissa paikalliset hoitivat palveluammatit, me joudumme tuomaan työvoiman niitä varten muualta.

Matkan aikana luin professori Jaakko Hämeen-Anttilan jokunen vuosi sitten ilmestyneet Välimeren alueen kulttuurihistoriaa esittelevän Mare Nostrumin. Erinomainen kuvaus eurooppalaisen kulttuurin synnystä ja moniaineksisuudesta. Kiitos arabien, että antiikin Kreikan perintö kulkeutui Eurooppaan keskiajan alkupuolella, muuten täällä voisi olla henkisesti pimeää vieläkin. Hämeen-Anttila myös osoittaa miten kaikki merkittävät Välimeren alueen kulttuurit ovat vuorollaan taantuneet. Onko meillä erityinen syy olettaa, että nykyinen eurooppalainen tai laajemmin länsimaalainen kulttuuri olisi ikuinen menestyjä? Kun vertaa meidän kehitystämme Aasiaan, pikemminkin näyttää siltä, että elinvoimamme on ehtymään päin.

Liberaali markkinatalous on jo ehditty julistaa lopulliseksi voittajaksi Neuvostoblokin romahdettua. Hieman kiusallisesti Kiina, Etelä-Korea ja eräät muut väljästi konfutselaiseen kulttuurin luettavat kansakunnat näyttävät menestyvän hyvin, vaikka ne eivät ole demokratioita meidän tarkoittamassamme mielessä. Taloustieteestä tiedämme, että catch up –talouksien on helpompi kuroa etumatkaa kiinni kuin eturintamassa olevien jatkuvasti luoda uutta, mutta lopulta ne kohtaavat samat ongelmat. Tai sitten seuraavaksi aivan toisenlainen kulttuuri ottaa maailmassa johtoaseman.

2 kommenttia artikkeliin ”Taantuuko Eurooppa aasialaisten ulkoilmamuseoksi?

  1. EU:n toive saada yhä lisää turisteja Aasiasta, Etelä-Amerikasta, Venäjältä näyttäytyy kyllä herkästi ulkomuseon ylläpitämisenältä.
    En jaksa uskoa, että tämä siihen liitetty tavoite toteutuisi (vrt. Juhan kommntointi): Tourism is also an important means of promoting Europe’s image in the world, projecting our values and promoting the European model – which is the result of centuries of cultural exchanges, linguistic diversity and creativity.

    Lisää:
    http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/tourism/background/index_en.htm

  2. Eurooppa on ulkoterassi, jossa tarjoilemme toisillemme. Ja ylipäätään kulutuskeskeisyyden umpikuja näkyy harhaillessa turistikaupungeissa. Kaupungit joissa myös tuotanto – oma tämän päivän tuotanto – näkyy ovat siksi kiinnostavia, kun muistuttavat aidoista asioista jotka ovat etääntyneet ehkä omasta arjestakin. Mikko, hyvin yhdistetty – tämä Europe’s image in the world kuulostaa jo tavoitteena aika lystikkäältä. Onko se Venetsian vai Tuusulan imago -? ainakaan omaan koppaani ne eivät tunnu mahtuvan samaan aikaan, hyvä jos samana päivänä… ja vielä VÄHEMMÄN nyt kun Venetsiassa vihdoin kävin tänä kesänä. Sisältyyköhän tähän ”Euroopan malliin” se piiloväite, että kulttuurinen vaihto ja monipuolisuus olisi eurooppalainen erityispiirre?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s