Kaupungeilla ja kunnilla on tyhjillään tai vajaakäytössä olevia tiloja. Toisaalta monet alkavat yrittäjät tarvitsisivat edullisia ja joustavia tiloja. Luovan talouden mobiilit työntekijät työskentelevät kotona, toimistoissa, junissa, busseissa, lentokoneissa, kahviloissa sekä asiakkaiden ja kumppaneiden luona. Monille yksin työskenteleville arvokasta olisi yhteisön antama vertaistuki, inspiraatio ja oppiminen.
Osana Suomen Kulttuurirahaston Muotoillut Ratkaisut 2012-ohjelmaa toteutettiin Helsingissä mielenkiintoinen projekti, jossa rakennettiin toimintamalli kaupungin omistamien tilojen ja yrittäjien tarpeiden kohtaannuttamiseksi. Projektin toteutti yhdessä Helsingin elinkeinotoimen ja 19 yrittäjän kanssa Diagonal Mental Structure Oy pääsuunnittelijana Sami Oinonen. Oinonen on mm. Hub Helsingin perustaja. Projektin tuloksena syntyi konsepti nimeltään Loft Helsinki, raportin voi ladata osoitteesta http://muotoillutratkaisut.fi/lopputulokset-2/.
Ideana on, että lofteja olisi eri puolilla kaupunkia siellä missä on vajaakäytössä olevia tilojakin. Loftin keskeiset elementit ovat palveluoperaattori, asiakkaat sekä palvelutarjoajat. Operaattori vastaa Loft Helsingin liiketoiminnasta. Asiakkaita ovat yrittäjät, yksityishenkilöt kuten opiskelijat ja eläkeläiset sekä myös julkisen sektorin työntekijät. Lisäksi pienemmät ja suuremmat yritykset voivat sijoittaa tiimejään lofteihin. Palvelutarjoajina voivat operaattorin kautta toimia julkiset toimijat (elinkeinopalvelu, julkiset rahoittajat), yksityiset toimijat sekä järjestöt. Operaattori solmii palvelu- tai jäsenyyssopimuksen käyttäjän kanssa. Palveluun kuuluu minimissään tila ja palvelupaketti. Kaikki on räätälöitävissä. Lofteja on useampaa eri kokoa ja palvelutarjonnan laajuus vaihtelee.
Käyttäjän kannalta kysymys on pääsystä matalan kynnyksen paikkaan edullisilla kustannuksilla aloittamaan liiketoimintaa. Samalla voi hankkia oikeuden käyttää useampaa loftia riippuen missä päin liikkuu. Loftissa yksittäinen asiantuntija saa yhteisön ympärilleen. Kunnan kannalta kysymys on vajaakäytössä olevien tilojen saamisesta hyötykäyttöön ja vielä yrittäjyyttä edistämään, mikä on ainakin virallisesti jokaisen suomalaisen kunnan agendalla. Siis konkreettista elinkeinopolitiikkaa. Tilat eivät ole mitään luksusta, eivätkä välttämättä kovin pysyviäkään, joten kysymyksessä ei ole markkinahäiriköinti, ja onhan loftin käytölläkin hintansa. Kunnan kannalta tämä vaatii tietysti työtä ja organisointia.
Syntyikö Loft Helsinki vai joutuiko raportti hyödyntämättömien julkisten projektien hautausmaalle? Alku näyttää lupaavalta, sillä loft -konseptia hyödyntävät YLE omassa Pasilan Studiot -hankkeessaan sekä Kansallinen Innovaatioverkosto alueellisten InnoHub -pilottien suunnittelussa (http://www.innovaatioverkosto.fi/). Helsingin kaupunki on myös mukana YLE -keskusteluissa. Tehty työ on julkista, joten mikä tahansa nokkela kaupunki voi hyvin lähteä kokeilemaan toimintamallia. Yrittäjyyden edistämisestä ja luovasta taloudesta puhutaan paljon, tässä olisi yksi konkreettinen tapa tehdä jotakin.