Kaupunkikehitys

Kaupungin ja luonnon yhdistävät infrastruktuurit ovat kaupunkikehityksen seuraava painopiste

Professori Alan Wiig kumppaneineen toteaa erinomaisen Infrastructuring Urban Futures -kokoelman johdannossa, että kuluva vuosikymmenen ei ole vain kaupungistumisen vuosikymmen, vaan myös infrastruktuurin vuosikymmen. He viittaavat tässä yhteydessä erilaisten infrastruktuurien – olivatpa ne sitten sinisiä, vihreitä, harmaita tai digitaalisia – tärkeyteen kaupunkien tulevaisuuden ja niiden kehittymisedellytysten kannalta. Aihe, josta meillä on keskusteltu ehkä turhankin vähän lukuun […]

Lue lisää "Kaupungin ja luonnon yhdistävät infrastruktuurit ovat kaupunkikehityksen seuraava painopiste"

15 minuutin kaupunki -konsepti auttaa jäsentämään yhdyskuntasuunnittelua   

Helsingin kaupunkiympäristölautakanta hyväksyi marraskuun lopulla Keski-Viikin alueen kaavarungon. Kaavaselostuksessa mainittiin, että pyrkimyksenä on ollut saada aikaan 15 minuutin kaupunkia. Menemättä millään muotoa syvemmälle itse kaavarungon sisältöön on mielenkiintoista huomata, että tavoitetta on kuvattu tällaisella hieman populaarillakin käsitteellä, joka haastaa perinteistä funktionalistista ja autoiluun perustuvaa ajattelua. Käsite löi läpi monessa maassa Yleisesti ottaen 15 minuutin kaupungilla […]

Lue lisää "15 minuutin kaupunki -konsepti auttaa jäsentämään yhdyskuntasuunnittelua   "

Asukasbarometri 2022 -tutkimus tarjoaa kattavan kuvan kaupunkimaisesta asumisesta

Suomen ympäristökeskus julkaisi eilen (12.10) laajan, kaupunkimaisten, vähintään 10 000 asukkaan taajamien asuinympäristöjen laatuun liittyvän kyselytutkimuksen. Asukasbarometri-nimellä kulkeva tutkimus toteutettiin nyt viidennen kerran, aikaisemmat kyselyt on toteutettu vuosina 1998, 2004, 2010 ja 2016. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Anna Strandell ja Elina Nyberg. Ylipäätään Asukasbarometri on lajissaan valtakunnan kattavin ja perusteellisin kyselytutkimus lähes 3000 vastaajan otoksellaan ja […]

Lue lisää "Asukasbarometri 2022 -tutkimus tarjoaa kattavan kuvan kaupunkimaisesta asumisesta"

Keskusta tarvitsee työpaikkoja, kävijöitä ja asukkaita – toimistoneliöt antavat kapean kuvan elinvoimasta

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen kertoi eilen (25.9.) julkaistussa tiedotteessa, että kaupunki käynnistää selvitystyön, jossa tarkastellaan ”mikä on Helsingin toimitilojen ja asuintilojen suhde tällä hetkellä. Samalla selvitetään, miten kaupungin toimilla voitaisiin konkreettisesti vaikuttaa tähän suhteeseen.” Työn tavoitteena on helpottaa käyttötarkoitusten muutoksia ja tukea asumisen lisäämistä keskusta-alueella. Viime kuukausien keskustan tilaan liittyvässä keskustelussa on toistuvasti nostettu esiin […]

Lue lisää "Keskusta tarvitsee työpaikkoja, kävijöitä ja asukkaita – toimistoneliöt antavat kapean kuvan elinvoimasta"

Verkon palvelut ovat muuttaneet keskusta-asioinnin kiireisestä sprintistä elämykselliseksi kävelymatkaksi

Kuuntelin erinomaista YLE:n Elävä historia -podcastia, jonka jaksossa käsiteltiin 1980-luvun elämää ja yhteiskuntaa. Erityisen kiinnostava oli huomio siitä, että nykyisin meillä on paljon enemmän vapaa-aikaa kuin silloin. Työaika on nyt sama kuin 80-luvulla, tahti ja tempo voivat tosin olla vähän reippaampia. Keskeiseksi syyksi kasvaneelle vapaa-ajalle nimettiin internet ja erilaiset online-palvelut. Virastoaika rajasi asioinnin muutamaan tuntiin […]

Lue lisää "Verkon palvelut ovat muuttaneet keskusta-asioinnin kiireisestä sprintistä elämykselliseksi kävelymatkaksi"

McKinseyn raportti: etätyö ja älyttömät asuinkustannukset nakertavat globaalien superkaupunkien vetovoimaa

McKinsey Global Institute julkaisi kuukausi sitten kiinnostavan raportin yhdeksän ”superstar” kaupungin kiinteistömarkkinoista pandemian ajalta ja sen jälkeisestä tilanteesta. Empty spaces and hybrid places -raportti myös ennakoi niiden kehitystä vuoteen 2030. Tutkitut kaupungit olivat Beijing, Houston, Lontoo, New York, Pariisi, München, San Francisco, Shanghai ja Tokio. Kaupungilla raportissa tarkoitettiin metropolia, joka koostuu urbaanista ytimestä ja sitä […]

Lue lisää "McKinseyn raportti: etätyö ja älyttömät asuinkustannukset nakertavat globaalien superkaupunkien vetovoimaa"

Elämys löytyy yhä useammin läheltä

Urbanisti ja visionäärinen kaupunkikehittäjä Raoul Grünstein esitteli ajatuksiaan Helsingin kehittämisestä mielenkiintoisessa Hesarin haastattelussa (HS 22.7.). Grünsteinin eräs tärkeä havainto oli, että ollakseen kiinnostava paikan, esimerkiksi kaupunginosan, täytyisi sisältää kymmenen vetovoimaista ominaisuutta. Kehitystyön työkaluksi hän esitti erityistä Power of Ten -menetelmää. Lähiympäristön merkitys kasvaa Haastattelu kuvasi hyvin ilmiötä, jota voisi luonnehtia yleisemmin kaupunkilaisten kasvavaksi mielenkiinnoksi lähiympäristöään […]

Lue lisää "Elämys löytyy yhä useammin läheltä"

2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket

Joitakin viikkoja sitten valmistui Helsingin keskustan viimeisin elinvoimalaskenta. Siinä käytetään Elävät kaupunkikeskustat ry:n kehittämää menetelmää, jossa tarkastellaan monipuolisesti keskustan liiketiloja niiden käytön mukaan. Liikkeiden lauantaiaukiolo on yksi elinvoimaan vaikuttava mittari. Liiketilojen käyttäjille on tehty myös yksityiskohtainen toimialaluokitus. Pääasiassa tämän kevään tilannetta on verrattu kevään 2020, 2021 ja 2022 tilanteeseen. Jos ei erikseen mainita, jatkossa esittämäni […]

Lue lisää "2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket"

Luksus pitää pintansa ja kasvaa Helsingin ydinkeskustassa

Keskustelu Helsingin ydinkeskustan roolista on käynyt viime aikoina kiivaana – ja hyvä niin. Pääkaupungin keskusta on tärkeä pääkaupunkiseudun lisäksi koko Suomen näkökulmasta, sillä se tarjoaa asioita, joita ei muualta saa ja on siksi myös tärkeä vetovoimatekijä kansainvälisten matkustajien houkuttelemisessa. Selvää on, että keskustassa näkyy sama ilmiö kuin monissa muissakin kaupungeissa maailmalla: isot vaatekaupan ketjut harventavat […]

Lue lisää "Luksus pitää pintansa ja kasvaa Helsingin ydinkeskustassa"

Nokkela kaupunki tarjoaa ajatuksia hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen

Eduskuntavaalit on käyty ja seuraavaksi Petteri Orpo ryhtyy muodostamaan hallitusta. Ohjelmapohjia on puoluetoimitoissa kirjoiteltu ja etujärjestöt ovat julkaisseet hyvissä ajoin ennen vaaleja omat hallitusohjelmatavoitteensa. Valmiita tekstimuotoilujakin lienee tarjolla. Nokkelassa kaupungissa ei ole omaa tavoitelistaa, mutta muutamia teemoja ja aiheita, joita mikä tahansa hallituskoostumus joutuu pohtimaan, on hyvä nostaa esiin. Varsinkin kun kaupunkipoliittinen keskustelu loisti vaalikampanjoissa […]

Lue lisää "Nokkela kaupunki tarjoaa ajatuksia hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen"