Kaupunkikehitys

Lähiöiden taantumiseen on useita syitä, mutta niukasti lääkkeitä

Helsingin Sanomat (8.9.) julkaisi mielenkiintoisen artikkelin savonlinnalaisesta lähiöstä. Tarina oli sinänsä tuttu eli väki vanhenee ja vähenee, palvelut häviävät, asuntoja on tyhjillään, vanha huono mainekin rasittaa, mutta ihmiset ovat kaikesta huolimatta hyvinkin juurtuneita naapurustoonsa. Sinänsä suomalainen lähiötutkimus kertookin, että yksi lähiöiden vahvuus on yhteisöllisyys. Väki vähenee eniten 60-70-luvun naapurustoissa Apulaisprofessori Sanna Ala-Mantila kollegoineen julkaisi vuosi […]

Lue lisää "Lähiöiden taantumiseen on useita syitä, mutta niukasti lääkkeitä"

Skaalaedut selittävät kaupunkien kasvua

Kuluvankin vuoden aikana useat suomalaiskaupungit ovat kasvaneet väestömäärällä mitattuna ja kaikki itseään kunnioittavat kaupungit myös tavoittelevat kasvua. Vaikka kasvuun liittyy monenlaisia haasteita ja lyhyen aikavälin kustannuksia – täytyy investoida kouluihin, päiväkoteihin ja infrastruktuuriin – siitä on myös monenlaisia hyötyjä. Yksi mielenkiintoinen näkökulma tarkastella kaupunkien kasvua ja siihen liittyviä hyötyjä ja haittoja ovat erilaisten ilmiöiden ja […]

Lue lisää "Skaalaedut selittävät kaupunkien kasvua"

Morenon 15-minutes city määrittelee mallin urbaanin ympäristön kehittämiseen

Ranskalais-kolumbialainen Sorbonnen yliopiston professori Carlos Moreno julkaisi muutama viikko sitten The 15-Minute City -teoksen, jossa hän täsmentää ja taustoittaa konseptiaan sekä teoreettisesti että käytännön esimerkein. Moreno aloittaa kirjansa laajalla katsauksella ilmastonmuutokseen ja esittää kritiikkiä funktionaalista ja autoiluun perustuvaa kaupunkisuunnittelua kohtaan. Osansa saavat Le Corbusier, New Yorkiin 50-luvulla moottoriteitä suunnitellut Robert Moses ja monien kaupunkien hankkeet […]

Lue lisää "Morenon 15-minutes city määrittelee mallin urbaanin ympäristön kehittämiseen"

Kiertotaloutta pitää tarkastella kaupunkitasolla

Kaupungit jatkoivat kasvuaan vähemmän yllättävästi myös vuonna 2023, esimerkiksi Espoo, Helsinki ja Tampere jopa ennätyksellistä vauhtia. Vastaavasti paljon puhuttu monipaikkaisuus ei ole kasvanut kodin ulkopuolisilla yöpymisillä mitattuna vuoden lopulla julkaistun Asukasbarometri 2022 mukaan lainkaan vuodesta 2016. Samaisen perusteellisen tutkimuksen mukaan 23 prosenttia työssäkäyvistä tekee työajastaan alle puolet etätyötä, 15 prosenttia 3-4 päivää viikossa ja 7 […]

Lue lisää "Kiertotaloutta pitää tarkastella kaupunkitasolla"

Kaupungin ja luonnon yhdistävät infrastruktuurit ovat kaupunkikehityksen seuraava painopiste

Professori Alan Wiig kumppaneineen toteaa erinomaisen Infrastructuring Urban Futures -kokoelman johdannossa, että kuluva vuosikymmenen ei ole vain kaupungistumisen vuosikymmen, vaan myös infrastruktuurin vuosikymmen. He viittaavat tässä yhteydessä erilaisten infrastruktuurien – olivatpa ne sitten sinisiä, vihreitä, harmaita tai digitaalisia – tärkeyteen kaupunkien tulevaisuuden ja niiden kehittymisedellytysten kannalta. Aihe, josta meillä on keskusteltu ehkä turhankin vähän lukuun […]

Lue lisää "Kaupungin ja luonnon yhdistävät infrastruktuurit ovat kaupunkikehityksen seuraava painopiste"

15 minuutin kaupunki -konsepti auttaa jäsentämään yhdyskuntasuunnittelua   

Helsingin kaupunkiympäristölautakanta hyväksyi marraskuun lopulla Keski-Viikin alueen kaavarungon. Kaavaselostuksessa mainittiin, että pyrkimyksenä on ollut saada aikaan 15 minuutin kaupunkia. Menemättä millään muotoa syvemmälle itse kaavarungon sisältöön on mielenkiintoista huomata, että tavoitetta on kuvattu tällaisella hieman populaarillakin käsitteellä, joka haastaa perinteistä funktionalistista ja autoiluun perustuvaa ajattelua. Käsite löi läpi monessa maassa Yleisesti ottaen 15 minuutin kaupungilla […]

Lue lisää "15 minuutin kaupunki -konsepti auttaa jäsentämään yhdyskuntasuunnittelua   "

Asukasbarometri 2022 -tutkimus tarjoaa kattavan kuvan kaupunkimaisesta asumisesta

Suomen ympäristökeskus julkaisi eilen (12.10) laajan, kaupunkimaisten, vähintään 10 000 asukkaan taajamien asuinympäristöjen laatuun liittyvän kyselytutkimuksen. Asukasbarometri-nimellä kulkeva tutkimus toteutettiin nyt viidennen kerran, aikaisemmat kyselyt on toteutettu vuosina 1998, 2004, 2010 ja 2016. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Anna Strandell ja Elina Nyberg. Ylipäätään Asukasbarometri on lajissaan valtakunnan kattavin ja perusteellisin kyselytutkimus lähes 3000 vastaajan otoksellaan ja […]

Lue lisää "Asukasbarometri 2022 -tutkimus tarjoaa kattavan kuvan kaupunkimaisesta asumisesta"

Keskusta tarvitsee työpaikkoja, kävijöitä ja asukkaita – toimistoneliöt antavat kapean kuvan elinvoimasta

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen kertoi eilen (25.9.) julkaistussa tiedotteessa, että kaupunki käynnistää selvitystyön, jossa tarkastellaan ”mikä on Helsingin toimitilojen ja asuintilojen suhde tällä hetkellä. Samalla selvitetään, miten kaupungin toimilla voitaisiin konkreettisesti vaikuttaa tähän suhteeseen.” Työn tavoitteena on helpottaa käyttötarkoitusten muutoksia ja tukea asumisen lisäämistä keskusta-alueella. Viime kuukausien keskustan tilaan liittyvässä keskustelussa on toistuvasti nostettu esiin […]

Lue lisää "Keskusta tarvitsee työpaikkoja, kävijöitä ja asukkaita – toimistoneliöt antavat kapean kuvan elinvoimasta"

Verkon palvelut ovat muuttaneet keskusta-asioinnin kiireisestä sprintistä elämykselliseksi kävelymatkaksi

Kuuntelin erinomaista YLE:n Elävä historia -podcastia, jonka jaksossa käsiteltiin 1980-luvun elämää ja yhteiskuntaa. Erityisen kiinnostava oli huomio siitä, että nykyisin meillä on paljon enemmän vapaa-aikaa kuin silloin. Työaika on nyt sama kuin 80-luvulla, tahti ja tempo voivat tosin olla vähän reippaampia. Keskeiseksi syyksi kasvaneelle vapaa-ajalle nimettiin internet ja erilaiset online-palvelut. Virastoaika rajasi asioinnin muutamaan tuntiin […]

Lue lisää "Verkon palvelut ovat muuttaneet keskusta-asioinnin kiireisestä sprintistä elämykselliseksi kävelymatkaksi"

McKinseyn raportti: etätyö ja älyttömät asuinkustannukset nakertavat globaalien superkaupunkien vetovoimaa

McKinsey Global Institute julkaisi kuukausi sitten kiinnostavan raportin yhdeksän ”superstar” kaupungin kiinteistömarkkinoista pandemian ajalta ja sen jälkeisestä tilanteesta. Empty spaces and hybrid places -raportti myös ennakoi niiden kehitystä vuoteen 2030. Tutkitut kaupungit olivat Beijing, Houston, Lontoo, New York, Pariisi, München, San Francisco, Shanghai ja Tokio. Kaupungilla raportissa tarkoitettiin metropolia, joka koostuu urbaanista ytimestä ja sitä […]

Lue lisää "McKinseyn raportti: etätyö ja älyttömät asuinkustannukset nakertavat globaalien superkaupunkien vetovoimaa"