Turun kaupunki julkaisi muutama viikko sitten nipun selvityksiä suunnittelussa olevaan ratikkaan liittyen. Aihe on tulevien kunnallisvaalien vuoksi erittäin ajankohtainen, joutuuhan uusi valtuusto päättämään mahdollisesti rakentamisesta. Vaihtoehtona raideliikenteen kehittämiselle on busseihin perustuva ratkaisu, jossain vaiheessa selvitettiin omilla kaistoilla kulkevien ”superbussien” mahdollisuutta.

Ratikan kaltainen joukkoliikenneratkaisu ei ensimmäistä kertaa toteutettuna ole vain liikenneratkaisu, vaan pikemminkin laaja kaupunkikehityshanke. Täydentävät linjat ovat sitten oma asiansa. Toisaalta ratikka on merkittävä liikenneinvestointi, joka vaikuttaa liikkumisen kustannuksiin ja tuottaa monenlaisia hyötyjä käyttäjille, siis kotitalouksille, yrityksille ja julkiselle hallinnolle. Toisaalta sillä on laajempaa vaikutusta maankäyttöön, työmarkkinoihin, tuotemarkkinoihin ja agglomeraatioon eli toimintojen tuottavuutta kasvattavaan kasautumiseen.

Ratikalla lähes kaksinkertaiset maankäyttötulot busseihin verrattuna

Erilaisten kansainvälisten tutkimusten mukaan tonttimaan arvo 0-800 metrin etäisyydellä ratikkapysäkistä kasvaa 1-8 % kaupungista ja linjauksesta riippuen. Turun tapauksessa tehdyt selvitykset liikkuvat samassa suuruusluokassa. Jos tonttimaa on kaupungin omistuksessa, se hyötyy suoraan, jos taas tonttimaa on yksityisen omistuksessa, kaupunki hyötyy maankäyttökorvausten muodossa. Näillä tuloilla katetaan investointia.

Kaupungin tilaamassa selvityksessä maankäyttötulot arviotiin 683 miljoonaksi euroksi vuoteen 2050 mennessä. Vastaavat tulot bussivaihtoehdossa olivat 354 miljoonaa. Tyypillisesti maan arvonnousu alkaa heti tehtyjen päätösten jälkeen.

Parantuneet joukkoliikenneyhteydet kasvattavat työmarkkina-alueen laajuutta, mistä hyötyvät työntekijät useampien vaihtoehtojen mielessä, työnantajat taas työvoimapoolin kasvun vuoksi. Tampereella yksi ratikan merkittäviä vaikutuksia on ollut sekä Kaupin terveydenhuollon ja terveysteknologian keskittymän että Hervannan tutkimus- ja teknologiankeskittymän saavutettavuuden parantuminen.

Ratikka vauhdittaisi Kupittaan-Itäharjun kehitystä

Turussa merkittävä hyötyjä olisi Kupittaan-Itäharjun alue, jonne on jo nyt keskittynyt paljon tutkimusta ja yritystoimintaa. Käynnissä oleva Kupittaan kärki -hanke parantaa tilannetta entisestään tuomalla alueelle työpaikkojen ohella myös moderniin innovaatiokeskittymään tarvittavaa asumista.

Ratikka parantaisi saavutettavuutta Kupittaalla ja yhdistäisi kaikki joukkoliikennevälineet yhdessä paikassa mukaan lukien tunnin junan. Mainitulle alueelle on tehdyissä selvityksissäkin kaavailtu eniten uutta rakentamisesta.

Ympäristönäkökulmasta ratikka on erinomainen. Sen hiilidioksidipäästöä henkilöä kohti ovat yhdessä metron kanssa motorisoiduista välineistä kaikkein alhaisimmat. Yleisemminkin Suomen päästövähennykset ovat osoittautuneet haasteellisiksi nimenomaan liikenteessä. Epäilen, että Turun kunnianhimoista hiilineutraalisuustavoitetta 2029 on mahdotonta saavuttaa ilman ratikkaa.

Raide kiinnittää yhdyskuntarakenteen ja lisää elinvoimaa

Turun väestönkasvu on ollut viime vuodet vahvaa ja on oletettavaa, että kaupungistuminen jatkuu. Väestön kasvu on itsessään myönteinen ilmiö, joka pitää kaupungin elinvoimaisena, auttaa pitämään talouden kunnossa ja tarjoaa yrityksellä työntekijöitä ja oppilaitoksille opiskelijoita. Imagopelissä ratikka on yksi tärkeä tekijä kuten olemme verrokkikaupungeista Tampereesta ja Norjan Bergenistä oppineet.

Myös kiinteistösijoittajat arvostavat ratikkaa. Raidelinjasta ikään kuin kiinnittää yhdyskuntarakenteen pitkäjänteisesti ja luo turvaa sijoituksille. Bussi voi mennä huomenna eri reittiä, eikä kiinteistön arvo olen enää yhtä hyvä.

Lopulta kuitenkin ratkaisevaa on ottavatko käyttäjät välineen omakseen. Suunnittelijat ja kehittäjät puhuvat asioista, joista itsekin olen yllä kirjoittanut. Listaan voisi lisätä vielä vaikka välityskyvyn tai kapasiteetin. Käyttäjän kannalta oleellista on kuitenkin käyttäjäkokemus eli erityisesti helppous ja miellyttävyys.

Ratikan vetovoima on ylivertainen busseihin verrattuna

Entisenä tamperelaisena tiedän saman minkä tilastotkin: työssäkäyvä tamperelaismies ei mene bussiin, se on tyylivirhe. Sen sijaan ratikkaan menevät kaikki. 15 vuoden kokemus helsinkiläisestä joukkoliikenteestä kertoo samaa eli kaikki käyttävät ratikka. Käyttäjäkokemus on hyvin immersiivinen, tuntuu kuin olisi läsnä kaupungissa. Miesoletetut myös arvostanevat selkeyttä linjoissa, ei ole mitään yllättävää käännettä. Ja lähiössä asuvan yksinhuoltajan kannattaa ottaa työpaikka vastaa, kun joukkoliikenne toimii ja ehtii hakemaan lapset päiväkodista.

Kukaan meistä ei tiedä tulevaisuutta, vaikka kuinka tehtäisiin selvityksiä ja analyysejä. Kaupungin teettämä selvitys arvioi, että joukkoliikenteen käyttöaste voisi nousta jopa 12 prosenttia. Kaupunkia kehitettäessä joudutaan ottamaan riskejä ja tekemään merkittäviä investointeja. Tekemättäkin voi jättää. Mutta jos Turku haluaa jatkaa nousujohteisella uralla ja nousta merkittävien eurooppalaisten kaupunkien joukkoon, en uskaltaisi jättää ratikkapäätöstä tekemättä.