YLE julkaisi muutama päivä sitten (YLE 17.7) mielenkiintoisen jutun puiden ja muun kasvillisuuden tärkeydestä kaupungeissa, haastateltavina olivat CO-Carbon -hankkeen tiimoilta tutkija Paula-Kaisa Leppänen ja professori Ranja Hautamäki. Tutkijoiden pääviesti oli perustellusti, että kaupunkivihreää tarvitaan lisää ja että kysymys on nimenomaan hyvinkin paikallinen.
Tutkijat ottivat myös löysästi kantaa kaupunkien tiivistämiseen, mikä puolestaan vaatii hieman tarkentamista. Aiheesta käytiin oikein asiallinen keskustelu Lisää kaupunkia Helsinkiin – ja Lisää kaupunkia Tampereelle -ryhmissä. Keskityn seuraavassa lähinnä tiiviyskysymykseen.
Ongelma on tiiviyden ja yksityisautoilun yhdistäminen
Kuten tunnettua tiiviistä yhdyskuntarakenteesta on monenlaisia hyötyjä, eikä tiivis yhdyskuntarakenne estä sinänsä kaupunkivihreyden vahvistamista. Professori Hautamäki toteaa haastattelussa, että yksi syy vihreän katoamiseen ovat parkkipaikat, asfalttipinnat, katukiveykset, turvallisuusvaatimukset sekä kansipihat.
Ongelma ei kuitenkaan ole tiiviys sinänsä, vaan pikemminkin tiiviin yhdyskuntarakenteen ja yksityisautoilun yhdistäminen. Autoilu vaatii pinnoitettuja väyliä ja luonnollisesti pysäköintiä, jota tyypillisesti säännellään kaupunkikohtaisella pysäköintinormilla. Urbaaneilla alueilla käytännön ratkaisuja ovat usein kalliit pysäköintiluolat tai melkoisen kalliit kansipihat, lähiöissä perinteisesti maanpäälliset pysäköintikentät. Vihreyttä saadaan kyllä kansikansipihoille, mutta suuret puut vaativat erityistoimia.
Tiiviiden kaupunkirakenteiden teoreetikot kuten professori Kim Dovey, juuri tuoreen teoksen 15 minuutin kaupungeista julkaissut professori Carlos Moreno tai pehmeän kaupungin konseptin kehittäjä David Sim lähtevät siitä, että tiiviin ja sekoittuneen yhdyskuntarakenteen ohella tarvitaan toimiva joukkoliikenne ja otolliset olosuhteet pyöräilylle sekä kävelylle.
Erityisen huonoja esimerkkejä meillä ovat harvaan rakennetut lähiöt, joissa suuret määrät maata on asfaltoitujen parkkikenttien käytössä. Jos taas tarkastellaan liikenneinfraa yleisesti, eniten sitä on kerrosneliötä kohti kaupunkien lievetaajamissa kuten Sipoossa, jossa sitä on kymmenen kertaa enemmän Helsingin keskustaajamaan verrattuna.
Professori Hautamäki toteaa jutussa, että tiivis kaupunkiasuminen saattaa lisätä kuluttamista ja siten myös päästöjä. Suomen ympäristökeskus Syke julkaisi reilu vuosi sitten mielenkiintoisen koko Suomea koskevan tutkimuksen kulutusperusteisista päästöistä. Asukaskohtaisesti suurimmat päästöt olivat Kainuussa, pienimmät Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Käytännössä suuria eroja ei ollut päästöjen määrässä, mutta ne erosivat toisistaan rakenteeltaan. Suurten kaupunkien osalta Helsingissä oli pienimmät yksityisautoilun päästöt asukasta kohden johtuen juuri tiiviydestä ja toimivasta joukkoliikenteestä: Helsinki 1105, Tampere 1256 ja Turku 1422 kgCo2. Tampere on tosin parantanut ratikan avaamisen jälkeen.
Lämpösaarekeilmiö on tärkeä ja vaatii lisää tutkimusta
Tutkijat nostivat esiin aiheellisesti myös lämpenevän ilmaston ja sään ääriolosuhteet, mihin taas kasvillisuus ja vettä läpäisevä maan pinta auttavat. Lämpösaarekeilmiö on samankaltainen asia kuin kaupunkivihreä eli se on oikeastaan korttelitasoinen kysymys. Lämpösaarekeilmiöstä meillä on melko vähän empiiristä tutkimusta.
Mari Vaattovaaran, Jussi Jänneksen ja Mikko Postin toimittamassa mainiossa Kaupunkien kestävyysindikaattorit -julkaisussa aihetta avaa professori Jukka Käyhkö Turun yliopistosta. Hän kertoo artikkelissaan, että Turussa ollut vuodesta 2001 lähtien käytössä 3 metrin korkeudessa80 mittauspistettä, jotka mittaavat lämpötilaa 30 minuutin välein. Aineisto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Yleensä on tyydytty erilaisiin mallinnuksiin. Kahden vuosikymmen mittaushistorian perusteella Käyhkö toteaa, että lämpösaarekeilmiön voimakkuus Turussa on hieman yli 2 astetta. Viheralueiden kasvattaminen on yksi keino vähentää lämpösaarekeilmiön voimakkuutta.
Kaikki edellä sanottu kuvaa hyvin kaupunkisuunnittelun monimutkaisuutta ja haasteellisuutta, jossa joudutaan yhteensovittamaan monenlaisia intressejä. Kun puhutaan tiivistämisestä, on hyvä ottaa kantaa myös konkreettisiin mittareihin. Puhutaanko esimeriksi 15-20 000 asukasta neliökilometrillä (suositut Helsingin Kallio ja Punavuori) vai tyypillisestä suomalaisesta kaupunkitiiviydestä 2-3000 asukasta neliökilometrillä, jolloin kunnollisen joukkoliikenteen järjestäminen on jo vaativaa. On myös hyvä muistaa, että tiiviyttä voidaan saada aikaan monin erilaisin tavoin, esimerkiksi rakentamalla korkeammin kuten Paula-Kaisa Leppänen ehdottaa Oulunkylän osalta.
Yhtä kaikki, kannattaa tavoitella kaikkea hyvää: lähivihreyttä, palveluita kävelyetäisyydellä, toimivaa joukkoliikennettä ja sekoittuneita alueita. Autot on hyvä sijoittaa vaikkapa uudelleen käytettäviin maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin.
Nokkela Kaupunki 
Suomalaiset kaupunkilähiöt on KAMALIA! Rakennusarkkitehtuuri on Neuvostoaikaista betonikolhoosi arkkitehtuuria, ja lisäksi puut on kaadettu, eikä ne siksi sovellu ihmisasuttaviksi. Silti köyhille suomalaille ja mamuille näitä masentavia lähiöitä edelleen rakennetaan, vaikka Suomessa riittää maita ja mannuja luonnossa toisinkuin monissa muissa täyteen ahdetuissa maissa.
Samaanaikaan esim. maailman metropoleista ajataan muutama tunti viikonloppuisin ulos luontoon patikoimaan.
Asuttuani 30 vuotta asfalttiviidakossa ulkomailla, myös omaluontoinnostukseni on herännyt ja näen Suomella ilmastonmuutoksen johdosta valtavan mahdollisuuden ulkolaisten metsäkylä kakkosasunto businekseen.
Älkää myykö maitanne ja järvenranta tonttejanne halvalla vaan pitäkää ne suomalaisten omistuksessa poissa ulkolaiilta rahoittajilta ja gryndereiltä!
Sensijaan rakentakaa idyllisiä (hiukan tiiviimpiä) korkeatasoisia METSÄKYLIÄ puiden keskelle järvien rannoille ja niihin suomalaisen vanhan puutalo-arkkitehtuurin mukaisia asuintaloja ja puoteja palveluineen menestyville ulkolaisille kakkosasunnoiksi tulla heidän asumaan ainakin kesäkuukausina. (Huom. puita ei saa kaataa ennen rakentamista kuten nykyään tehdään)
Parasta olisi jos Finnair ymmärtäisi, mutta hoitakaa finnairista riippumatta suorat lentoyhteydet Keski-Euroopasta Lappeenrantaan, Kuopioon, Tampereelle jne jonkin keski-eurooppalaisen halpalentoyhtiön kanssa, jos ei Finnairin, niin että ihmiset pääsevät helposti ja nopeasti Keski-Euroopasta suoraan Suomen luontoon sähkövuokra-autoilla!
ps. Toivottavasti YIT ei pilaa tätäkin tulevaa businesstä pelkästään itselleen, ja samalla pilaa Suomen luontoa, VAAN lisää suomalaisten varallisuutta rakentaen tasokkaita Metsäkyliä yhdessä maaomistajien, paikallisten kuntien ja yrittäjien kanssa.
Juuri sattui silmään;
Kiina rakentaa maailman ensimmäistä ”metsäkaupunkia”: kaupunkikokonaisuutta, jossa toimistot, talot, hotellit, sairaalat ja koulut ovat lähes kokonaan monenlaisten ja erikokoisten kasvien ja puiden peitossa. Liujiang-joen varrella noin 175 hehtaarin alueelle levinnyt Liuzhoun kunnan kaupunkisuunnittelun tilaamaa yleissuunnitelmaa ollaan parhaillaan toteuttamassa. Hanke laajentaa Milanossa jo ensimmäistä kertaa käynnissä olevaa onnistunutta kokeilua Vertical Forest -rakennuksen prototyypillä ehdottamalla ja kehittämällä arkkitehtuuri- ja elinympäristömallia, joka pystyy tulkitsemaan biologisen monimuotoisuuden teemaa kaupunkimittakaavassa ja määrittelemään uudelleen ihmisten ja muiden ihmisten välisen suhteen. elävät lajit. Noin 30 000 asukkaan lisäksi uusi kaupunki tarjoaa viihtyisän elinympäristön kasveille ja puille kaikissa rakennuksissa: kaikkiaan Liuzhou Forest Cityssä istuu noin 40 000 puuta ja miljoona kasvia yli sadasta eri lajista.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Liuzhou_Forest_City