Garden Helsinki luo kestävää kaupunkiympäristöä

Näyttävä Garden Helsinki -hanke on herättänyt ansaittua huomioita ja innostanut kaupunkilaisia aktiiviseen keskusteluun nyt, kun asemakaavaehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Viime vuoden lopulla YIT liittyi hanketta kehittävään projektiyhtiöön kolmanneksen omistuksella. Olen itse projektiyhtiön hallituksen jäsen, joten viime kuukaudet olen ollut tiiviisti kehitystyössä mukana. Haluan osaltani tuoda muutamia tärkeitä huomioita keskusteluun.

Garden Helsingin johtoajatuksena on yhdistää monipuolisesti kilpaurheilun, liikunnan ja tapahtumien tiloja ravintoloihin, kahviloihin, liikuntaan kytkeytyviin terveyspalveluihin, vähittäiskauppaan, toimistoihin ja asumiseen. Melbournen yliopiston urban designin professori Kim Dovey – joka kutsustani vieraili Helsingissä reilu vuosi sitten – on todennut, että kaiken kaupunkikehityksen ytimessä on kolme tekijää: tiiviys, saavutettavuus ja sekoittuneisuus. Garden Helsinki toteuttaa ajatusta erinomaisesti. Se tiivistää yhdyskuntarakennetta, on helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä (useampi ratikkalinja, bussilinjoja, kävelyetäisyys Pasilan uudelle asemalle) ja yhdistää erilaisia toimintoja siten, että lopputuloksena on kaikkina vuorokauden aikoina elävää kaupunkiympäristöä nykyisen parkkikentän paikalle.

Perheemme asui kahdeksan vuotta Mannerheimintiellä juuri jalkapallokenttien kohdalla, ja omakohtaisesta kokemuksesta voin todeta, että erilaisia lähipalveluita Taka-Töölöön todellakin kaivataan lisää. Hankkeen teettämät kaupalliset selvitykset kertovat samaa viestiä.

Keskustelussa on puhuttu toisinaan vain jääkiekosta, mutta todellisuudessa lähtökohtana on tarjota tilat myös esimerkiksi huipputason koripallolle, salibandylle tai naisvoimistelulle sekä tavallisille liikunnan harrastajille puhumattakaan kovimman tason kansainvälisistä musiikkitapahtumista. Pelkästään eri urheilulajien harrastajien ja seuraajien kautta hanke koskettaa lähes 100 000 helsinkiläistä. Tapahtumakävijät tulevat tietysti vielä lisäksi.

Helsingin kaupungin näkökulmasta Garden Helsinki tukee erinomaisesti Maailman toimivin kaupunki -strategiaa ja kaupungin pyrkimystä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Muualta tulevat vierailijat käyttävät alueen yritysten palveluita ja synnyttävät uusia työpaikkoja erityisesti palvelualoille. Päinvastoin kuin tyypillisesti suomalaisessa liikunta- ja tapahtumarakentamisessa Helsingin kaupunki ei osallistu mitenkään hankkeen tukemiseen. Kysymys on puhtaasti yksityisrahoitteisesta hankkeesta. Esimerkiksi Tampereen keskusareenan tapauksessa kaupunki omistaa 40 prosenttia areenayhtiöstä ja rakennuttaa omalla kustannuksella kannen, jonka päälle areena nousee.

Helsingin sanomat (29.3.) kirjoitti jutussaan, että hanke saa kaupungilta kaupan tekijäisiksi asuntorakennusoikeutta alueen ulkopuolelta. Kehittämisen lähtökohtana on ollut koko ajan, että kokonaisuuteen liittyy mainittu asuinrakennusoikeus, mutta on erikseen korostettava, että se on täysin markkinahintaista. Aivan kuten kaikki muukin kokonaisuuteen kuuluva rakennusoikeus. On selvää, että muualta tuleva asuntorakennusoikeus tukee hankkeen toteuttamisedellytyksiä. Kaupungin näkökulmasta on taloudellisessa mielessä sinänsä sama kenelle se rakennusoikeuden myy, kunhan myy markkinahinnalla. Malli ei ole erityisen poikkeuksellinen, esimerkiksi Tampereen areenan yhteydessä toteuttaja saa ostaa Ranta-Tampellasta yhden korttelin markkinahintaan.

Keskustelussa on – aivan oikein – todettu, että toteutuessaan Garden Helsinki muuttaa kaupunkikuvaa merkittävästi. Aikanaan myös Olympiastadion muutti kaupunkikuvaa merkittävästi. Vuosikymmenten ja vuosisatojen saatossa kaupungit kehittyvät, muuntuvat ja uudistuvat vastaamaan kulloisiakin haasteita ja tarpeita. Tekisi mieleni sanoa, että kaupungit kaikesta suunnittelusta huolimatta kehittyvät orgaanisesti. Järjestetyssä arkkitehtikilpailussa olivat mukana maan eturivin arkkitehtitoimistot ja kilpailun voittaja jatkaa suunnittelussa. Kaavaprosessin rinnalla suunnitelma kehittyy koko ajan ja tilojen käytön osalta etsitään jatkuvasti tehokkaampia ratkaisuja. Pidän hyvin mahdollisena, että kokonaisuus voidaan toteuttaa nyt esitettyä pienempänä.

Garden Helsinki on erinomainen esimerkki kaupunkikehityksen tämän hetken trendeistä: autoiluun perustuvasta hajautuvasta yhdyskuntarakenteesta siirrytään tiivistämiseen ja toimintojen sekoittamiseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.h

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s