David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle

Jan Gehlin toimiston luova johtaja ja partneri David Sim julkaisi viime vuonna erittäin kiinnostavan kirjan otsikolla Soft City, Building Density for Everyday Life. Simin ajattelu on jatkumoa Gehlin työlle ja pyrkimykselle kehittää ihmisystävällisiä, kestäviä ja resilienttejä kaupunkeja. Kysymys ei ole tutkimuksesta, vaan eri puolilla maailmaa kaupunkihankkeita toteuttaneen arkkitehdin laajaan kokemukseen perustuvasta, toki teoriaan yhdistyvästä näkemyksestä. […]

Lue lisää "David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle"

Hipsterikaupunki Portland vihertää yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja kestävän elämäntavan avulla

Olin viikon mittaisella Urbanismisäätiön järjestämällä tutustumismatkalla Portlandissa Yhdysvalloissa, jossa tapasimme hallinnon, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Erityisesti keskityimme kaupunkikehityksen kysymyksiin. Portland on suurin piirtein Helsingin kokoinen kaupunki, jota pidetään yhtenä maailman vihreimmistä kaupungeista. Kaupunki kasvaa ja vetää puoleensa varsinkin nuorta, hyvin koulutettua väkeä. Kasvu aiheuttaa meilläkin tuttuja ongelmia, kuten asuntohintojen kohoamista. Osittain kaupungin vihreä maine […]

Lue lisää "Hipsterikaupunki Portland vihertää yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja kestävän elämäntavan avulla"

Kaupunkitoimintojen oikea sekoitussuhde?

Rakennuslehti[1] jatkaa keskustelua toimistojen muuttamisesta asunnoiksi Helsingin keskustassa. Kaupunkisuunnitteluviraston loppuvuonna tekemän esityksen mukaan ydinkeskustaan olisi tullut käyttötarkoitusten muutosten totaalikielto, mutta lautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun. Mainitussa jutussa kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Tuomas Eskola toteaa, että keskustan rakenteen tulee olla sekoittunutta. Uskoisin, että kaikki kaupunkikehittäjät ovat tässä samaa mieltä, sen sijaan eri toimintojen suhteelliset osuudet ovatkin sitten vaikeampi […]

Lue lisää "Kaupunkitoimintojen oikea sekoitussuhde?"

Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin

Harri Hautajärvi kritisoi Helsingin Sanomien kolumnissaan (29.11) kaupungin uutta yleiskaavaehdotusta vanhakantaiseksi, koska se perustuu myytille tiivistämisen ekotehokkuudesta. Hautajärvi viittaa arkkitehti Pasi Toiviaisen taannoiseen kirjoitukseen, joka tosin lähemmässä tarkastelussa sai tiukkaa kritiikkiä osakseen. En tunne kaavanlaatijoiden perimmäisiä aivoituksia, mutta kuvittelen, että lähtökohtana on ollut kestävä ja vetovoimainen kaupunki. Kestävyys on muutakin kuin ekotehokuutta, esimerkiksi taloudellista ja […]

Lue lisää "Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin"

Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen, tai pehmeämmin eheyttäminen, on suomalaisen kaupunkisuunnittelun johtoajatus juuri nyt. Syystäkin. Tiivis rakenne mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen, paremmat ja monipuolisemmat palvelut, korkeamman yritysten tuottavuuden sekä alemmat infrakustannukset. Tiivistämisen on yksi tärkeä näkökulma kaupunkien kehittämiseen, mutta sen rinnalle tarvitaan vahvaa mixed use –ajattelua eli toimintojen (asuminen, palvelut, työpaikat,) sekoittumista ja luopumista vahvasta funktionaalisesta suunnittelusta. Kuinka paljon […]

Lue lisää "Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?"

Energiatehokkuuden iso mahdollisuus on aluetason ratkaisuissa

Ympäristöministeriön johdolla työstetään parhaillaan lähes nollaenergiarakennuksen uutta määrittelyä. Viime vuosina normit ovat kiristyneet ja rakennusten energiatehokkuus on parantunut selvästi. Valittu lähestymistapa perustuu teknologian hyödyntämiseen, mutta uudet ratkaisut ovat näkyneet kansalaisten arjessa kohonneina uusien asuntojen hintoina. Nessa Winston julkaisi muutama kuukausi sitten arvostetussa European Planning Studies –sarjassa laajan eurooppalaisen vertailututkimuksen kestävistä yhdyskunnista ja kestävästä asumisesta. Kokonaisuudessaan […]

Lue lisää "Energiatehokkuuden iso mahdollisuus on aluetason ratkaisuissa"