Kupittaa kärkeen myös kansainvälisesti vertaillen

Olin kuukausi sitten tutustumassa Milanon kaupunkisuunnitteluun ja -kehitykseen asiantuntevan ryhmän kanssa. Kiinnostavia kehityshankkeita olivat esimerkiksi suuret teolliset brownfieldit Pirellin, Maseratin tai Alfa Romeon siirrettyä toimintojaan muualle. Toisaalta varsinaisia rakentamattomia alueita Milanon alueella ei juurikaan ole. Näillä uudistettavilla alueilla erityinen painopiste suunnittelussa näytti olevan vihreydessä, mutta myös kehittämisen ja toteuttamisen kilpailuttamismallit olivat kiinnostavia. Hyvää oppia saimme […]

Lue lisää "Kupittaa kärkeen myös kansainvälisesti vertaillen"

Ratikka on pitkäjänteinen kaupunkikehityshanke, ei pelkkä liikenneratkaisu  

Turun kaupunki julkaisi muutama viikko sitten nipun selvityksiä suunnittelussa olevaan ratikkaan liittyen. Aihe on tulevien kunnallisvaalien vuoksi erittäin ajankohtainen, joutuuhan uusi valtuusto päättämään mahdollisesti rakentamisesta. Vaihtoehtona raideliikenteen kehittämiselle on busseihin perustuva ratkaisu, jossain vaiheessa selvitettiin omilla kaistoilla kulkevien ”superbussien” mahdollisuutta. Ratikan kaltainen joukkoliikenneratkaisu ei ensimmäistä kertaa toteutettuna ole vain liikenneratkaisu, vaan pikemminkin laaja kaupunkikehityshanke. Täydentävät […]

Lue lisää "Ratikka on pitkäjänteinen kaupunkikehityshanke, ei pelkkä liikenneratkaisu  "

Helsingin liikenteen päästövähennyksiin on paljon keinoja

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti Helsingin liikenteen päästöistä ja mahdollisesta ”ympäristövyöhykkeestä”, joka rajaisi polttomoottoriautojen käyttöä kantakaupungissa. Kaupunkiympäristön toimiala on tuottanut keskustelun taustaksi tukun perusteellisia raportteja. Kunnallisvaalien lähestyessä kannat epäilemättä terävöityvät entisestään. Ottamatta mitään kantaa poliittisiin linjauksiin, haastan keskustelun yleistä asetelmaa ylipäätään. Nyt siis puhutaan siitä, minkälaisella autolla kantakaupungissa saisi liikkua, kun taas oleellisempi kysymys mielestäni […]

Lue lisää "Helsingin liikenteen päästövähennyksiin on paljon keinoja"

Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?

Tampereen kaupunki julkaisi hiljattain mielenkiintoisen tutkimuksen keskustan asioinnista. Edellinen tutkimus oli tehty vuonna 2021, joten uudessa tutkimuksessa oli nähtävissä ratikan vaikutus. Tampereen ratikka nosti keskusta-asioinnin keskikulutusta? Vuonna 2021 yksittäisellä keskusta-asioinnilla käytettiin rahaa keskimäärin 41 euroa, nyt käytettiin 50 euroa. Kasvua oli kaikissa toimialoissa, tosin erikoistavarakaupan kasvu oli marginaalista. Eniten rahaa käytettiin terveys- ja hyvinvointipalveluissa ja […]

Lue lisää "Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?"

HSL:n liikkumistutkimus: autoilu vähentynyt hieman ja kävely nostanut suosiotaan

HSL on hiljattain julkaissut vuoden 2023 liikkumistutkimuksen. Sen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun asukkaiden kulkutapaosuuksia eli miten paljon matkoja tehdään eri kulkutavoilla. Tutkimus perustuu vastaajien yhden päivän kirjanpitoon. Matkojen määrän ohella selviää siis pääasiallinen kulkutapa, mutta esimerkiksi matkustetut kilometrit eivät selviä. Pääasiallinen kulkutapa ei voi olla kävely tai pyöräily, jos matkalla on käytetty myös muita […]

Lue lisää "HSL:n liikkumistutkimus: autoilu vähentynyt hieman ja kävely nostanut suosiotaan"

ETLAn ansiokas raportti osoitti saavutettavuuden kasautumishyödyt

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi kaksi viikkoa sitten erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen liittyen liikennehankkeiden tuottavuushyötyihin ja kaupunkitalouden kasautumisetuihin. Kasautuminen voi perustua kaupunkialueen tiivistymiseen, laajenemiseen tai yhteyksien paranemiseen muihin keskuksiin. Kasautumisella on havaittu olevan vaikutusta työntekijöiden ja yritysten tuottavuuteen. Liikennehankkeita arvioitaessa kasautumishyötyjä ei tyypillisesti ole helppo arvioida, mutta ETLAn tutkimuksessa kehitetty metodiikka voi osaltaan tuoda tähän apua. Laaja […]

Lue lisää "ETLAn ansiokas raportti osoitti saavutettavuuden kasautumishyödyt"

Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi

Kehitteillä olevat uudet nopeat ratayhteydet, joita myös tunnin juniksi kutsutaan, ovat herättäneet viime aikoina aktiivista keskustelua ja hyvä niin. Hankkeethan ovat poikkeuksellisen pitkäjänteisiä keskeisinä liikennejärjestelmän osina, investointeina ne ovat valtavia ja vaikuttavat merkittävästi maankäyttöön ja ympäristön kestävyyteen. Ehkä hieman yksipuolisestikin vain lyhentyneet matka-ajat ovat olleet esillä, vaikka jo esimerkiksi Turun tunnin junasta laadittiin jo vuosia […]

Lue lisää "Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi"

Vetovoimainen kaupunki vaatii miellyttäviä kävely-ympäristöjä

Käväisin lyhyellä työmatkalla Kööpenhaminassa, enkä taaskaan jaksanut olla ihailematta heidän onnistunutta kävely- ja pyöräilypolitiikkaansa. Erityisen kontrastin tähän kokemukseen muodostaa kotinurkillani Helsingissä Teollisuuskatu Traverssikujasta Kalasataman suuntaan. Konepajan puolella katua on leveät kävely- ja pyöräilykaistat, mutta 70-luvun veturihallin satojen metrien umpiseinä ei oikein innosta kävelemään. Toisella puolen katu on erittäin kapea ja siinä ajetaan pyörillä kuin Ranskan […]

Lue lisää "Vetovoimainen kaupunki vaatii miellyttäviä kävely-ympäristöjä"

Interface catchment mittaa kaupunkitilan potentiaalia tuottaa kiinnostavaa kävely-ympäristöä

Kevyt liikenne – kävely ja pyöräily – on ollut viime vuosien yksi tärkeimmistä kaupunkikehitykseen liittyvistä keskustelun aiheista. Välillä on nähty hieman tunnekuohujakin, kun autoilun ja kevyen liikenteen intressit ovat olleet vastakkaisia. Kuten kokenut liikennesuunnitteluja Seppo Lampinen osoitti hienossa väitöskirjassa Tässä tie – missä kaupunki? (2015), kymmeniä vuosia on menty autoilu edellä. Kävelyn edistämisen haasteista kuvauksen […]

Lue lisää "Interface catchment mittaa kaupunkitilan potentiaalia tuottaa kiinnostavaa kävely-ympäristöä"

Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja

Kansainvälisen konsulttitoimiston Deloitten tuoreessa artikkelissa Driving into the Future of Real Estate pohdiskeltiin autonomisten autojen tulevaisuutta ja niiden vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen sekä kiinteistöjen arvoihin. Robottiautot ovat olleet tulevaisuuden lupaus jo yli 10 vuotta, mutta edelleenkään missään merkittävässä määrin niitä ei ole käytössä. Yksittäisiä kokeiluita on ollut, ja esimerkiksi Waymo on pyörittänyt Phoenixissa suurehkolla automäärällä taksiliikennettä jokusen […]

Lue lisää "Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja"